Miksi lapselle pitäisi ostaa jotain sisustuskrääsää yms kun hän muuttaa kotoa?

No moni vanhempi nyt vain haluaa osoittaa lapselleen rakkautta myös vähän vanhempana, jos se vain on mahdollista taloudellisesti. Toki rakkauttaan voi osoittaa muutenkin, mutta myös huolenpito toisen pärjäämisestä uudessa kodissa on rakkauden osoittamista.

Ja minulla on vielä yli 20 vuotta opiskelujen alkamisen jälkeen meillä ensimmäinen saamani astiasto arkiastiastona käytössä, vaikka toki paljon muutakin on tullut hankittua. Ja edelleen saan vanhemmiltani hopeita lahjaksi, vaikka olen jo keski-ikäinen, eli sarjojen kerääminen jatkuu. Ja esikoisellani on jo pöytähopeita ja arkisempiakin astioita tulevaa muuttoa odottamassa.

Mun miehelle sen äiti oli ostanut kaiken, siis ihan kaiken. Mä heitin ne roskiin samantien,koska ne ei sointuneet mun tavaroihin. Jotai tosijunttia Arabian mummoastiastoa ja Muuramea ja liian pieni Samsungin telkkari. Vähän se mies änkytti kun tajusi, että kirjahylly (!!!, superjuntti) oli roskiksessa, mutta ei voi mitään, huono mikä huono eikä mun tavarat olis mahtuneet sen kämpään, jos sitä ei ensin tyhjennä-

Minä ainakin keräsin. Pyyhkeitä, juomalaseja, aterimia, lakanoita, tuikkukynttilöitä. Poika otti kaiken mukaansa ilomielin, pääsi niillä hyvään alkuun. Ostin myös kaapin täyteen maustepurkkeja, ne ovat kalliita opiskelijan kukkarolle.

Mun poika veisi opiskelija kämppään kirjoituspöydän ja korkeaselkäisen nahkatuolin, uusi sänky patjoineen, kenties uusi nojatuoli sekä pöytä ja tuolit. Joku kirjahyllyn tapainen ja elektroniikka.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:02"]

Mun miehelle sen äiti oli ostanut kaiken, siis ihan kaiken. Mä heitin ne roskiin samantien,koska ne ei sointuneet mun tavaroihin. Jotai tosijunttia Arabian mummoastiastoa ja Muuramea ja liian pieni Samsungin telkkari. Vähän se mies änkytti kun tajusi, että kirjahylly (!!!, superjuntti) oli roskiksessa, mutta ei voi mitään, huono mikä huono eikä mun tavarat olis mahtuneet sen kämpään, jos sitä ei ensin tyhjennä-

[/quote]

Jos tämä ei ole provo niin mikä sitten?

Ei todellakkaan kannata varsinkaan vanhempien ostaa mitään sisustuskrääsää! Minun mielestäni ei kuitenkaan esimerkiksi hopeiset aterimet ole mitään krääsää, vaikka niitä käytettäisikin äärimmäisen harvoin. Onhan niillä edes myyntiarvoa, jos oikein tiukka rahatilanne tulee.

Eikö se nyt ole kirkkaasti selvää, että kotoa poismuuttava lapsi ostaa tai vähintään valitsee itse oman uuden kotinsa tavarat? Jotain vie kotoa varsinkin siinä tapauksessa,että ei ole varaa, halua tai muuten vaan tahtoa hankkia kaikkea uutena ja silloin keskustellaan vanhempien kanssa, mitä lähtee ja mitä jää-

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:10"]

Mun poika veisi opiskelija kämppään kirjoituspöydän ja korkeaselkäisen nahkatuolin, uusi sänky patjoineen, kenties uusi nojatuoli sekä pöytä ja tuolit. Joku kirjahyllyn tapainen ja elektroniikka.

