Miestä ärsyttää kun en osaa ajaa autoa enkä omista autoa

Ensimmäisenä kannattaa irtautua voivottelevasta asenteesta omaan elämääsi. "En mä voi, en mä osaa" -asenne on oikeasti todella kuluttava ja väsyttävä piirre ihmisessä. Et varmaan tarkoita olla vaivaksi, mutta oman tilanteen voivottelu voi jäädä kenelle vain päälle. Lähde vaikka liikkeelle ajatusleikistä, jossa käyt läpi ne piirteesi, jotka tekevät sinusta hyvän kuskin. Esimerkiksi toisten huomioon ottaminen ja joustavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvälle kuskille. Se, kuinka kovalla mökällä ja vauhdilla lähdet liikennevaloissa liikkeelle, ei niinkään mittaa ajotaitoasi vaan näyttämisentarvettasi. Älä peilaa itseäsi mieheesi, vaan tiedä omat vahvuutesi. Sinun kanssasi saattaa olla miellyttävämpi käyttää näitä teitä, kuin miehesi kanssa. :)

Ota suosiolla useampia ajotunteja autokoulussa. Kaikkein paras ratkaisu. Miehen kanssa ei kannata opetella, vaikuttaa vähän semmoiselta tyypiltä. Itsekseen opiskelukin voi olla vähän riskaabelia, etenkin kun kerroit, ettei autokoulusta jäänyt päähän oikein mitään. Ei muuta kuin kertauskurssille. On ihan yleinen ja tavallinen juttu nykyään.

Miksi pitäisi opetella?

Miehesi kuulostaa oudolta. Miksi se ketään ärsyttäisi?

Itse nimenomaan etsin aktiivisesti naista, jolla ei olisi ajokorttia. Ihan keskeinen juttu minulle ja tiedustelen asiasta viimeistään toisella tapaamiskerralla. Ja vaikea on enää jatkaa eteenpäin jos naisella onkin ajokortti ja auto. Ne on vaan niin miehinen juttu, etten osaisi olla yhdessä autollisen naisen kanssa. Vähän sama kuin minä käyttäisin hametta. 

Juopokuskiako miehesi on vailla,  kun vaatii sinua hankkimaan auton ja ajokortin? Vai oletko myötäänsä vaatimasa kyytiä milloin sinne, milloin tänne, kun miehesi katsoisi mieluiten lätkämatsia telkusta tai menisi kavereiden kanssa pubiin?

Autoton nainen on kelvoton nainen!

Kuvitteletko ihan oikeasti että mies ikinä edes antaisi sinun ajaa, jos hankkisit kortin? Epäilen suuresti, kun kerroit hänen olevan kunnon autofriikki. 

Ärsyttäähän se. Esim. mun mies inhoaa ajaa autoa, vaikka onkin hyvä kuski. Pyörittää minkäkokoista autoa ja melkein missä vain ja peräkärryjenkin kanssa. Silti mä olen aina kuskina, kun jonnekin lähdetään. Pitkät matkat vuorotellaan kuskeina, yksin on meinaan tosi rankkaa ajaa 1000 kilsaa. Jos iskee päänsärky kohtaus, niin vaihdetaan kuskia tai ihan mitä vain. Tosi ärsyttävää, jos toinen ei ajaisi koskaan vain sen takia kun ei uskalla.

Mun miehellä ei ole ajokorttia, 50-v kaupunkilainen. Mut ei haittaa yhtään. Käyttää julkisia omissa menoissaan ja istuu kyydissä kun yhdessä mennään. Mua v*is tuollainen mies kun ap:llä on. Oma asia, oma ratkaisu, ja jos ap ei tosiaankaan miestään vaadi kuskailemaan edestakaisin niin... Miks edes oot tuollaisen autohullun kanssa?

Olen yli nelikymppinen ja minulla ei ole ajokorttia ja hyvin olen pärjännyt ilmankin.

Asumme keskustassa ja pyöräilen kesät talvet.

Miehellä on kortti ja auto.

Ei ole ollut mitään ongelmaa elää "henk.kohtaisesti" autottomana...säästyy nekin rahat vaikka matkusteluun.

