Olemme tehneet valtavan ison virheen rakentamalla talon kauas
keskustasta.Nyt harmittaa kun lasten kaikki kaverit ja harrastukset ovat 15 km päässä, kavereista harva poikkeaa meillä :( Täällä on vaikea saada talosta oikeaa hintaa, halvemmalla lähtisi. Uutta taloa emme halua rakentaa ja myynnissä todella harvoin taloja.
Mitä ihmettä teemme? Asia masentaa minua päivä päivältä enemmän :( Mies ei halua muuttaa.
Kommentit (94)
Yhä useamman ongelma.. Kuolataan valko-beige-harmaa koteja blogeista ja asuntomessuilta ja pakko saada itsekin 60m2 korkea olohuone joka rajautuu saarekekeittiöön sekä Rivera Maisonin rompetta. No rahaa ei kuitenkaan ole liikaa ja mistä tingitään? Tontista. Pellolle kehyskunnan takamaalle mutta hieno talo. Asunnon valinnassa kuitenkin kolme tärkeintä asiaa on: 1.Sijainti 2.Sijainti 3.Sijainti.
Ja näitä kalliita syrjäseudun taloja on erittäin vaikea myydä esim. avioeron tullessa. En osaa nyt auttaa, mutta jos löydätte hyvän ostajan niin myykää heti.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 15:29"]
kun minä haluan lähteä klo 20 Stockalle hipelöimään, minä lähden. Jos asut maalla, oma auto on ainoa kulkuneuvo, mitä aion lapsellesi sanoa kun hän haluaa lähteä kylille tuttuja tapaamaan ja tulla takas klo 23.
Aikuiselle ei ole ongelma ajaa autolla 15 km mutta 100% varma se tulee jossain vaiheessa ottaa päähän kun omaa lasta / lapsia pitää kuskata. Lapsia taatusti harmittaa jos koulukyydin takia joutuu tulemaan tuntia aikaisemmin kouluun tai harrastus ip jää väliin koska vaihtoehto on odottaa jopa 3 h keskustassa. Kotiin pääsee mutta takas ei ja harrastus alkaa ennen kuin äiti on auton kanssa kotona.
Maalla se kyyditseminen ei lopu koskaan.
[/quote]
No voi voi kun sulle on asiat vaikeita. Jos minä haluan lähteä klo 20 jonnekin, niin minä lähden. Maalla auto ei ole ainoa kulkuneuvo. Jos lapsista puhutaan, niin he liikkuvat koulukyydillä, polkupyörällä, vanhempien kyytimänä, kimppakyydeillä. Eikä ole lapset joutuneet odottelemaan tuntikausia yhtään missään. Koulusta voi mennä suoraan kaverille kylään ja vanhemmat hakee sieltä sitten myöhemmin.
Ja kyllä se kyyditseminen maalla loppuu. 15-vuotiaana pääsevät itse traktorilla, jos muuta kyytiä ei järjesty. Ja koulukyyditykseen tottuneet lapset osaavat kulkea tuossa vaiheessa vaikka taksilla. Sen kun antaa lapselle rahaa kouraan. Miksi tehdä ongelma asiasta, joka on helposti ratkottavissa.
Jännä huomata miten ihmiset eivät kykene yhtään samaistumaan. Jos asuu peräkylällä, niin ei ole vaihtoehtoa mennä koulun jälkeen kaverille, kun kaveri asuu 10 kilsaa koululta eri suuntaan eikä taksiin mahdu. Ja kyllähän aikuinen kulkee autolla ystäviensä luokse, mutta onhan se tosiasia että lapsilla on herkästi vähän yksinäistä. Siis sellaiset spontaanit leikit, että mennään kirkonrottaa tai pelataan futista ei oikein onnistu. Me asutaan Helsingissä alueella, jossa on lapsiperheitä paljon. Asumme rivarissa ja kyllä lapsilla on melkein joka päivä yhteisiä leikkejä toisten kanssa, vaikka siis ihan pyöräilyä. Tai nyt ovat tosiaan leikkineet kirkonrottaa joukolla harva se ilta. paljon on kyse tietty mitä asioita arvostaa. minusta tuntuu vähän harmilliselta, että moni ei ajattele lapsen näkökulmaa tässä.