[/quote]Astiaa ja aterinta löytyy kotoa kuten kattiloita yms ja muu rekvisiitta jos haluaa niin löytyy kotoa.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:02"]

Mun miehelle sen äiti oli ostanut kaiken, siis ihan kaiken. Mä heitin ne roskiin samantien,koska ne ei sointuneet mun tavaroihin. Jotai tosijunttia Arabian mummoastiastoa ja Muuramea ja liian pieni Samsungin telkkari. Vähän se mies änkytti kun tajusi, että kirjahylly (!!!, superjuntti) oli roskiksessa, mutta ei voi mitään, huono mikä huono eikä mun tavarat olis mahtuneet sen kämpään, jos sitä ei ensin tyhjennä-

[/quote]

porvoossa?

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:02"]

Mun miehelle sen äiti oli ostanut kaiken, siis ihan kaiken. Mä heitin ne roskiin samantien,koska ne ei sointuneet mun tavaroihin. Jotai tosijunttia Arabian mummoastiastoa ja Muuramea ja liian pieni Samsungin telkkari. Vähän se mies änkytti kun tajusi, että kirjahylly (!!!, superjuntti) oli roskiksessa, mutta ei voi mitään, huono mikä huono eikä mun tavarat olis mahtuneet sen kämpään, jos sitä ei ensin tyhjennä-

[/quote]

Jos tämä ei ole provo niin mikä sitten?

Ei todellakkaan kannata varsinkaan vanhempien ostaa mitään sisustuskrääsää! Minun mielestäni ei kuitenkaan esimerkiksi hopeiset aterimet ole mitään krääsää, vaikka niitä käytettäisikin äärimmäisen harvoin. Onhan niillä edes myyntiarvoa, jos oikein tiukka rahatilanne tulee.

Eikö se nyt ole kirkkaasti selvää, että kotoa poismuuttava lapsi ostaa tai vähintään valitsee itse oman uuden kotinsa tavarat? Jotain vie kotoa varsinkin siinä tapauksessa,että ei ole varaa, halua tai muuten vaan tahtoa hankkia kaikkea uutena ja silloin keskustellaan vanhempien kanssa, mitä lähtee ja mitä jää-

[/quote]

Mitä vikaa on vanhempien hankkimissa tavaroissa? Jos isällä ja äidillä on varaa maksaa ja hyvä maku, niin kuka kärsii siitä, että nuori saa kivan kodin alusta alkaen? Ei kukaan muu kuin joku ulkopuolinen palsta mamma, joka ei kotoa lähteissään saanut mitään.

Minusta on kiva sisustaa, poikani ei välitä moisesta pätkääkään. Kesän ajan olen laitellut pojan kämppää kuntoon tietäen, että jos poika saa sen itse tehdä, niin ikkunaan ripustetaan pussilakana ja huonekaluina on biljardipöytä, pelaamiseen sopiva tuoli ja kirjoituspöytä, vuoteena patja.

Me ostimme tytölle asunnon ja yhdessä sitä on sisustettu. MInä maksan ja tyttö valitsee ja molemmat ovat tyytyväisiä. Miksi en käyttäisi rahaa lapseeni, jos voin?

Olen kasvattanut lapseni siihen, ettei ripustautuisi kehenkään niin vahvasti, että luopuisi omastaan tämän takia. Jos ei sun ja mun kupit mahdu samaan kaappiin, kannattaa pitää kaapit ja kodit erillään.

Montako tämäntyylistä aloitusta pitää tehdä? Kaikille on varmasti jo tullut selväksi että aloittajan mielestä lapsen tulevan puolison pitää kustantaa kaikki "sisustuskrääsä" tulevassa asunnossa.

Koska kaikkien lapsista ei ole tulemaan toimeen omillaan.

Nykypäivänä tämä on hyvin yleistä.

Tiedän talon, jossa paljon opiskelijoita yms. Siellä asuu kaksi pulleaa parikymppistä poikaa vierekkäisissä huoneistoissa, joille äiti ja isä käy tuomassa joka viikko ruokakassit.

Voi luoja.