Tuore isä eikä vaihda edes vaippoja?
Meillä on työpaikalla yksi puolipäiväinen työntekijä (noin 24v) tullut neljä viikkoa sitten isäksi. En tiedä onko tää yleistäkin nykyään, mutta musta oli tosi outoa, kun hän sanoi eilen, että vaihdoin nyt sitten ekan kerran vaipankin sille vauvalle. Mä olin ihan, että mitä, nyt vastako?
Samoin on musta outoa, että tää kaveri on myöhästynyt töistä muutaman kerran, koska ei ole herännyt aamulla!? Kuitenkin on sanonut, että vauva herää aina aamuisin melko aikaisin ja tyttöystävä hoitaa vauvaa olohuoneessa.
Millä lailla teidän miehet on mukana vauvanhoidossa...? Meillä ainakin mies on suurinpiirtein tehnyt samoja hoitohommia kuin minäkin lukuunottamatta imetystä.
Kommentit (13)
Meillä kans suurin osa ollut minun vastuullani. Ekan puolen vuoden miehen vaipanvaihtokerrat oli yhden käden sormilla laskettavissa, ja olimme tästä puhuneetkin (ennen lapsen syntymää) että mies vaihtaa ne vain kun on pakko (en ole kotona, olen sairas, olen päiväunilla tms.) En silti vaihtaisi tuota miestä mihinkään koska on paras mahdollinen isä <3
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 12:18"]
Meillä mies ei osallistunut juuri ollenkaan. Kyllä oli vaipanvaihto, pesut, yöherätykset jne minun hommia. Ja meille se oli kyllä molemmille ok täysin. Jotenkin tuntui niin luonnolliselta se, että kun minä kerran olen kotona niin minä hoidan ne, ja mies saa rauhassa levätä kun täytyy käydä töissä.
[/quote]
Minusta taas oman lapsen hoito ei ole työtä, vaan normaalia elämää. Työssäkäyvätkin ovat vastuussa omista lapsistaan, ja niiden hoitaminen kuuluu itsestäänselvänä osana vanhempana olemiseen. Mitä jos molemmat vanhemmat ovat töissä, kuka niitä lapsia silloin hoitaa? Iltaisin vain molemmat vanhemmat "lepäävät", ruokkikoon lapset itsensä?
Ja mun mies ainakin ehdottomasti haluaa tehdä kaikkea mahdollista omien lastensa kanssa, ei se niitä mulle tehnyt. Ihan se itse halusi lapsia ja haluaa myös olla niiden kanssa, oli sitten kyseessä vaipanvaihto tai kylvetys.
No huh. Olen nelosen kanssa täysin samaa mieltä. Lapsi on yhteinen, molemmat ovat lapsen halunneet ja molemmat hänestä haluavat pitää myös huolta.
Oma mieheni oli jo sairaalan perhehuoneessa aktiivisesti opettelemassa ja kyselemässä vauvan hoidosta ja tekee kaiken yhtä lailla kuin minäkin, imetystä lukuun ottamatta ja siinäkin auttaa tuomalla vauvan rinnalle tai rauhoittelemalla rintaraivareiden aikaan.
Luonnollisesti nyt äitiyslomalla hoidan lasta enemmän, kun olen päivät kotona, mutta iltaisin ja viikonloppuisin molemmat huolehtivat lapsesta. Isä varmaan enemmän, kun arkisin hoitomahdollisuudet jäävät vähäisemmiksi.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 12:41"]
No huh. Olen nelosen kanssa täysin samaa mieltä. Lapsi on yhteinen, molemmat ovat lapsen halunneet ja molemmat hänestä haluavat pitää myös huolta.
Oma mieheni oli jo sairaalan perhehuoneessa aktiivisesti opettelemassa ja kyselemässä vauvan hoidosta ja tekee kaiken yhtä lailla kuin minäkin, imetystä lukuun ottamatta ja siinäkin auttaa tuomalla vauvan rinnalle tai rauhoittelemalla rintaraivareiden aikaan.