Me ostettiin uusi asunto ja muutettiin parin vuoden päästä. Eikä matkaa ollut kaupoille kuin viitisen kilometriä. Siltikin yhden auton ja pienten lasten kanssa elämä kävi liian suppeaksi ja TYLSÄKSI. Nyt asutaan palveluiden vieressä ja tekemistä riittää. Tää on ihanaa. Sulla kuitenkin ilmeisesti on auto käytössäsi, joten ehkä se vaatii vaan järjestelyitä ja sopeutumista.. kannattaa varmaan ainakin se pari vuotta asua ja yrittää sopeutua. Muokata elämää niin, että se olisi mahdollisimman tyydyttävää. Uskon että ajan myötä saatat alkaa pitämään asuinpaikastasi. Auto vaan käyttöön ja ihmisten ilmoille. Tosiaan, lenkillekin voi ajaa vaikka sinne kylälle ja muutenkin alkaa harrastamaan jotain. paljon menoja ja tekemistä, niin se oma koti ja rauhakin voi alkaa tuntua ihanalta. Monillahan tulee ns. krapula, kun on haaveillut jostain suuresta ja st kun sen saavuttaa, niin onkin että mitäs nyt? Malttia, malttia. Kyl sieltä sit pois pääsee jos loppuviimein siltä tuntuu.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 16:52"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 15:29"]
kun minä haluan lähteä klo 20 Stockalle hipelöimään, minä lähden. Jos asut maalla, oma auto on ainoa kulkuneuvo, mitä aion lapsellesi sanoa kun hän haluaa lähteä kylille tuttuja tapaamaan ja tulla takas klo 23.
Aikuiselle ei ole ongelma ajaa autolla 15 km mutta 100% varma se tulee jossain vaiheessa ottaa päähän kun omaa lasta / lapsia pitää kuskata. Lapsia taatusti harmittaa jos koulukyydin takia joutuu tulemaan tuntia aikaisemmin kouluun tai harrastus ip jää väliin koska vaihtoehto on odottaa jopa 3 h keskustassa. Kotiin pääsee mutta takas ei ja harrastus alkaa ennen kuin äiti on auton kanssa kotona.
Maalla se kyyditseminen ei lopu koskaan.
[/quote]
No voi voi kun sulle on asiat vaikeita. Jos minä haluan lähteä klo 20 jonnekin, niin minä lähden. Maalla auto ei ole ainoa kulkuneuvo. Jos lapsista puhutaan, niin he liikkuvat koulukyydillä, polkupyörällä, vanhempien kyytimänä, kimppakyydeillä. Eikä ole lapset joutuneet odottelemaan tuntikausia yhtään missään. Koulusta voi mennä suoraan kaverille kylään ja vanhemmat hakee sieltä sitten myöhemmin.
Ja kyllä se kyyditseminen maalla loppuu. 15-vuotiaana pääsevät itse traktorilla, jos muuta kyytiä ei järjesty. Ja koulukyyditykseen tottuneet lapset osaavat kulkea tuossa vaiheessa vaikka taksilla. Sen kun antaa lapselle rahaa kouraan. Miksi tehdä ongelma asiasta, joka on helposti ratkottavissa.
[/quote]
Paljonpa oletat. Ensinnäkin sen, että sinun lapsesi kavereitten perheisiin saa aina mennä tuntikaupalla istuksimaan.
Entä jos niillä parhailla kavereilla onkin vielä koulun jälkeen jokin soittotunti, entä jos menevät vanhempiensa kanssa jonnekin, entä jos menevät jollekin toiselle kaverilleen, joka ei olekaan lapsesi kaveri? Vääjäämättä menee kirjastossa istuskeluksi jossain vaiheessa.
Entä miksi oletat, että ihmisillä olisi kotona traktori? Nämä keskellä ei mitään olevat talot eivät tosiaankaan yleensä ole maalaistaloja. Niissä olisi edes pellot ympärillä, näissä vain talo, piha, tie ja metsä. Olisiko sinusta kiva, että lapsesi ajelisi jollain mopolla keskellä talvea pimeällä, jäisellä tiellä viisitoista kilometriä suuntaansa?
Ja millähän ihmeen taksilla ne lapset omaehtoisesti kulkisivat, jos sellaiseen olisi edes varaa alvariinsa? Se kylän suurin piirtein ainut taksi ei ole usein tosiaankaan yksityiskyyteihin juuri käytettävissä: sillä kuskataan niitä koululaisia ja mummoja lähikaupunkiin sairaalakäynneille.
