Muita, joilla imetys ei ole onnistunut?
Tuli mieleen tuosta toisesta imetysketjusta, onko täällä äitejä joilla imetys ei ole syystä tai toisesta onnistunut?
Minä kyllä yritin, yritin kovasti molempien lasten kohdalla, mutta kun rinnoista ei maitoa tullut niin ei tullut. Molemmat ovat saaneet pulloa lisäksi parin viikon ikäisestä alkaen. Vauvat ovat olleet rinnalla, imetysote on ollut hyvä, itse olen syönyt ja juonut kunnolla, mutta maitoa ei kertakaikkiaan vain tullut. Molempien lasten kohdalla paino lähti nousuun vasta pulloruokinnan myötä, kuopuksen kanssa käytiin ihan keskussairaalassa tutkimuksissa kun paino vain tippui.
Esikoista imetin 4kk, kuopusta vain 2kk, sen 2 kuukautta en muuta tehnytkään kuin imetin, kolmen tunnin imetyksenkin jälkeen vauva huusi nälkää ja rauhoittui vasta kun sai korviketta.
Kommentit (12)
Näinpä. Mulla ihan hävetti neuvolassa jälkitarkastuksessa myöntää, etten imetä enää. Sekä lääkäri että neuvolantäti sanoivat vaan, että pääasia etten ota stressiä asiasta, äitiys on paljon muutakin kuin imetys. Myöhemmillä neuvolakäynneillä, kun on ollut sijainen, asia on kuitattu myöskin ilman sen kummempaa haloota.
Pahimpia ovat ehkä olleet "hyvää tarkoittavat sukulaiset". Joku oma isä kommentoi että mitäs sinä nyt pulloa, tissiähän tuon ikäiselle pitäisi antaa ettei saa flunssaa jne. ;) Selitä siinä sitten..
Ensimmäisen kohdalla ei onnistunut. Sai tulehduksen keuhkoihin ja oli teholla viikon. Kotiin päästessä ei osannut imeä rintaa. Toisen kanssa sujui hyvin. Tai no vauva oli koko ajan tissillä, mutta kasvoi hyvin. Kolmas oli "normaali" imetettävä. Tiedän miten vaikeaa imetys voi olla. Pullo on joskus oikea ratkaisu.
Esikoisen kanssa imetys ei oikein kunnolla onnistunut, hän oli pienikokoinen ja unelias tapaus. Osittaisimetin silti 4kk, mutta se oli yhtä taistelua. Vauva sai pulloa jo synnärilä, joten se häiritsi imetystä..
Kuopus ei muusta tiennyt kuin tissistä, ja oli terhakampi jo synnärillä imemään. Kaikki meni hyvin ja imetän häntä vielä nyt taaperonakin pari kertaa päivässä.
Vaikea uskoa ettei maitoa tule jos kaikki asiat on kunnossa. Ehkä olet anatominen poikkeus? Itse en syyllistäisi niinkään äitejä imettämättömyydestä, vaan riittämätöntä tukea ja opastusta. Olemme niin vieraantuneita luonnosta, että imetyskin tuntuu liian työläältä, vieraalta ja vaikealta.
Minulla oli alku tosi vaikeaa. Vauva oli tissillä kolmekin tuntia helposti. Lopulta piti aina antaa pulloa. Mutta kun kaksi viikkoa tein sitä että imetin ensin 1-3h ja vasta sen jälkeen annoin pulloa, alkoi maito lopulta nousta ja pulloa ei tarvittu enää ollenkaan. Se vaati hieman kärsivällisyyttä.
Jos ei olisi noussut, olisin pyytänyt neuvolasta Primperan reseptin, se nostattaa maitoa.
Ehkä sitä maitoa ei kaikilla sitten vain tule, mutta tiedän että jotkut antavat myös liian helpolla periksi.