Luonnollisesti nyt äitiyslomalla hoidan lasta enemmän, kun olen päivät kotona, mutta iltaisin ja viikonloppuisin molemmat huolehtivat lapsesta. Isä varmaan enemmän, kun arkisin hoitomahdollisuudet jäävät vähäisemmiksi.
[/quote]
Juuri näin. Ja mun mies ainakin töiden jälkeen oli koko ajan lapsen kanssa, koska työpäivän aikana ikävöi lasta ja oli jopa kateellinen minulle kun sain olla kaiket päivät lapsen kanssa. Ei sitä olisi saanut millään yksinään makailemaan sohvalle tai istumaan yksinään tietokoneelle kun minä ja lapsi oltaisiin puuhailtu jotain muuta. Sehän rakastaa vauvaa, ilman muuta se haluaa olla vauvan hoidossa mahdollisimman paljon mukana. Oma lapsi, herranjestas! Ei se mikään pakkovelvollisuus ole!
Ap jatkaa
Samoin musta on tän yhden tuoreen isän kohdalla erikoista se, että entinen elämä kännisekoiluineen tuntuu jatkuvan. Ollaan face-kavereita ja siellä se tuntuu kertovan känniretkistään ihan samalla ylpeydellä kuin ennen isäksi tuloaankin.
No, meitä on niin kovin erilaisia ihmisiä. Ja voihan olla, että tämän työkaverin tyttöystävä oli se, joka vaatimalla vaati saada lasta ja toinen ei edes ollut niin innostunut asiasta, mutta suostui sitten lopulta.
Noh, meillä mies oli varmaan ollut isä jo useamman viikon kun vaihtoi vaipan ekaa kertaa. Ja kakkavaippojen vaihdot on jääny aika vähälle, mies oikeesti meinas oksentaa siinä tilanteessa joten olen kahden lapset vaipat itse vaihtanu. Ja yösyötöt ynnä muut heräilyt olen hoitanut tähän asti, lapset nyt 4 ja 7. Mulle nää hommat on luontevampia ja mies käy töissä, joten turha sitä on öisin herätellä.
Minä olen melkein mustasukkainen miehelleni, koska hän hoitaa vauvaa tällä hettkellä enemmän kuin minä! Imetys on loppunut vähän aikaa sitten.
Minulla on tytär edellisestä liitosta, ja luonnollisesti "hoidan" häntä enemmän kuin mieheni, joten kait hän ajattelee että puoliksi laitetaan. Illalla laitan tyttäreni, 6-v., nukkumaan, sillä välin isä kylvettää 8kk ikäisen vauvamme ja antaa iltamaidon ja laittaa nukkumaan.
Kohta mieheni on lähdössä reissutyöhön, joten saan huolehtia sekä isomman lapseni että vauvan arjen sujumisesta, kylläpä voi siinä vaiheessa tulla miehen apua ikävä ;)
Toisaalta tiedään erään perheen, jossa isällä ällöttää kakkavaipat. Heillä on muutaman vuoden ikäinen poika ja pieni vauva, isä saattaa soittaa äidille kesken kauppareissun että tuu jo kotiin, vauva paskoi housuun, en vaihda.. Tai että tule jo syöttämään tuo isompi poika, minen jaksa.. :(
Niin eihän sen isän nyt tarvitse omaa vauvaansa hoitaa kun ei jaksa, ei huvita , ei kiinnosta eikä pysty.
Mikähän huuto alkaisi jos nainen ÄITI sanoisi samat etten jaksa, ei huvita, ei kiinnosta eikä pysty?
Ja jos molemmat ovat yhtä itsekkäitä ja kädettömiä niin antaa sitten vauvan vaan huutaa paskavaipoissa nälkäänsä :(
Ehkä mies osallistuu muuten perheen töihin. Et tiedä koko totuutta. Mies on myös aika nuori, joten sopeutuminen ehkä kestää. Ei kaikilla herää isän vaistot heti. Mitä se muille edes kuuluu... Meillä on paljon asioita, joita mies ei tee ja yhtä paljon asioita, joita minä en tee. Perheissä voi olla erilaisia työnjakoja. Toiset haluavat myös jatkaa elämää kodin ulkopuolella.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 13:25"]
Niin eihän sen isän nyt tarvitse omaa vauvaansa hoitaa kun ei jaksa, ei huvita , ei kiinnosta eikä pysty.
