En halua, että 20v. tyttäreni muuttaa vielä pois kotoa!

Tulipas kirjotusvirheitä, mutta toivottavasti saatte selvää!

Eipä ole sinun päätösvallassasi tuo.

20 -vuotias on aikuinen ihminen eikä tarvitse valvontaa. 

Olet kontrollifriikki hullu. Anna ihmisen olla ihminen.

Olet ylisuojeleva tiukkis.

20 -vuotias on vielä sen verran lapsi, että ei osaa huolehtia omasta turvallisuudestaan. Siksi olen samaa mieltä, että jonkun aikuisen olisi valvottava, että nuori tulee ajoissa kotiin juhlista yms. 

Haloo, tuon ikäisen kuuluukin jo muuttaa omilleen. Tyttäresi on AIKUINEN. 

Kysymys ap:lle: koska mielestäsi on sopiva ikä muuttaa vanhempien luota omilleen? Onko joku selkeä ikä? Ellei ole, kuka sen määrittelee? 

No johan se tossa iässä on aika, jos ei ole poikkeuksellisen kypymätön. Itse muutin 19v, joskin oli pakkokin, kun lähdin opiskeleen. Mutten ois mistään hinnasta jäänyt enää kotiin asumaan.

Olen Ap kanssasi samaa mieltä, että tuossa vaiheessa nuori on vielä hyvin altis kaikille "viihdykkeille" jolloin uransa eteen eteneminen helposti ajautuu sivuraiteelle.

Mutta ainoa minkä kanssasi koen että voit tukena tehdä on pitää häneen läheiset välit. Keinoja tähän on esim. pyytää hänet viikoittain syömään luoksesi ja keskustella koulun ja talouden hallussa pidon "arkisista" askareista yhdessä.

t. M42

KOita tukea lastasi normaaliin kehitykseen kuuluvassa itsenäistymisessä. Älä takerru vaan tue häntä ja vahvista tunnettaan, että varmasti pärjää.

Päästä lapsesi maailmalle, äläkä pilaa välejäsi aikuiseen lapseesi määräilemällä tämän tekemisistä. Lapsesi on tervejärkinen, kun älyää itsenäistyä.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 20:48"]

Pari vuotta on jo muuttamisesta puhunut, mutta nyt alkanut toimimaankin asian eteen kun sai opiskelupaikan yliopistosta... Käynyt katsomassa paria vuokra-asuntoa kaverinsa kanssa. En vaa tykkää tuosta ajatuksesta yhtään ja olen tehnyt vastustukseni hänelle selvästi, riitaakin on tästä tietty syntynyt. Mielestäni opiskeluaika olisi parempi asua vielä kotona (kuten isoveljensäkin tekee), kun opinnot ovat samalla paikkakunnallakin. Pelkään, että muuttaessaan tyttö vain ravaa opiskelijariennoissa ja opiskelu jää sivuseikaksi. Lisäksi on hyvä, että viikonloppuiltaisin joku valvoo, ja varmistaa että juhlista on tultu kotiin! Rahatilanne hänellä on hyvä, sillä käy töissä ja aikoo jatkaa töitä myös opintojen ohessa. Olen koittanut sanoa, että asuntoon menevät rahat voisi vaikka säättää ja myöhemmin ostaa omistusasunnon, mutta eihän tuo kuuntele. Tahtoo omaa tilaa. Olenko ylisuojeleva tiukkis, kuten tyttöni väittää?  

[/quote]Minäkin toivon että poika aikanaan asuu jonkun aikaa kotona kun opiskelee mutta ellei niin asukoot opiskelija asunnossa.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 23:43"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 20:48"]

Pari vuotta on jo muuttamisesta puhunut, mutta nyt alkanut toimimaankin asian eteen kun sai opiskelupaikan yliopistosta... Käynyt katsomassa paria vuokra-asuntoa kaverinsa kanssa. En vaa tykkää tuosta ajatuksesta yhtään ja olen tehnyt vastustukseni hänelle selvästi, riitaakin on tästä tietty syntynyt. Mielestäni opiskeluaika olisi parempi asua vielä kotona (kuten isoveljensäkin tekee), kun opinnot ovat samalla paikkakunnallakin. Pelkään, että muuttaessaan tyttö vain ravaa opiskelijariennoissa ja opiskelu jää sivuseikaksi. Lisäksi on hyvä, että viikonloppuiltaisin joku valvoo, ja varmistaa että juhlista on tultu kotiin! Rahatilanne hänellä on hyvä, sillä käy töissä ja aikoo jatkaa töitä myös opintojen ohessa. Olen koittanut sanoa, että asuntoon menevät rahat voisi vaikka säättää ja myöhemmin ostaa omistusasunnon, mutta eihän tuo kuuntele. Tahtoo omaa tilaa. Olenko ylisuojeleva tiukkis, kuten tyttöni väittää?  

[/quote]Minäkin toivon että poika aikanaan asuu jonkun aikaa kotona kun opiskelee mutta ellei niin asukoot opiskelija asunnossa.