Mikä on vikana jos ei tule maitoa? En nyt puhu rakennevioista, tulehduksista tms., vaan terveistä naisista, joilla ei teoriassa pitäisi olla mitään esteitä imetykseen. Jos kerta ovat raskautuneet, miksi kehosta siis puuttuisi nois oleellinen asiaan liittyvä toiminto?
Tiedän kaksi naista, jotka eivät imettäneet, koska "maitoa ei vain tullut". Toinen kehuskeli, kuinka raskauden aikana painoa tuli lisää vain 4 kg, ja on itse äärimmäisen pieni ja laiha ihminen Alkoholi on ennen raskautumista ollut kovassa kulutusessa. Toinen naisista taas on äärimmäisen stressaantunut henkilö, pelokas pessimisti, joka harvoin hymyilee. Hän luovutti varhaisessa vaiheessa, koska koki pulloruokinnan toimivat paremmin.
Miten yleisesti terveeltä rintarauhasin varustelluin naiselta ei tule maitoa? Geneettinen vika, hormonihäiriö, aineenvaihduntahäiriö, mielenvikaa?
Kiinnostaisi tietää, onko aiheesta tehty jonkinlaista tutkimusta.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 23:52"]
Mikä on vikana jos ei tule maitoa? En nyt puhu rakennevioista, tulehduksista tms., vaan terveistä naisista, joilla ei teoriassa pitäisi olla mitään esteitä imetykseen. Jos kerta ovat raskautuneet, miksi kehosta siis puuttuisi nois oleellinen asiaan liittyvä toiminto?
Tiedän kaksi naista, jotka eivät imettäneet, koska "maitoa ei vain tullut". Toinen kehuskeli, kuinka raskauden aikana painoa tuli lisää vain 4 kg, ja on itse äärimmäisen pieni ja laiha ihminen Alkoholi on ennen raskautumista ollut kovassa kulutusessa. Toinen naisista taas on äärimmäisen stressaantunut henkilö, pelokas pessimisti, joka harvoin hymyilee. Hän luovutti varhaisessa vaiheessa, koska koki pulloruokinnan toimivat paremmin.
Miten yleisesti terveeltä rintarauhasin varustelluin naiselta ei tule maitoa? Geneettinen vika, hormonihäiriö, aineenvaihduntahäiriö, mielenvikaa?
Kiinnostaisi tietää, onko aiheesta tehty jonkinlaista tutkimusta.
[/quote]
Nämä mainitsemasi esimerkit ovatkin ääritapauksia. Suurin osa meistä, jotka eivät pystyneet täysimetykseen ovat kyllä yrittäneet kaikkensa. Meitä naisia, rintoja ja myös vauvoja on todella erilaisia. Oma vauvani syntyi 3 viikkoa etuajassa, oli erittäin pieni ja unelias, ei jaksanut syödä rintaa ja sai jo laitoksella lisämaitoa kätilöiltä. Tähän päälle myöhemmin suihkutissi, toinen rinta ei erittänyt maitoa ja jokakertaiset rintaraivarit. Kuukauden ajan imetin tunnin välein myös öisin kun vauva huusi nälkäänsä. Silti maitoa ei alkanut tulla enempää, joten tiheänimunkausi ei minulla lisännyt maitoa. Mistään en saanut apua vaikka pyysin. Eli kyse ei ole yleensä siitä, että maitoa ei tulisi ollenkaan vaan siitä, että sitä ei tule riittävästi, jolloin lisämaitoon on pakko turvautua. Tämä saattaa ajaa maidontuotantoa alas pikku hiljaa mutta nälässä vauvaa ei voi pitää. Olisikin siis reilua olla yleistämättä ja syyllistämättä. Tarinoita on yhtä monta kuin on vauvaakin maailmassa!
Tuskin niissä naisissa, jotka eivät voi imettää, mitään sen kummempaa vikaa on. Itse tein kaiken "sääntöjen mukaan", söin, join, lepäsin, annoin vauvan olla rinnalla niin kauan kuin tahtoi jne. Silti maitoa ei vain tullut. En tuntenut herumisrefleksiä, pumpatessa tuli vain tippa, vauva kyllä imi jne. Maitoa ei vain tullut. Vaikka kuinka yritin. Miksi joidenkin on niin vaikea uskoa sitä? Kaikilla imetys ei onnistu ja pullo on se paras ratkaisu.
