Olemme tehneet valtavan ison virheen rakentamalla talon kauas

Tulipalo ja vakuutuksesta uusi talo?

Voi voi, olisiko kannattanut miettiä ennnenkuin rakennatte sen talon sinne perähikiälle?! Noin siinä käy kun on pakko saada ja ihanaa kun kaikki on uutta ja eihän se 15 km nyt pitkä matka ole.. mutta kun olisi pitänyt järjen päässä. 

Niinpä, muka punnittiin tämä asia tosi hyvin, mutta nyt on tällaiset tunteet minulla.

ap

[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 21:58"]

keskustasta.Nyt harmittaa kun lasten kaikki kaverit ja harrastukset ovat 15 km päässä, kavereista harva poikkeaa meillä :( Täällä on vaikea saada talosta oikeaa hintaa, halvemmalla lähtisi. Uutta taloa emme halua rakentaa ja myynnissä todella harvoin taloja.

Mitä ihmettä teemme? Asia masentaa minua päivä päivältä enemmän  :( Mies ei halua muuttaa.

[/quote]

me teimme saman virheen ja erohan siinä tuli, kun mies ei halunnut muuttaa ja lapset varsinkin halusivat ihmisten ilmoille. Siellä se ukko nyt yksin metsässä kököttää suuressa talossa ja minä rivitalossa neljän lapsen kanssa.

lapset tyytyväisiä ja niin kai minäkinj

No, sitten kuljetatte ja heti kun lapset on tarpeeksi vanhoja, niin heille mopokortit. Korvessa asumisen haitat tuskin kellekään tulevat yllätyksenä.

No, sitten kuljetatte ja heti kun lapset on tarpeeksi vanhoja, niin heille mopokortit. Korvessa asumisen haitat tuskin kellekään tulevat yllätyksenä.

No just,,, mieti Helsingin keskustasta 15 km ja onko se niille ongelma. Ei varmaan ole. Ongelma on niillä jotka asuvat niissä kerrostalokennoissa . Mene katsomaan esim Hietaniemen hautausmaan vastapuolella kilometrin kerrostalojonoa.

Itse mietin ohiajaessani että miltä niissä lokeroissa tuntuisi asua. Sun 10min matka ei nyt varmaan kovin suuri ongelma ole.

Minusta vaan tuntuu että miehesi on fiksumpi ja pystyy katsomaan tätä asiaa vähän laajemmalla skaalalla kuin sinä.

Olet jämähtänyt ajatuksiisi ja et näe mikä elämässä on tärkeää

Olen oikeasti jämähtänyt varmaan näihin ajatuksiin, mutta silti HARMITTAA. Olen tosi sosiaalinen luonne, mutta nyt mätänen tänne. Naapureita on kyllä monta talollista, mutta lapsilla ei varsinaisesti kavereita tässä. Omat ystäväni asuvat keskustassa. VÄÄRÄ valinta!

[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 22:23"]

No just,,, mieti Helsingin keskustasta 15 km ja onko se niille ongelma. Ei varmaan ole. Ongelma on niillä jotka asuvat niissä kerrostalokennoissa . Mene katsomaan esim Hietaniemen hautausmaan vastapuolella kilometrin kerrostalojonoa.

Itse mietin ohiajaessani että miltä niissä lokeroissa tuntuisi asua. Sun 10min matka ei nyt varmaan kovin suuri ongelma ole.

Minusta vaan tuntuu että miehesi on fiksumpi ja pystyy katsomaan tätä asiaa vähän laajemmalla skaalalla kuin sinä.

Olet jämähtänyt ajatuksiisi ja et näe mikä elämässä on tärkeää

[/quote]

Hyvinhän ap näyttää tietävän, mikä on tärkeää. Sinä yrität tyrkyttää omaa tärkeysjärjestystäsi muille. Et viittis.

Kuules, siellä mihin olette rakentaneet on todennäköisesti parempi ilma kuin kaupungissa. Ei pienhiukkasia, ei liikennemelua jatkuvaa, ei saasteita.

Liikennemelukin vaikuttaa terveyteen. Ja taustamelu.

Jos asialle ei voi tehdä mitään (=mies ei ole muuttohalukas), siitä kannattaa etsiä kaikki positiiviset puolet ja unohtaa negatiiviset puolet. Nauttia ja kellistellä vain hyvillä asioilla.

Varmaan olette tonttia valitessa ajatelleet vaikka hintasuhdetta, maaston kauneutta, omaa rauhaa.

Lasten harrastuksiin kuskaaminen on välivaihe elämässä. Kohta lapset ovat isoja ja omilla teillään. 15-vuotiaat eivät enää kulje vanhempien kanssa, vaan kiertävät kaukaa vanhempansa....

Ehkä teillä on oma piha ja rauhallisia naapureita.