[/quote]Sitten pitää pärjätä omillaan.

Ei ole pakko tykätä siitä, että lapsi muuttaa. Mutta kun muuttaa niin parempi tukea ja auttaa. Kun tulee ongelma vastaan noin lapsen pitää tietää että kotona joku auttaa eikä välttele epätoivoisesti äidille kertomista ja joudu esim. Velkkierteeseen. 20-v opiskelija ei ole enää mikää ihan lapsi. Ja tekee nuorelle hyvää saada asua omillaan ja kulkea miten haluaaz

Jos olet niin huonosti kasvattanut lapsesi, että ei osaa aikuisena pitää itsestään huolta, ei voi mitään, lapsesi kärsii nyt aikuisena sinun tekemistäsi virheistä. Tekee omat virheensä, ja oppii niistä, kuten ihmisen kuuluu tehdä koko ikänsä.

Sitäpaitsi, ei kaikki opiskelijat hyppää jossain riennoissa kokoajan, jos tyttäresi on vielä töissäkin, niin  jos yhtään välittää tulevaisuudestaan, ei ole aikaa pahemmin juhlia.

Anna mennä, lähdin toiselle puolelle Suomea opiskelmaan alle 20v. Ei kukaan valvonut menemisiäni ja mitä voit tehdä jos lapsi ei tulekaan yöllä riennosta kotiin...et mitään. Joskus on parempi kun ei edes tiedä, että on menossa. Itse olen tyytyväinen,jos lapseni itsenäistyvät ja haluavat oman elämän aikuistuttuaan.

Meille kotona iskä sanoi että jos yli 20v:nä asuu vielä kotona niin saa alkaa sitten maksaa osan ruuasta ja osallistumaan muihin kustannuksiin. Ymmärrän täysin, ei vanhempien tarvii aikuista ihmistä vahtia ja elättää.

Itse muutin pois 16-vuotiaana eikä vanhemmilla ollut siihen mitään sanottavaa silloinkaan.

Itse asuin tuon ikäisenä jo monen sadan kilometrin päästä äidistäni. Ei olisi tullut mieleenkään jäädä vanhempien nurkkiin pyörimään, vaikka opiskelupaikka omalta paikkakunnalta olisi tullut.

Tuon ikäisen kuuluu itsenäistyä. Teet vaan hallaa tuleville suhteillenne, jos paapot ja kontroilloit noin aikuista lastasi. Sitä paitsi kotona asuva aikuinen poikasi kuulostaa aikamoiselta luuserilta, jos ei koe halua itsenäistyä. Tuon ikäisenä se oli minulle aikamoinen turn-off, jos aikuinen mies asuu äidin helmoissa.

Anna lapsesi muuttaa omilleen, kerryyttää itse omaisuutensa ja päättää ihan itse ostaako joskus asunnon vai ei. Ole tukena ja apuna, mutta älä kahlitse.

Ja nuo opiskelijariennot. Ne kuuluu elämään ja nuoruuteen. Eivät ne ole mikään tie helvettiin ja syrjäytymiseen. Päin vastoin. Opiskelijariennot ovat paikka, jossa luodaan lisää kontakteja, jotka ovat varsin käyttökelpoisia kun työelämään ollaan astumassa. Itse asiassa ne opiskelijat, jotka eivät osallistu yhteenkään juhlaan ovat niitä syrjäytyneitä ja koulussa huonosti menestyviä.

Itse juhlin sen minkä juhlin ja silti valmistuin puolta vuotta etuajassa. Luota lapseesi. Onhan hän sentään sinun lapsesi. Luota omaan kasvatukseesi. On hienoa, jos tyttärelläsi on työpaikka opiskelujen ohessa ja hän aikoo jatkaa siinä. Se kertoo jo paljon tyttäresi kyvystä ottaa ja kantaa vastuuta. 

Usko minua. Tulet pilaamaan vain välisi tyttäreesi, jos nyt kontroilloit häntä. 

Taloudellisesti toki kotona asuminen on paras vaihtoehto. Niin nuorelle kuin vanhemmille. Todennäköisesti kun tuo nuori huomaa ettei rahat riitäkään omillaan asuessa yhtä lailla niin säännöllisesti vanhempien kukkarolla. Riippuu paljon missä päin Suomea asutte. Helsingissä läheskään kaikki eivät saa opiskelija-asuntoa ja vuokra-asuntojen hintataso muutoin korkea. Hyvätuloiselle perheelle ei mikään ongelma maksaa osaa vuokrasta nuoren kohdalla mutta monelle muulle kylläkin.

Muutoin omille muuttaminen ei välttämättä huono ratkaisu. Ei kotona asuminen sinällään tee parempaa tai huonompaa opiskelijaa sillä täysin itsestä kiinni kiinnostaako panostaa vai viekö viihde voiton. Vaikka asuisi kotona niin ei se tarkoita ettei kävisi viihteellä ja paljonkin jos siitä pitää.