Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitten kun saanut lopulta sen haluamansa tytön ja haluaisi
11.06.2013 |
ehkä vielä lisää...?
Eli 3 poikaa on ja sitten tyttö.
Mutta nyt on fiilis, että olisihan se kiva että olisi ollut 2 tyttöä - olen aina toivonut tyttöä. (Ei sillä etteikö nuo pojatkin olisi ihania toki! Mutta on se nyt tosi kiva seurata omaa tytärtä ja hänen kasvua ja juttuja ja kaikkea. Ihan erilaista.)
Mutta jotenkni tuntuu että tätä yhtä tyttöä tulee vahingossa vähän liikaakin "paapottua". Ja toisaalta olisi kiva että hänellä olisi sisko. (Ja välillä tulee mieleen että mitä jos hälle tapahtuisi jotain...)
Hän on nyt 4v. ja itse olen 39 eli pitäisi aika pian kai päätöstä tehdä... mutta juuri nyt ei mitenkään käy työelämäkuvioiden takia ja muutenkin asia mietityttää - miten taloudelliset seikat, asuntolainat - miten työkuviot, kun aina äitiysloman jälkeen olen käytännössä kuitenkin menettänyt entisen työni kaikista laeista yms. huolimatta - miten kroppani kestää, ärsyttää kun jää kiloja joka raskaudesta..
Ja muutenkin, 5 lasta, oishan se tosi paljon, jo ihan "hullun" paljon... vaikka vanhimmat onkin jo isoja...
Onko kellään muulla ollut samantapaisia fiiliksiä vastaavissa tilanteissa ja mitä olette tehneet. Vai pitäisikö mun vain olla kiitollinen ja tyyytyväinen nykyiseen (kuin toki olenkin).
Enkä nyt halua että tämä lähtee siihen että dissataan etten olisi tyytyväinen pojistani jne., toki olen, kukin aivan ihana omalla tavallaan, mutta kai sitä saa tuntea erilaisia fiiliksiä laidasta laitaan.
Tytön kautta kai jotenkin koen alitajuisesti myös paikkaavani omia lapsuuden "traumojani", kun oma lapsuus ei ollut kaikin osin niin ideaali, ja minusta on ihanaa että voin omille lapsille nyt tarjota kaikkia niitä asioita mitä itsellä ei ollut. Ja tietty tytölle siis vielä enemmän kun itse pikkutyttönä halusin tyttöjen asioita.
Kommentit (27)
Miksi niitä kiloja jää raskaudesta? Ei tänne vaan jäänyt, vaikka oon yli 30v ja synnytyksestä 6 viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi ei , kiva jos jollekin ei jää kiloja. Luulen että sekin vähän yksilöllistä. mutta täytyy myöntää, että kiloja on tullut muutenkin, esim. ilmeisesti työstressin takia lihoin joku aika sitten tosi vauhdilla lyhyessä ajassa joku 5-7 kg ja niitä en tunnu saavan nyt pois millään...
Olen aina ollut kuitenkin normaalipainoinen, mutta nyt menee jo painoindeksi yli. En ole näitä saanut pudotettua pois, että pääsisin edes siihen mistä ajattelin vielä 1,5v. sitten että oli muka liikaa..
Mietityttää vaan siis että mitä raskaus vielä tekisi, olisin sen jälkeen varmaan aika tankki.
ap
Hullun hommaa lähteä tuon ikäisenä yrittämään raskautta, jos ainoa haluttu lopputulos on sellainen tyttö, jonka kanssa saat tehdä oman käsityksesi mukaisia kivoja "tyttöjuttuja". Entäs sitten, jos saat pojan? Vammaisen tytön? Tytön, joka ei tykkääkään tyttöjutuista? Ei tulekaan toimeen isosiskonsa kanssa? Pettymysten pettymys.
Toiseksi huonoin idea, jonka olen tällä viikolla kuullut.
