Englannissa kuulee puheesta luokka-aseman

Sekä englannin että suomen kielessä yläluokkaisuuden eli sivistyneisyyden merkki on taito vaihtaa puheen rekisteriä tilanteen mukaan. Kotona ja vapaissa oloissa voidaan puhua niin leveää murretta kuin luonnostaan lähtee. Työ- ja julkisissa tilanteissa taas puhutaan yleiskieltä, joka on murrevapaata ja intonaatioltaan neutraalia. Englanniksi tuo yleiskieli on received pronunciation (rp), ja se yläluokkaisen puheen rekisteri on Queen's English. Ne ovat siis kaksi eri asiaa, kuten suomenkin kielessä yleiskieli ja kirjakieli ovat kaksi eri asiaa.

Sivistyksen tai menestyksen merkki ei siis ole tietty puhetapa, vaan kyky tunnistaa oikea tilanne oikealle puhetavalle. Minä en luottaisi bisneskumppaniin, joka oululaisena puhuisi pk-seudun murretta.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:23"]

Englanniksi tuo yleiskieli on received pronunciation (rp), ja se yläluokkaisen puheen rekisteri on Queen's English. Ne ovat siis kaksi eri asiaa, kuten suomenkin kielessä yleiskieli ja kirjakieli ovat kaksi eri asiaa.

[/quote]

Received pronunciation viittaa koulutettujen, sivistyneiden ihmisten tapaan ääntää englantia. Se on juurikin "paremman väen" puhetapa ja on aina yhteydessä standardienglannin kielioppiin ja sanastoon. Queen's English ei ole vakavasti otettava kielitieteellinen termi, vaan sillä maallikot yleensä viittaavat yläluokkaiseen puhetapaan, joka on usein vanhahtavamman kuuloista kuin moderni RP. Joskus tätä termiä käytetään kuitenkin myös tuosta jälkimmäisestäkin, eli standardienglannista RP-ääntämyksellä. Muita vastaavia maallikoiden käyttämiä epätarkkoja termejä ovat BBC English tai Oxford English.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:23"]

Ne ovat siis kaksi eri asiaa, kuten suomenkin kielessä yleiskieli ja kirjakieli ovat kaksi eri asiaa.

[/quote]

Muuten ylläolevan kanssa jokseenkin samaa mieltä, mutta jälleen täällä on sotkettu puhekieli ja kirjakieli keskenään, vaikka tämän pitäisi olla selvää pässinlihaa kaikilla, jotka ovat läpäisseet peruskoulun 9. luokan, minkä äidinkielen opetussuunnitelmaan aihe kuuluu. 

Otetaanpa nyt jälleen oikein hitaasti. Kirjakieli on kirjoitettua kieltä. Se pohjautuu eri murteisiin (Agricola, 1800-murteiden taistelu). Kukaan ei puhu kirjakieltä vaan puhekieltä. Ennen 1800-lukua suomea puhuvat käyttivät oman paikkakuntansa murteita. 1800-luvulla Suomeen syntyneen kansallisuusaatteen myötä moni sivistyneisöön kuuluva vaihtoi kotikielensä, joka aika yleisesti oli ruotsi, suomeen. Samalla haluttiin luoda huoliteltu yleispuhekieli, joka olisi murteista mahdollisimman vapaa. Tätä yleispuhekieltä käytämme nykyään esimerkiksi töissä uskottavuuden saavuttamiseksi. Kuulemme sitä myös televisiossa ja radiossa. 

Toistan vielä kerran: kirjakieltä ei puhuta vaan kirjoitetaan. Puhekieltä puhutaan ja joskus myös kirjoitetaan. Puhekieltä ovat mm kaikki murteet ja yleispuhekieli.

Terveisin äidinkielenopettaja

Kaikki suomalaiset ovat vähän juntteja puhetapaan katsomatta. Ei se stadilaisuus ja stadin aksentti tee kenestäkään "sivistyneempää". Lähinnä huvittaa tällainen suppea ajatusmaailma.... t. Ulkosuomalainen 

kaikista junteimmat murteet ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteet ja kun sitä puhuvia ihmisiä tapaa työyhteisössä niin pakko myöntää että juntteja ovat niiden puhujatkin, eivät yleensä edes osaa mitään ulkomaisia kieliäkään ja muutenkin ovat kuin jotain jälkeenjääneitä maalaisserkkuja

Ei oikeastaan mene Suomessa noin. Suomessa on kyllä murteita painettu alas yleiskielen hyväksi, kouluopetuksessa on suosittu yleiskielisyyttä. Eli periaatteessa jokaisella on mahdollisuus kouluinstituution kautta omaksua yleiskielinen puhetapa, joka ei kerro mitään luokka-asemasta. Yleiskielen käyttäminen ei kuitenkaan osoita mitään yhteiskuntaluokkaa puhujalle. Parmminkin niin, että ne, joille jää koulunkäynnin jälkeenkin puheeseen ainoastaan yksi rekisteri, jota he eivät kykene tilanteisesti vaihtelemaan (muodollinen - epämuodollinen, tuttavallinen - etäisempi) jäävät huonompaan asemaan yhteiskunnallisesti. Toki on vielä olemassa koulutuksen kautta tuleva tietynlaisen sanaston käyttö, joka kielii lukeneisuudesta mutta tähänkään ei voi kytkeä luokka-aspektia suoraan, koska kouluttautuneisuus ei aina käy yksiin varallisuuden kanssa.

