Lue keskustelun säännöt.
Sektion helppous?
05.02.2006 |
Puolentoista vuoden sisään olen kokenut yhden alatiesynnytyksen ja yhden suunnitellun sektion (perätila ja suurikokoinen sikiö).
Sektion jälkeen on vaikea ymmärtää niitä, jotka haluavat leikkauksen, koska eivät uskalla synnyttää. Itse vaihtaisin karmean leikkauskokemuksen alatiesynnytykseen koska vain.
Buranan voimin heräämöstä osastolle - leikkauksen jälkeiset kivut olivat niin (suokaa anteeksi) h---vetilliset, että alatiesynnytys (vaikkei keveimmästä päästä ollut sekään kun kesti kaikkiaan 26 h) oli lastenleikkiä sen rinnalla.
Puhumattakaan siitä, ettei vauvaa saanut koko sairaalassaoloaikana vierihoitoon, kun oli niin kipeä, ettei sängynpohjalta meinannut päästä liikahtamaankaan.
Vauva jäi alkuun tosi vieraan tuntuiseksi, ja kaikki onnistuneeseen synnytykseen liittyvä euforian tunne jäi puuttumaan.
Viitsinköhän edes mainita verenpaineen romahtamista 2x leikkauspöydällä, oksentelua kaarimaljaan, anestesialääkärin osumista spinaalia laittaessa iskiashermon juureen... ja vauvallakin oli skalpellinkuva pyllynposkessa. Kohtu ei lähtenyt supistumaan ja verta meni 1,5 litraa.
Heräämössä tuli horkka ja vilu ja kutina. Eikä virtsanerityskään käynnistynyt ilman lisälääkityksiä.
En arvostele ketään, kukin tyylillään ja toivon parempaa onnea kaikille synnyttäjille synnytystavasta riippumatta.
Meilläkin loppu hyvin, kaikki hyvin ja nytkin kantoliinassa tuhisee ihana nyytti.
Kommentit (4)
Täysin päinvastainen kokemus! Tuo on ainoa, jonka tunnistan, että vierihoito oli hankalampaa, kuin alateitse synnyttäneillä. Meillä positiivista siinä se, että isä sai ison roolin heti alussa, ja rooli on säilynyt niin, että lapsen hoito jakautuu taloudessa tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kokenut kaksi sektiota ja kolme normaalisynnytystä. Kyllä olivat synnytykset lastenleikkiä sektioihin verrattuna. Ja se verenpaineen romahtaminen leikkauspöydällä oli yksi järkyttävimmistä kokemuksista, kun tuntui, että nyt tulee noutaja. Vaikka toivuin sektioista kohtalaisen nopeasti - liikuinkin jo leikkauspäivänä - niin vielä hirveän paljon nopeammin toivuin normaalisynnytyksistä.
Nukutusta en olisi kyllä halunnut. Ainoa mukava osuus leikkauksessa oli se, että vauva nostettiin heti sivupöydälle näkösälle ja kätilö käytti myös nyytin minua halimassa.
Meillä isä on ottanut ison roolin molempien synnytyksien jälkeen ja tasa-arvo siis toteutunut ilman sektiotakin. Hyvä niin.
ap
Minulle tehtiin sektio nukutuksessa (nukutukseen oli tosin lääketieteellinen syy), ja en todellakaan pitänyt sitä karmeana kokemuksena. Tosin toipuminen oli huomattavasti hitaampaa kuin kavereilla, jotka samoihin aikoihin synnyttivät alateitse.