Mikähän huuto alkaisi jos nainen ÄITI sanoisi samat etten jaksa, ei huvita, ei kiinnosta eikä pysty?
Ja jos molemmat ovat yhtä itsekkäitä ja kädettömiä niin antaa sitten vauvan vaan huutaa paskavaipoissa nälkäänsä :(
[/quote]
OT! Mietin samaa, mutta tämä tapahtui eron jälkeen! Kun eron alulle pannut isä EI jaksanut eikä voinut eikä pystynyt eikä ollut rahaa..... ottaa lasta luokseen. Tasan tarkkaan sai puolet keittiövälineistä, astioista ja huonekaluista (mm. hyvän ja kalliin vuodesohvan), mutta silti ei pystynyt ottamaan tyttöä luokseen. Tai ei ottanut koska ei ollut rahaa.
No joo. Eipä ollut rahaa mullakaan, tai kaikkia mahdollisia kippoja ja kuppeja, silti ruokin ja hoidin oman rakkaan lapseni :) Ja anteeksi ot, mutta kun kyllähän äiti hoitaa <3
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 13:38"]
Ehkä mies osallistuu muuten perheen töihin. Et tiedä koko totuutta. Mies on myös aika nuori, joten sopeutuminen ehkä kestää. Ei kaikilla herää isän vaistot heti.
[/quote]
Vaistoilla ei paskavaippoja vaihdella. Pitääkö siinä odottaa jotain vaistoja ennen kuin omaa lastansa hoitaa? Mitä jos äitikin vetoaa johonkin vaistoihin, että en viitsi syöttää kun ei vaisto ole herännyt? Kyllä jos on vaistoja saada kakaroita tehtyä, niin niitä pitää myös hoitaa, oli vaistoja tai ei. Ja nuoruuteenkin voi vedota, olen vasta alle 25 joten en voi vaihtaa vaippaa, sori. Panemaan kyllä pystyn ja pentuja tekemään mutta en voi hoitaa kun olen niin nuori. Voi jeesus mitä tekstiä.
Mullakin on kaveripiirissä näitä missä äiti tekee ihan kaiken, meillä kaikki tehdään puoliksi, ihan syntymästä asti mies hoitaa kylvetykset kun minä hoidan imetyksen, kahdelle ekalle on annettu lisämaitoa alusta asti pullosta ja mies juotti sen, heräsi yöllä valvomaan vauvan kanssa ja toi sen mulle vain syömään, en ole imuroinut 13v mitä ollaan yhdessä oltu, mies hoitaa sen kun inhoan imurointia. Kotia siivotaan yhdessä, mulla vastuu ruuan laitosta kun tykkään siitä, meillä ei kyllä voi naputtaa siitä etteikö lastenhommat ja kotityöt menisi puoliksi, ja mies käy kolmivuorotyössä mutta ei tämä ole lomailua kotonakaan olla raskaana ja hoitaa uhmakasta 3v ja 1v, iltavuoroviikoilla saan nukkua aina pitkään, 1v ei oikein nuku ehjiä öitä joten ollaan sovittu että hoidan yöt koska mulle aamuheräämiset on paljon vaikeempaa, kun mies yövuorossa ja kotona on ollut huono yö, mies jää lasten kanssa ylös ja mä saan nukkua pari tuntia ja sit se pääsee nukkuun. Näistä kun kerron kavereille,ne ei usko että tämmösiä miehiä on olemassa, niillä on just sitä sorttia että kertaakaan eivät ole lasten takia heränneet tai valvoneet ym,mä en kattelis tommosta. Onneks oon löytäny tämmösen aarteen :)
Meillä mies ei osallistunut juuri ollenkaan. Kyllä oli vaipanvaihto, pesut, yöherätykset jne minun hommia. Ja meille se oli kyllä molemmille ok täysin. Jotenkin tuntui niin luonnolliselta se, että kun minä kerran olen kotona niin minä hoidan ne, ja mies saa rauhassa levätä kun täytyy käydä töissä.