Suomessa juttu ei ole mielestäni noin selvä, sillä täällä sivistyneet ja koulutetutkin ihmiset puhuvat murteita. Olin esimerkiksi hiljattain illanvietossa porukassa, jossa oli todella lahjakkaita ja eteviä ihmisiä eri puolilta Suomea, ja joista suurin osa puhui vahvasti murtaen. Yliopistothan on Suomessa levitelty laajalle alueelle maakuntiin, joten ihmiset altistuvat niissä murteille. Mielestäni on ehkä vähän junttia kuvitella, että stadin slangi olisi jotain sivistyskieltä. :)

Kaikissa farsseissa pitää olla yksi savolainen, että muilla raukoilla olisi edes jotakin mille nauraa.

Hesaa* puhuu lähinnä wannabe-nousukkaat.

*Ja kyllä, se itäsuomen kaupunki on tosiaan hesa tai helsinki, jos puhutaan stadista tarkoitetaan yleisesti kaupunkia. Jokaisen peruskoulun läpäisseen pitäisi osata tuo. Tietty jos haluaa niin voihan sitä identifioitua hämärähemmoksikin, niinkuin ap sanoo, väittämällä puhuvansa stadin slangia.

Menestyvä puhuu yleiskieltä, pk-seudun intonaatio on alaluokkaisuuden merkki

Joo, töissä ei voi puhua omaa murrettaan, syö uskottavuutta. Mutta ei se estä sitä murretta puhumasta esim omien sukulaistensa kanssa, tai kotipaikkakunnallaan. Missä se murre ei tosiaan yhtään syö sitä uskottavuutta.

Mutta siis, ei ole sama asia kuin englannissa.

Ei Suomessa ole samanlaista luokka-aseman ilmaisevaa murrejuttua kuin briteissä. Eikä Suomessa oikein ole yhteiskuntaluokkiakaan kunnolla. Yhteiskuntaluokkahan on eri asia kuin esimerkiksi koulutustaso. 

Siis mitä "pk-seudun tyyliä"??? Meinaatko ap että vaikkapa oululaisen menestyneen ihmisen on puhuttava kuin "pk-seutulainen" kuullostaakseen sisvistyneeltä? Oletpas hölmö, voi taivas!

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 10:08"]

Siis mitä "pk-seudun tyyliä"??? Meinaatko ap että vaikkapa oululaisen menestyneen ihmisen on puhuttava kuin "pk-seutulainen" kuullostaakseen sisvistyneeltä? Oletpas hölmö, voi taivas!

[/quote]

Moniko puoluejohtaja puhuu maakuntansa murteella?

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:38"]

Menestyvä puhuu yleiskieltä, pk-seudun intonaatio on alaluokkaisuuden merkki

[/quote]Salli mun nauraa. Et taida edes tietää mitä yleiskieli on. Käytännössä puhuttu kieli on aina puhekieltä. Yleiskieli eli ns. kirjasuomi on olemassa vain paperilla ja korkeintaan jossain presidentin virallisessa juhlapuheessa.

Alaluokkaisuuden merkki on suunnaton tyhmyys yhdistettynä ylimieliseen päsmäröintiin, mistä kirjoituksesi on oikea malliesimerkki.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 10:21"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:38"]

Menestyvä puhuu yleiskieltä, pk-seudun intonaatio on alaluokkaisuuden merkki

[/quote]Salli mun nauraa. Et taida edes tietää mitä yleiskieli on. Käytännössä puhuttu kieli on aina puhekieltä. Yleiskieli eli ns. kirjasuomi on olemassa vain paperilla ja korkeintaan jossain presidentin virallisessa juhlapuheessa.

Alaluokkaisuuden merkki on suunnaton tyhmyys yhdistettynä ylimieliseen päsmäröintiin, mistä kirjoituksesi on oikea malliesimerkki.

[/quote]

Yleiskieli ja kirjakieli ei ole sama asia.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 10:21"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 09:38"]

Menestyvä puhuu yleiskieltä, pk-seudun intonaatio on alaluokkaisuuden merkki

[/quote]Salli mun nauraa. Et taida edes tietää mitä yleiskieli on. Käytännössä puhuttu kieli on aina puhekieltä. Yleiskieli eli ns. kirjasuomi on olemassa vain paperilla ja korkeintaan jossain presidentin virallisessa juhlapuheessa.

Alaluokkaisuuden merkki on suunnaton tyhmyys yhdistettynä ylimieliseen päsmäröintiin, mistä kirjoituksesi on oikea malliesimerkki.

[/quote]

Yleiskieli ja kirjakieli ei ole sama asia.

[/quote]Ovat kyllä. Kiva että sain sivistää sinua!