En ole pätkääkään kiinnostunut sisustamisesta

Et ole. Itse en tosin lukeudu teihin vaan saan nautintoa viihtyisästä ja kauniista kodista ja olen myös nähnyt vaivaa sen eteen.

et ole ainoa, ja hyvä niin :)

Maailmassa on paljon, paljon muutakin kivaa kuin sisustus. Itse en voi sietää huonekaluliikkeitä, Ikea on kauhistus ja kaikki sisustustavarat ällöttävät. Riittää että kotona on kaikki mitä tarvitaan ja hyvä sänky. 

Täällä myös yksi. Salaisesti ajattelen että sisutusfriikit ja siihen pakkomielteisesti suhtautuvat on henkisesti jotenkin epätasapainoisia. Mielenrauhaa haetaan jotsain täydelliseltä näyttävästä kodista ja huonekaluista. Valitettavasti omassa tuttavapiirissäni olen nähnyt näitä esimerkkejä. 

Minut on kasvatettu arvostamaan liikuntaa, terveellisesti elämistä ja toiminnallisuutta. Koti on tietysti koti, mutta ei itsetarkoitus vaan "huoltotelakka" ;)

Tuskin. Itse olen kyllä kiinnostunut sisustamisesta, eli pyrin siihen että koti on paitsi toimiva myös esteettisesti miellyttävä mutta minäkään en ymmärrä sellaista jatkuvaa sisustamista. Eli sellaista että ostetaan ja vaihdetaan sisustusta melkein samaan tahtiin kuin sukkia.

En osaa sisustaa. Mulla ei ole sisustussilmää ja lisäksi koen, että sisustaminen on ihan julmetun kallista enkä halua maksaa siitä. Jos joku tulisi meille sisustamaan, niin ottaisin ilomielin vastaan, mutta itse ole ihan kädetön noissa jutuissa. Meillä on sotkuista aina eikä noudateta mitään tyyliä. 

Minä haluaisin edes vähän ymmärtää sisustuksen päälle mutta ei. Toisaalta en raaskisi kuitenkaan mitään sisustustyynyjä yms. ostaa. :)

Verhot, matot, muut tekstiilit, tyynyt, kynttilät, taulut, peilit, kasvit, mitä kaikkea sisustukseen nyt kuuluu, kaikki on kamalan tyyriitä. En raaski ostaa. 

Sama ap:lla kuin 8:lla, en tajua miten tavikset raskii...Meillä on tosiaan aika minimastista. Helppohoitoisuus on mulle tärkeintä. Ihan nyt en laita pinkkiä ja neonin vihreää olohuoneeseen, eli jokin tolkku kuitenkin. 

Sisustimme kotimme kun tähän muutimme yhdeksän vuotta sitten ja sen jälkeen vain lastenhuoneita on muutettu vauva-pikkulapsihuoneista koululaisen huoneiksi, muuta ei juuri ole tapahtunut. Olen joskus ostanut olohuoneeseen parit erilaiset verhot ja sohvaan niihin sopivat tyynyt, ja niitä sitten pyörittelen. Keittiön pöydälle ostan uuden liinan kun vanha hajoaa. En jaksa ja kun vanha sisustus toimii, niin en halua edes lähteä muuten vaan katselemaan kun ei ole pakko. Meillä on muutenkin aika vähän tavaraa ja sellaisena väljänä ja siistinä tämän haluankin pitää. :)

Et ole ainoa. Tosin Ikeasta huonekalut ostamalla eivät ne koskaan ole täysin paria. Olohuoneessa on kirjahylly, sohva, nojatuoli ja tv-taso, makuuhuoneessa sänky ja yöpöydät, keittiössä ruokapöytä tuoleineen. Tekstiileinä matto olohuoneessa ja päiväpeitto ja verhot makuuhuoneessa. Kaksi lisätyynyä sohvalla, muutama viherkasvi ja nolla koriste-esinettä. Muutama valaisin.

Et ole ainoa :). Joskus, vain joskus, rasittaa ihmiset, jotka jaksavat pähkäillä esimerkiksi talon rakennusvaiheessa pistorasioiden sijoittelua kovinkin yksityiskohtaisesti, jotta saavat sitten juuri haluamansa lamput juuri haluamalleen paikalle. Ei siinä mitään, kukin tekee kuten lystää, mutta joskus vaan ei jaksaisi... Lähinnä siksi, että itsellä ei ole keskusteluun mitään annettavaa. Juteltaisiin jostain muusta, politiikasta, musiikista, vaikka Guggenheimista...

[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:41"]

Et ole ainoa :). Joskus, vain joskus, rasittaa ihmiset, jotka jaksavat pähkäillä esimerkiksi talon rakennusvaiheessa pistorasioiden sijoittelua kovinkin yksityiskohtaisesti, jotta saavat sitten juuri haluamansa lamput juuri haluamalleen paikalle. Ei siinä mitään, kukin tekee kuten lystää, mutta joskus vaan ei jaksaisi... Lähinnä siksi, että itsellä ei ole keskusteluun mitään annettavaa. Juteltaisiin jostain muusta, politiikasta, musiikista, vaikka Guggenheimista...

[/quote]

Ap miettisi pistorasiat imuroinnin ja elektroniikan sijoituksen kannalta. Hyvää yötä, sentään jokunen sielunsisar löytyi. 

Olen antimaterialisti, eikä mua kiinnosta sisustaminen ja eikä siitä keskustelu. Olen kiinnostunut politiikasta, musiikista, uskonnosta, liikunnasta, filosofiasta..

Mukava kuulla, että aloittaja on terve.

Tällä mennään: kierrätyskeskuksesta huonekalut, kirppareilta kankaiset jutut. Kyllä mä taidan olla sillai kiinnostunut, että pyrin tekemään kaiken toisin kuin muilla.

Taidetta seinillä on sen, mitä lapset tuottaa. Lisäksi myös useita julisteita on pitkin poikin, me ollaan "sisustettu" olkkarikin jokaisen lempibändillä tms.

Saakeli tää on meidän koti, ei sisustuslehtien tai vieraiden!

Mua kiinnostaa sisustus ja saan mielihyvää kotia järjestellessä. Vaikka Se on rakas harrastus, ei se mun koko elämä ole, joten tunnen olevani aika tasapainoinen ihminen. Toiset purkaa stressiä lähtemällä lenkille, mä puran stressiä suunnittelemalla sisustusta. Ei se sisustusharrastus ole pelkkää huonekalukaupoissa pyörimistä.

Olen visuaalinen ihminen ja siksi sisustaminen kiinnostaa. En kuitenkaan vaihda vaihtamisen ilosta vaan ostan hyvää ja kestävää ja teen itse. Olen myös käytännöllinen, turha roina hankaloittaa elämää ja siivoamista.

Akateemisessa veljeni perheessä ei välitetä sisustamisesta ja sen ymmärrän, mutten sitä siivottomuutta. On rasittavaa raivata siellä itselleen tilaa, että mahtuu sohvalle istumaan! Miten niin epäjärjestelmälliset ihmiset on voineet valmistua ja miten ne pärjäävät työelämässä...