(Itselläni on rinnat pienennetty lääketieteellisitä syistä ja alusta asti oli tiedossa, etten välttämättä pysty imettämään.)
Eikös se ole pääasia että vauva sen ravinnon jostain saa? Jos ei rinnasta niin annetaan Tuttelia sitten, eihän sitä lasta voi nälässäkään pitää? Älkäämme stressatko, se ei ainakaan asiaa auta :)
Minulla ei onnistunut, koska vauva ei suostunut imemään! oli keskolassa aluksi ja sai siellä pulloa. sen jälkeen sai ihan jumalattoman raivarin joka kerta, kun yritin imettää. 5 viikkoa jaksoin yritgää, kunnes neuvolassakin käskettiin lopettamaan ja antamaan korviketta vaan. vauva ei suostunut edes sulkemaan suutaan, että olisi rinnasta jotain saanut niin miten siinä sitten voisi imettää!?!
Minullakin neuvolassa sanottiin, että nyt sitä pulloa ja joutuin! Vauvan paino laski laskemistaan, oli veltto eikä hymyillyt tms. ikään kuuluvaa. Paino tippui harteiltani kun parin päivän pulloruokinnan jälkeen (imetyksen ohella) tyttö väläytti ensihymyn 3kk iässä.. Samalla painokäyrä ampaisi nousuun ja lapsi jäntevöityi, pelkkää rintaruokintaa jatkaessa ois varmaan kuollut nälkään. Enkä ees tajunnut että jotain oli vialla, vaikka lapsi oli rinnalla melkein koko ajan, itki ja huusi ja raivosi. Pulloruokinnan aloittamisen jälkeen itkut loppuivat kuin seinään, vauva alkoi nukkkua yöllä ym.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 00:37"]
Minullakin neuvolassa sanottiin, että nyt sitä pulloa ja joutuin! Vauvan paino laski laskemistaan, oli veltto eikä hymyillyt tms. ikään kuuluvaa. Paino tippui harteiltani kun parin päivän pulloruokinnan jälkeen (imetyksen ohella) tyttö väläytti ensihymyn 3kk iässä.. Samalla painokäyrä ampaisi nousuun ja lapsi jäntevöityi, pelkkää rintaruokintaa jatkaessa ois varmaan kuollut nälkään. Enkä ees tajunnut että jotain oli vialla, vaikka lapsi oli rinnalla melkein koko ajan, itki ja huusi ja raivosi. Pulloruokinnan aloittamisen jälkeen itkut loppuivat kuin seinään, vauva alkoi nukkkua yöllä ym.
[/quote]
Mulla on täsmälleen sama kokemus. "Vauva" on nyt 22v. ja iso mies jo. Onneksi ei tullut allergioita. Terveenä ja reippaana kasvoi. Silloin luulin epätoivoissani, että imetyksen epäonnistumiseen kaatuu koko lapsuus.
Eiköhän se ole jo tiedossa, että kaikilla ei imetys onnistu. Ei vaikka mitä tekisi. Onneksi on Nanit ja Tuttelit :)
Tutun kuuloista. Maitoa ei vain tullut riittävästi, vaikka mitä tein. Yritin rentoutua ja syödä hyvin, nukkua en tietenkään pystynyt, koska vauva söi tunnin ja huusi sitten nälkäänsä. Korvikkeella saatiin paino nousemaan ja vauvasta kasvoi terve lapsi. Meille sattui onneksi ihana neuvolatäti, joka antoi "siunauksensa" korvikkeelle, ei syyllistänyt vaan kannusti ja oli ensimmäinen kun edes sanoi sanan korvike. Tärkeintä on äidin ja lapsen hyvinvointi.