Ehkä lapsenne saavat kasvaa rauhaisassa maasuetuympäristössä, eivätkä ajaudu huonoon seuraan, kun jengejä ei ole lähistöllä? Kuka tietää? Mikä onni sisältyy asuinpaikkaanne...

Hyvää syksyä ja iloa syksyn ruskaloistoon!

Keskusta on kylä, ei kaupunki.

ap

Eikö sulla oo autoa vain miten et pääse käymään siellä keskustassa? Sitten toki on huono juttu, jos asutte korvessa ja teillä on vain yksi autoa. Tosiaan Helsingissä on reilusti asutusta vielä 20-30 päässä keskustassa ja hyvin sinne mennään töihin ja ystäviä tapaamaan. Itse ajan toisesta päästä Espoota toiseen päähän Helsinkiä n. 30 km ystävien luokse kylään. Että suhteuta nyt vähän...

[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 22:26"]

Olen oikeasti jämähtänyt varmaan näihin ajatuksiin, mutta silti HARMITTAA. Olen tosi sosiaalinen luonne, mutta nyt mätänen tänne. Naapureita on kyllä monta talollista, mutta lapsilla ei varsinaisesti kavereita tässä. Omat ystäväni asuvat keskustassa. VÄÄRÄ valinta!

[/quote]

Itse asun tuppukylässä. Lähin ystäväni on 100 km:n päässä, muut ystävät 350 km:n päässä eri suunnissa. Tämä se vasta helvettiä onkin. Asun täällä kuitenkin työn takia.

On auto.

ap

Voisiko ajatella, että tähän elämäntapaan kuuluu tuo autolla ajminen. 15 km ei ole pitkä matka. Autossa kerkeää esimerkiksi jutella tai ajatella omiaan.

Kavereita voi pyytää myös yökylään. 

Asennettaan voi muuttaa, tunteisiinsa voi vaikuttaa. 

Kiitos kun kannustatte ihanat ihmiset! Mun on varmaan pakko muuttaa asennetta.

ap

Voi kurjuus. tuo on mun lapsuuden ikävimpiä kokemuksia, yksinäisyys. Ihmiset ilmeisesti kaipaavat kavereita eri lailla, mutta kyllä se kulkemisen hankaluus ja kaveriseuran vähäisyys harmitti paljon lapsena. Siis se ettei ollut koulun jälkeen kavereita, kesälomat ihan yhtä tuskaa. Meillä kuljetettiin harrastuksiin kyllä, mutta ei se leikkiseuraa korvannut. 

Ymmärrän sua ap täysin!

Me rakennettiin kans vähän kauemmas. Kavereita ei ole kulmalla,mutta kuljetellaan ja kavereitakin kuljetellaan. Eli moni lasten kavereista asuu vastaavalla tavalla vähän syrjässä.

Itteäni mietityttää enemmän se, että mitä me täällä korvessa sitten miehen kanssa tehdään kun lapsia ei enää tarvi kuljettaa...? Sit ollaan kaksin, ei oo samanhenkisiä naapureita (kuten ehkä pientaloalueilta tai rivitaloyhtiöistä voisi löytää), eikä vilkasta lenkkipolkua nurkan takana...

Jos ystävät ovat 15km:n päässä, niin hehän ovat lähellä! Harvalla kai ne parhaat ystävät ovat siinä "käden ulottuvilla". Useimmat joutuvat muuttamaan töiden perässä; ehkä useaankin kertaan.  Näin olen itsekin joutunut tekemään ja läheisimmät ystävät ovat n.100km:n päässä. Tottakai monesti ajattelen, että miten kivaa olisi, jos voisi tavata vaikka joka viikko.

Älä tee elämästäsi liian vaikeata! Iloitse siitä hyvästä, mitä sulla on.

Jos muutto ei tule kysymykseen on tosiaan vain löydettävä ne hyvät puolet tuosta ratkaisusta. Ainakin tiedätte aina missä lapset ovat, joko kotona tai sitten siellä tietyllä kaverilla/harrastuksessa jonne olette ne kuskanneet. Jos asuisitte keskustassa, ehkä ne luuhaisivat itsekseen kylillä. 

Ehkä sinä voit enemmän laitella puutarhaa, jos asutte isolla tontilla. Siitä voi ihan todella innostua. Hanki kasvimaa, kasvihuone ja vesiaihe tontille. Tee siitä koko seudun komein puutarha. Ryhdy sisustamaan ja kyhää vaikka blogi, voit jopa tienata sillä. 

Ala puhua kaikille miten onnellinen olet siellä jumalanseläntakana. Että olette päässeet irti kaupungin ahdistavasta kiireestä ja ryhdytte nyt downshiftaamaan. Ottakaa todisteeksi vaikka muutama lammas taikka vuohi. Tutki kaikki mitä Olga Temoseen liittyy, ja kopioi. Kyllä se siitä. Tai jos ei, jos olette vielä 5 vuoden kuluttua onnettomia, myykää se talo.