Miksi nauru muuttuu itkuksi?

Sinua on hyväksikäytetty.

:D

Liika kutittaminen on ihan kamalaa. Mulle ainakin tulee sellainen pakokauhupaniikki..

Kutittaminen ei oikeasti tunnu hyvältä, siihen liittyvä nauru ei ole oikeaa, iloista naurua vaan joku outo refleksi. Esim. mun mies luuli pitkään, että kun mua kutittaa ja nauran, olen jotenkin iloinen vaikka oikeasti se vaan sattui. Jotkut asiantuntijat sanoo, ettei lapsia pitäisi kutittaa.

En tiedä. Itse nauran aika harvoin, siis sellaista rehellistä naurunhörötystä. Se nauru muuttuu joskus melkein itkuksi: kyyneleet valuu ja ääni on enempi itkunpyrskähdyksiä kuin naurun. Ja silti kun rauhoitun ja pyyhin kyyneleitäni voin sanoa, että nauroin enkä itkenyt.

En tiedä, mutta minulle käy nykyisinkin joskus niin. :) ikää siis 23.  Jos nauran jollekin aivan hysteerisesti ja en meinaa saada naurua  loppumaan, se muuttuu lopulta itkuksi. Varsinkin jos takana on rankempi vaihe elämässä, ja nauraminen tuntuu erityisen vapauttavalta. 

Ap taas. 

Juu, ei ole hyväksikäytöstä kyse =)

Huomasin nimittäin saman vanhimmasta lapsesta joskus. Jos kutitti liikaa, nauru muuttui itkuksi (ja tunnistan kyllä lapselta sen aidon naurun).

Muistan omasta lapsuudestani että se itku tuli vaikka ei olisi halunnut. Nauratti mutta silti alkoi itkeä (eikä mitään ilon tms. kyyneliä).

Näin aikuisiällä tuo hysteerinen nauraminen menee siihen, että en saa kunnolla henkeä nauramisen takia ja nauru muuttuu sellaiseksi hirnumiseksi :D Ja valitettavasti noita "kohtauksia" tulee aina yleisellä paikalla :D

[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:06"]

Kutittaminen ei oikeasti tunnu hyvältä, siihen liittyvä nauru ei ole oikeaa, iloista naurua vaan joku outo refleksi. Esim. mun mies luuli pitkään, että kun mua kutittaa ja nauran, olen jotenkin iloinen vaikka oikeasti se vaan sattui. Jotkut asiantuntijat sanoo, ettei lapsia pitäisi kutittaa.

[/quote]

Ap taas.

Hmm...toisaalta kuulostaisi aika järkeenkäyvältä. Eihän sitä naura jos vaikka päänahkaa kutittaa :D Ontuva vertaus mutta kuitenkin.

Se selittäisi sen, miksi nauru muuttuu itkuksi.

mää taas luulen että se johtuu siitä, että kun nauraminen tuntuu niin äärettömän hyvältä, lopulta itkee siksi kun on niin mukava olo. ainakin näin aikuisiällä. ja just niin ettei sitä pysty    estämään vaikka haluaisi.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:00"]

Joo, omituisia minäkin mietin mutta tuli vain mieleen lapsuus kun joku kutitti. Aluksi se nauratti mutta sitten muuttui itkuksi. Jos siis kutitti liian kauan. Ei se kutittaminen pahalta tuntunut (muistaakseni) mutta silti pääsi itku.

Osaakohan joku vastata tähän :D

[/quote]

Ihan täysin off topic, kutittamista voidaan käyttää kidutusmenetelmänä. 
Lisäksi oli kerran jossain nanny-ohjelmassa perhe, jossa vanhemmat kutitti lapsiaan koko ajan ja lapset olivat suorastaan ahdistuneita kun äiti tai isä saapui lähelle. Järkevä läheisyys siis puuttui täysin, aina kun vanhemmista jompi kumpi oli likellä, he kutittivat. 

Mut joo, joskus tunteet vaan lyö yli.