Osaan pyörän lisäksi käyttää myös junaa, lentokonetta ja laivaa ;)

Vanhana??? Kovin nuorena ihmiset nykyään tulee vanhoiksi niin että moni asia elämästä sulkeutuuu ulos, jos 25-vuotias ei voi enää opetella ajamaan autoa... Äitini opetteli vasta yli nelikymppisenä kun tuli työn takia tarve, ja hyvin onnistui.

Mutta älä nyt sen miehesi ärsytyksen takia autoa ajamaan ala, vaan vain jos oikeasti itse haluat tai se helpottaisi arkeasi. Pelon ei kannata kuitenkaan antaa rajoittaa jos haluat ajaa, ajaminen ei ole mitään rakettitiedettä ja sen kyllä jokainen oppii.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 09:43"]

Nolottaa kun en osaa ajaa autoa, ja autohullu avomies piikittelee siitä koko ajan: "Hommaa auto ja opettelee ajaa prkl!". Mutta kun en tykkää ajaa, enkä ole tottunut ajamaan ja muutenkin en tiedä autoista mitään. Täytyykö sitä vaan säästää muutama tonni ja ostaa joku autonraato ja opetella ajamaan pakolla? Olishan se järkevää, että kohta 25v nainen osais ajaa autoa ja vois ite käydä kaupassa, mutta kun ei ole tähän ikään asti ajellut, niin miten sitä voi näin vanhana opetella?

[/quote]

Mihinkään muuhun en ota kantaa kuin viimeiseen lauseeseen: itse ajoin ajokortin 24-vuotiaana (sinä vuonna, jolloin täytin 25). Enkä mielestäni ollut liian vanha.

Asun pienellä paikkakunnalla, jossa ei bussit juurikaan kulje, niin täällä suurin piirtein kaikki menee autokouluun 17v. Autokoulussakin olin porukan vanhin, vaikka olin vaan vähän päälle 20v. Tuntuu vaan, että olen todella vanha aloittelija, kun naapurin 10v nuoremmat teinitkin ajelee niin sulavasti mopoautoillaan :D

Ymmärrän jos jatkuvasti vaadit kyyditsemistä mieheltäsi, että häntä ärsyttää tilanne. Jos kyse ei ole kuitenkaan tästä, niin sitten en ymmärrä miksi se on miehellesi ongelma.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 09:53"]

Asun pienellä paikkakunnalla, jossa ei bussit juurikaan kulje, niin täällä suurin piirtein kaikki menee autokouluun 17v. Autokoulussakin olin porukan vanhin, vaikka olin vaan vähän päälle 20v. Tuntuu vaan, että olen todella vanha aloittelija, kun naapurin 10v nuoremmat teinitkin ajelee niin sulavasti mopoautoillaan :D

[/quote]

Mitä sillä sitten on väliä? Pääkaupunkiseudulla taas on tosi tavallista ettei ihmiset hanki ollenkaan ajokorttia tai autoa, paitsi sitten ehkä joskus myöhemmin elämässään jos on työn takia vaikka pakko. Muuten ajattelevat että seudulla julkiset toimii joten miksipä käyttää rahaa ajokorttiin ja autoon.

Ja sinullahan jo ajokortti ilmeisesti olikin joten voit vaan alkaa opetella ajoa. Siitä opettelustasi ei kenenkään edes tarvitse tietää. Alkuun voit ajella hiljaiseen aikaan rauhallisilla alueilla ja sitten vasta kun sujuu vähän paremmin mennä "ihmisten ilmoille". 

Minua rasittaa välillä olla se ainoa, jolla on auto ja kortti kun ei voi itse koskaan istua siihen pelkääjänpaikalle rentoutumaan. Eli ymmärrän miestäsi, jos oletat hänen kuskaavan sinua jonnekin. Jos taas kuljet omatoimisesti jalan, pyörällä tai julkisilla, ei luulisi olevan ongelmansa.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:00"]

Minua rasittaa välillä olla se ainoa, jolla on auto ja kortti kun ei voi itse koskaan istua siihen pelkääjänpaikalle rentoutumaan. Eli ymmärrän miestäsi, jos oletat hänen kuskaavan sinua jonnekin. Jos taas kuljet omatoimisesti jalan, pyörällä tai julkisilla, ei luulisi olevan ongelmansa.