Olen edelleenkin onnellinen, että minä sentään sain asua lapsuuteni siellä taajamassa ja nyt aikuisena kaupungissa.
Vai että taksilla..Kaupungissa saa sen taksin 5-10 minuutissa kotiovelle ja kaupungissa taksit odottavat tolpilla jonossa kyyditettäviä. Maalla voi mennä kevyesti tunti ennen kuin taksi saapuu paikalle. Parhaimmillaan itse odottanut kolmatta tuntia. Minkäs teet jos kylän ainut taksiyrittäjä on juuri viemässä jotakuta naapurikaupunkiin.
Ja kulkeminen yleensäkin ilman autoa on tosi vaikeaa. Äitini asuu pikkukylässä ilman ajokorttia ja jos hän haluaa esimerkiksi lähteä ulkomaille, on ensin ajettava taksilla 45km kaupunkiin bussi/rautatieasemalle ennen kuin pääsee Helsinkiin kulkevaan julkiseen kulkuneuvoon. Vrt. 20v sitten Helsinkiin menevä bussi meni kerran tunnissa ja juniakin parin tunnin välein.
Omilta kouluajoiltani muistan kuinka nämä koulukyyditettävät tappoivat aikaa. Käytännössä istuivat linja-autoaseman baarissa juoden kokista ja kahvia ja vetäen röökiä niiden päiväkänniä kiskomassa olevien spurgujen seassa. Ei lapsen paikka mielestäni. Ja aamulla nämä lähtivät 30 asteen pakkasilla klo 6 jälkeen kävelemään kohti bussipysäkkiä, säkkipimeässä, piennarta pitkin kun ei mitään kevyen liikenteen väyliä tosiaan tuolla ollut eikä ole. En ymmärrä miten jaksoivat tuota. Monesti toki nukkuivat bussissa ja kukaan näistä ei harrastanut mitään eli illat sitten katsottiin metsän keskellä tvtä. Teininä kun piti päästä liikkeelle mutteivät saaneet ketään hakemaan itseään kotiin tietenkään yöaikaan niin järjestelivät sitten itselleen yöpaikkoja hyvinkin epämääräisistä porukoista ja muutamat muuttivat ysiluokan jälkeen omilleen asumaan.
Ai niin tosiaan. Se kirjastokaan ei jossain maalla ole joka arkipäivä kovin myöhään auki. Jos kirjasto menee keskellä viikkoa jonain päivänä kiinni esim. kolmelta, niin lapsi on sitten siellä huoltiksella spurgujen kanssa, niin kuin edellinen tuossa hyvin kertoikin. Koska jossain ruokakaupassa tai R-kioskissa ei voi kovin kauaa kuluttaa aikaa ennen kuin laitetaan lähtemään. Tai jos nyt on oikein kahvila, niin lapsi sitten istuu siellä harva se aamu ja ilta nassuttamassa jotain sokerimunkkia, että saa siellä olla.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:58"]
Täällä kommentoi selvästi kaikki asiasta tietämättömät hesalaiset. Lohdutellaan puhtaalla ilmalla ja verrataan johonkin pääkaupunkiseudun matkoihin.
Ymmärrän ap:tä ihan hyvin. Maalla se 15 km:n päässä keskustasta asuminen voi tarkoittaa sitä, ettei ole yhtään naapuria, kauppaa tai mitään lähimaillakaan. Välttämättä ei ole kuin se talo, piha ja ympärillä pelkkää talousmetsää. Ei jokia, järviä eikä muutakaan kivaa maalaismaisemaa.
Julkista liikennettä ei ole ja teitä ei kovin äkkiä aurata talvella. Lapset on siellä kotona jumissa, jos ei vanhemmat koko ajan kuskaa. Huonolla tuurilla ovat vielä jonkun mutkaisen tien päässä ja yrjöävät autoon mennen tullen.
Olen itse keskustassa asunut ja joka kerta kun maalla mennään jotain pitkää suoraa, jonka reunassa näkyy yksinäinen talo keinuineen ja hiekkalaatikoineen kaukana kaikesta, tunnen syvää sääliä.
