Jätätkö kummiapsesi syntymäpäivät huomioimatta jos

Muistan tietysti aina. Jos on kutsuttu synttäreille niin vien lahjan sinne ja isommille olen soittanut silloin ko. päivänä. Jos ei ole kutsuttu niin laitan kortin ja lahjan postitse. Ei kait isoille koululaisille aina edes järkätä mitään mummi-kummi -synttäreitä.

Mieheni on jättänyt huomiotta, jos ei ole tullut kutsua kummilapsen synttäreille ihan siitä syystä ettei muista päivämäärää. Joululahjan on aina muistanut viedä. Ja itseasiassa kertaakaan ei ole kutsuttu viiden vuoden aikana. Yhtenä jouluna sitten antoivat mukaan valokuvia lapsesta mm. synttäreiltä, joissa näkyi myös paljon aikuisia. Erikoista touhua.

Kummiksi on muutenkin ihan älytöntä pyytää henkilöä, jonka kanssa ei muuten ole koskaan tekemisissä. Ei edes sen vertaa, että kutsuisi lapsen synttäreille kerran vuodessa (vanhemmathan sen päivämäärän päättävät jolloin niitä vietetään). Vanhemmathan ovat sen kummin ovat valinneet, joten mielestäni pieni vastuu asiasta on heillä.

Tottakai muistan ja huomioin. 

[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 12:41"]

Kouluikäinen lapsi on aika iloinen ja tärkeä tuosta syntymäpäivästään ja ihan ääneen pohtii sitä keneltä tuli kortti ja keneltä ei.

[/quote]

Hehheh... minä pohdin sitä vielä näin nelikymppisenäkin. Meidän suvussa lähetellään paljon kortteja. Tietysti on ymmärrettävää, että jossain metsän keskellä asuva mummo ei aina pääse postiin, mutta sitäkin suurempi ilo se on, jos häneltäkin tulee kortti. Meillä siis ei ajatella pahalla, jos joltain ei korttia tule, mutta ollaan onnellisia, jos tulee.

Itse tavallisesti onnittelen sitten siellä kakkukahvilla päivänsankaria. Jos ei mitään järjestetä, yritän päästä paikalle juhlapäivänä tai muuna sovittuna  päivänä. Vähintäänkin lähetän kortin, ja paketin vien sitten juhlaan. Jos ei kutsuta tai siis juhlia järjestetä, kysyn itse, milloin voisin tulla poikkeamaan.

Minulla ja miehelläni on yhteensä 7 kummilasta iältään 7-21 vuotiaita ja vain neljä heistä on läheisiä, he ovat ne nuorimmat ja nuorimmille lähetän kortin, vähän vanhemmille tekstiviestin heti aamusta ja jos emme pääse kylään, lähtee myös paketti. Muita kummilapsia en enää oikein muista kuin nähdessä muissa yhteyksissä tai tietenkin rippijuhlissa tai vastaavissa. Meidän lasten kummeilla on suurinpiirtein sama juttu.

Ei niitä syntymäpäiviä muista, jos ei ole muuten tekemisissä perheen kanssa. Jos ne kortit tai paketit olisivat se pääasia kummiudessa, eipä sitä kannata ylläpitää. Eihän se lapsi edes tiedä kummiaan tai tunne ja yleensä siihen on syynsä, jos vanhemmat ja kummi eivät ole yhteydessä keskenään. Onneksi nykyään lapsilla on useampi kummi, todennäköisesti ainakin lapsen tädit/sedät/enot muistavat paremmin kuin muut kummit. 

Kummi tukee vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Synttärit ovat toissijainen asia

Annan olla, jos ei tule kutsua. Pidän kutsumatta jättämistä merkkinä siitä, että syntymäpäiväksi ei järjestetä mitään ja sitä taas merkiinä siitä, että tapaus ei ole perheelle eikä lapselle kovin tärkeä.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 14:49"]

Annan olla, jos ei tule kutsua. Pidän kutsumatta jättämistä merkkinä siitä, että syntymäpäiväksi ei järjestetä mitään ja sitä taas merkiinä siitä, että tapaus ei ole perheelle eikä lapselle kovin tärkeä.

[/quote]

Voi Tziizuz mikä yksnappinen ja lapsellinen ihminen. Sehän on sen lapsen syntymäpäivä ja hänelle tärkeä, ei välttämättä vanhemmat halua pitää mitään isoja kutsuja. 

Kannattaa miettiä tarkemmin alkaako kummiksi vai ei...mä/me ei alettu ja siitäkin tietty herneet nokkaan, ihan kuin se olisi PAKKO suostua...mies ei kuulu kirkkoon ja mulla ennestään ihan omiks tarpeiks.

Omat kummilapset on monen sadan kilsan päässä, ja on enemmän poikkeus kuin sääntö että kahvitellaan yhdessä. Joten yleensä lähetän paketin, etukäteen. Myös omien lasten kummit on kaukana.

Kummilapsen synttärit oli tammikuussa. Kysyin silloin kummilapsen äidiltä, että koska tultais synttäreille. Vastasi, että sopiiko, että siirretään vähän ja tietysti suostuin. No... Ajattelin, että vähän on vähän ja viedään lahja sitten, kun synttäreille mennään. Ei ole vielä kutsua käynyt... Lahja ostettu joulukuussa ja sitä en enää viitsi antaa. Ostan jotain muuta ja annan kyllä... mutta en arvannut, että asia venyy ja venyy. Ajattelevat varmaan itse, että kummit eivät ole muistaneet ollenkaan =(

Ennen muistin, nykyään en. Miksi minua on pyydetty kummiksi, jos en kelpaa lapsen synttäreille? Jälkikäteen olen myös kuullut että lapsen äiti on haukkunut minua ja ostamani lahjat eivät ole äidille kelvanneet. Minusta nyt on käsitetty ihan väärin se, mitä kummius tarkoittaa: vanhempien puolelta.

Haloo errekö anna hieman isommile lapsille lahjaa? Vain pikkulapset pitää synttäreitä johon kutsutaan aikuisia?