[/quote]

Sama juttu, ymmärrän toisaalta ap:n miehen ärsytyksen. Meidän perheessä minä olen ainoa, joka ajaa autoa, miehellä on kyllä kortti, mutta ei ilmeisesti uskalla ajaa ja suuttuu, jos yritän asiasta keskustella. Mutta tilanne ei mielestäni voi jatkua näin, sillä minulla menee kohtuuttomasti aikaa "kuskina" toimimiseen, kun mies ei voi hoitaa mitään asioita, joissa tarvitsisi auton. Täällä päin ei julkiset kulje, joten auton varassa ollaan enimmäkseen, aina ei pyöräilykään ole vaihtoehto. Arki rullaisi perheessä paljon helpommin, kun molemmat ajaisivat autoa.

No mies on semmoinen kunnon automies, joka todellakin tietää autoista kaiken ja lukee autolehtiä ja katsoo auto-ohjelmia jne. Hän ei pysty jotenkin älyämään, ettei minua kiinnosta autot ollenkaan. Kun ajetaan kauas vanhempien luo kylään, niin mies alkaa aina valittaa, että "nytkin voitais vaihtaa ajovuoroja, mutta nyt mun pitää ajaa koko matka". No tottahan se on... Ärsyttää itseänikin kun olen niin tumpelo, etten osaa jotain vaihteita vaihtaa :/

Osta ihmeessä. Älä ainakaan autohullun miehesi autolla harjoittele. Siihen jos tulee joku lommo tai naarmu, niin erohan teillä on edessä.

Autolla ajoa kannattaa oikeasti harjoitella. Siitä taidosta on hyötyä eikä liikenteessä saa pelätä. Ensin ajat tuttuja ja helppoja reittejä ja sitten kun tulee itsevarmuutta, niin vaikeampia. Mä asun pienehkössä kaupungissa, ajan paljon, mutta täällä on pari sellaista paikkaa mitkä kierrän mieluummin kuin ajan. Ja ihan vain sen takia, koska itse hermostun niissä risteyksissä. Olen ajanut Helsingin keskustassakin useasti, mutta silti inhoan sitä epävarmuuden tunnetta ratissa, joten kierrän mieluusti sellaiset, jos mulla ei ole kiire.

Miehelläsi ei ole minkään sortin oikeutta vaatia sinua autonrattiin, mikäli pystyt hyvin hoitamaan arkesi ilman autoa. Jos taas vaadit mieheltäsi kyytiä paikkoihin, ymmärrän hänen turhautumisensa. Tokihan ukkosi voi hankkia opetusluvan, mutta hänen asenteensa kuulostaa hieman siltä, että autokoulu lienee parempi ratkaisu.

Autokoulussa kaikki oppilaat ovat samalla linjalla ja oppilasta ei viedä auton kanssa hortoilemaan liikenteeseen, mikäli tämä ei ole siihen valmis. Tämän tiedän autokoulun käyneenä ja hyvä ystäväni on autokoulunopettaja. Autokouluissa on aivan kaikenikäisiä oppilaita ja kaikilla on täysin yhtäläinen oikeus olla siellä. Iästäsi saattaa olla jopa etua. Ja viimeisenä vinkkinä: voit hyvin pyytää ajotunteja varatessasi opettajaksi kyseisen koulun rauhallisinta ja kärsivällisintä opettajaa (en kyllä muunlaisia tunnekaan). Lykkyä pyttyyn! :)

Olen kyllä jo käynyt autokoulun, mutta se opettaja oli semmoinen ärjy, että se vei viimeisetkin auto-innostuksen rippeet. Muut ryhmäläiseni olivat 17-18v teinejä, joilla oli auto jos toinen pellon reunalla odottamassa. Jotenkin koko autokoulu meni niin ohi, kun siinä oli opiskelut ja työt samalla, enkä keskittynyt ollekaan koko kouluun... Miehen autoa en voi todellakaan ajaa, hän tietää jo etukäteen, että hajoittaisin kytkimen ja naarmuttaisin pintaa. Ajattelin, että jos säästäis vähän palkasta ja ostais jonkun 1000€ maksavan kärryn ja heittäis kylällä lenkkiä teinien kanssa..