[/quote]
Onko suomalaisten unelma asumis muoto siis asunto jostain surkeasta elementti lähiöstä tai tukkoisesta keskustasta:D Suomen keskiluokka on niin köyhää ja normaali elämä tehty poliittisilla päätöksillä niin kalliiksi että on tyydyttävä surkeaa asumisen tasoon. Suomalaisten pitäisi välillä unohtaa koko Eurooppa ja katsoa välillä miten muualla länsimaailmassa eletään. Nämä ns. "city-ihmiset" jaksava aina jauhaa kuinka "maalla ei ole mahdollisuuksia tehdä mitään". Kyllä se on todellisuudessa niin päin että Helsingissä ne harrastus mahdollisuudet ovat todellisuudessa varsin suppeat vähääkään aktiivisemmalle ihmiselle.
Eli toisille asiat on vaikeita. Ei voi kulkea taksilla, kun se maksaa. Ei traktorillakaan, kun kaikilla ei niitä ole. Kavereille ei voi mennä, kun pitäisi jutella perheen kanssa, että voiko niille mennä Kun ei voi sitä ja ei voi tätä. Toiset vaan ei voi mitään.
Toiset puolestaan ratkovat ongelmat ja jatkavat onnellisina elämäänsä.
Turha enää sinun enää murehtia, jos vakaasti päätit(tte), että hyvä ratkaisu ja autolla ei päässyt kuskamaan lapsia, toisaalta täällä Lapissa välimatkat ovat pitkähköjä ja uskon, että mukulat tulevat pärjäämään siitä huolimatta.
t. kullervo
Turha enää sinun enää murehtia, jos vakaasti päätit(tte), että hyvä ratkaisu ja autolla ei päässyt kuskamaan lapsia, toisaalta täällä Lapissa välimatkat ovat pitkähköjä ja uskon, että mukulat tulevat pärjäämään siitä huolimatta.
t. kullervo
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:02"]
mistä löydät ostajan ? Myy vaan, tai yritä
[/quote]No ei tässä ihan metsän keskellä silti asuta. Naapustosta on myyty taloja ja hyvin on menny kaupaksi.
[/quote]
mutta miten käy sitten kun te haluatte myydä. Nyt voi käydä kauppa, mutta miten 10 v päästä.
[/quote]No vitustako sen tietää mikä tilanne on 10 vuoden päästä, kaupanteko voi olla silloin helpompaa tai vaikeampaa kuin nyt.
Laittoihan Linda Lampeniuskin unelmatalonsa järvenrannalta myyntiin ja etsiskelee nyt uutta lapsiperheiden suosimalta alueelta.
Ymmärrän sinua hyvin, olisihan se ihanaa kun lapsilla olisi kaverit naapurissa, voisivat yhdessä leikkiä ulkona ja hakea vuorotellen tosiaan kylään.
Lapsena olin kateellinen kaupungin vuokratalossa asuville kavereilleni koska pihalla oli aina kavereita ja samassa rapussakin asui kavereita ja yksi jopa vastapäätä samassa kerroksessa. Pyysin vanhemmissani emmekä vuosi muuttaa samaan kerrostaloon- ei voitu. Suuren omakotitalon suuri piha tuntlapsiperheille
me asutaan noin 6km päässä keskustasta, ja ihan hyvä näin. Pyörällä ok matka, ja autolla ei kauaa kestä. Olen asunut miljaanakaupingissakin kesksutan alueella, mutta nyt on hyvä.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:02"]
mistä löydät ostajan ? Myy vaan, tai yritä
[/quote]No ei tässä ihan metsän keskellä silti asuta. Naapustosta on myyty taloja ja hyvin on menny kaupaksi.
[/quote]
mutta miten käy sitten kun te haluatte myydä. Nyt voi käydä kauppa, mutta miten 10 v päästä.
[/quote]No vitustako sen tietää mikä tilanne on 10 vuoden päästä, kaupanteko voi olla silloin helpompaa tai vaikeampaa kuin nyt.
[/quote]
voin kertoa tosiasian : korvessa oleva omakotitalo ei koskaan tule olemaan helppo myydä. Ei eilen, ei tänään eikä 10 v päästä.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 22:23"]
No just,,, mieti Helsingin keskustasta 15 km ja onko se niille ongelma. Ei varmaan ole. Ongelma on niillä jotka asuvat niissä kerrostalokennoissa . Mene katsomaan esim Hietaniemen hautausmaan vastapuolella kilometrin kerrostalojonoa.
Itse mietin ohiajaessani että miltä niissä lokeroissa tuntuisi asua. Sun 10min matka ei nyt varmaan kovin suuri ongelma ole.
Minusta vaan tuntuu että miehesi on fiksumpi ja pystyy katsomaan tätä asiaa vähän laajemmalla skaalalla kuin sinä.
Olet jämähtänyt ajatuksiisi ja et näe mikä elämässä on tärkeää
[/quote]
asun 11 km päässä Helsingin rautatieasemalta ja mä pääsen julkisilla 18 h vuorokaudesta hyvin kulkemaan.
Maalla, jossa ainoa vaihtoehto on oma auto, on homma aivan eri. Varsinkin jos asut jonkun kinttupolun varrella, talvella aurausautokin tulee vasta viikon päästä.
[/quote]
Kyllä ne aurausautot kulkee tosi hyvin maalla ja varsinkin esim. ympäryskunnissa. Helsingissä ne suurimmat lumiongelmat on viime vuosina olleet.
Ja mikäs ongelma sillä omalla autolla on ajella? Se kulkee 24h/7
Osta ap sieltä kylältä itsellesi pieni kakkoskoti. Asut siellä vaikka 3 päivää viikossa, ma illasta to aamuun ja sitten asut siellä syrjemmällä miehes kanssa pitkät viikonloput. Järjestät arki-illoille itsellesi kaikkea harrastusta, kulttuuria ja ystävätapaamisia. Ja kun lapset kasvaa ja voi olla yksin kotona, niin vietätte joitain öitä kaksin miehen kanssa siellä lemmenpesällä. Luksusta.
Onnittelen täällä taas itseäni onnistuneesta valinnasta. Asumme maalla, 3 km Saleen ja lapsilla keskustaan, nopea siis pyöräillä. Taksi hakee kouluun, sinne 2 km. 300 m bussille yläkoululaisella, lähtee kotoa 7.40. Iso talo isolla tontilla, naapurit ei häiritse.
Lisään että töihin 20 min ja kauppakeskukseen 15 min. 78
Mä uskon, että sekä keskustassa, lähiössä että maaseudulla voi elää onnellisesti ja lapset myös. Mutta ihan varmasti joillekin ihmisille maaseutu sopii paremmin ja joillekin taas kaupunki. Ap:lle saattaa sopia kaupunki paremmin, ja silloin asenteenmuutos on kyllä vaikeaa.
Mutta ihmettelen näitä, jotka muka lähtevät pellon laidasta klo 20 helsingin keskustan stokkalle. Ihan oikeasti, vaikka kuinka olisi asennetta ja auto ja aurauspalvelu jne. niin on todella vaikea uskoa, että menot olisivat yhtä helppoja kuin keskusta-asujilla.
Me asutaan liki H:gin keskustaa ja esim. viimeisen 3 viikon sisällä
-mulla omia sovittuja harrastusmenoja 5kpl, matkat 20 min, 20 min, 5 min, 5min ja 5 min.
-Lapsen harrastusmeno, matkat 5 min.
-kaverit soittivat lisäksi, että järjestetään spontaanisti ylimääräiset treenit, 8 ihmistä ehti paikalle puolen päivän varoitusajalla ja hauskaa oli, matka minulla 10 min/suunta.
-Mies päätti mennä 2x elokuviin näytökseen, joka alkoi 30 min päätöksestä, ehti loistavasti (pyörällä)
-mun ystävä kutsui saunaan parin tunnin varoitusajalla, no mikä on mennessä kun hänen luokseen juoksee 10 minuutissa.
-Miehen kaveri pyysi yksille tunnin varoitusajalla, mikä oli lähtiessä kun jälleen matka pyörällä 10 min.
Työmatka on mulla ja miehellä 20 min julkisilla (menen vaan yhdelle kolmesta pysäkistä katsomatta aikatauluja, joku väline tulee aina 5 min sisällä) tai pyörällä.
En ikinä suostuisi asumaan muulla tavalla. Varsinkaan kun on pieniä lapsia. Nimenomaan se, että ne hyvät kaverit asuu lähellä, on tärkeää. Sitten bonuksena vielä mukavat naapurit.