Niin, no, olisihan se kiva jos tuota lapsen sukupuolta voisi kontrolloida. Mutta lapsi voi hyvinkin olla poika, eli vaan tämän toisen tytön haaveen takia en ehkä enää lähtisi tekemään, teidän pitäisi vahvasti haluta toinen LAPSI että tässä nyt olisi jotain järkeä. Varsinkin jos teillä on jo neljä ja elämäntilanne ei paras mahdollinen.
Itse haluaisin vielä parin vuoden sisällä kolmannen lapsen, oli se sitten tyttö tai poika, mutta vaan jos se sopii muun elämän kuvioihin, työt on silloin vakituiset jne. Mietin myös sitä raskautta tässä iässä (38v.) ja synnytystä ja siitä toipumista, ja yövalvomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllä sitä vähän voi yrittää ohjailla kumpi tulee - erinäisillä nikseillä (mm. netistä löytyy runsaasti) saatiin tääkin tyttö. Ja pojat oli tehty siis eri tavalla, sillä "poikatavalla".
Mutta joo, toki tiedostan että on riskejä pian iän suhteen, ja että voi tulla myös poika... tietysti sitä haluaa ignoreerata ne riskit osin... toki jos tosi toimeen ryhtyisi pitäisi ne vielä miettiä läpi.
ap
Miksi aina oletetaan, että tytöt haluavat äidin kanssa tehdä niitä "tyttöjen" juttuja?
Eikä niiden lasten sukupuolta pysty ohjailemaan millään nikseillä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:21"]
Miksi aina oletetaan, että tytöt haluavat äidin kanssa tehdä niitä "tyttöjen" juttuja?
Eikä niiden lasten sukupuolta pysty ohjailemaan millään nikseillä :D
[/quote]
Siis tuosta olen vähän eri mieltä - asiaan perehtyneet tietävät kyllä niksit, millä asiaan voi vähän yrittää vaikuttaa. Näistä ei vaan Suomessa paljoa puhuta kun asia on niin tabu. Ja tietenkään mikään ei ole 100% varmaa.
Ja ei se ole vain siitä että tyttö haluaisi tehdä tyttöjen juttuja äidin kanssa. Toki voi oll,a että tahtoo tehdä muutakin. KYllä meidänkin tyttö leikkii välillä myös tosi poikamaisia juttuja. Mutta on se ihanaa, kun ainakin vielä kun hän on melko pieni, on meillä kovasti yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän katsoo minua aina ihannoivasti ja kerromme aina kovasti rakastavamme toisiamme.
Ja onhan se tällaisille materialistille kiva saada ostaa niitä vaaaleanpunaisia ihanuuksia, nukkeja, barbeja, nukkekoteja ym. välillä kaikkien legojen ja autojen ja junien ja hirviöjuttujen jälkeen. Samalla ne on itsellekin vähän harrastus, kiva kun on joku joka niillä välillä leikkiikin (samalla kun leikkii sujuvasti kaikilla ns. "poikien" leluilla).
Ja olisi se kiva tarjota tälle tytölleni vielä myös sisko, jotenkin haluaisin antaa hälle ihan kaiken, niin olisi kiva että hänellä olisi myös sisko. Itse toivoin aina siskoa yli kaiken (oli vain veli), no sain sitten siskon kun olin jo murrosiässä. Ihanaa oli sekin, mutta toki vähän eri kuin että olisi ollut enemmän samaa ikää.
Ja olisi ihanaa hoitaa vauvaa yhdessä isoSISKON kanssa. Voihan toki olla että hän olisi tosi mustasukkainen eikä olisi kiinnostunut vauvanhoidosta, tai sitten voisi olla toisinkin, ainakin välillä.
ap
Ikävä sanoa, mutta en ole ihan varma kuulostaako tuo tytön hankinta motiivisi nyt kovinkaan hyvältä. En halua olla ilkeä, mutta sanonpahan silti, että kuulosta ikäiseksesi epäkypsältä ihmiseltä:(
Omituista nostaa lapsen sukupuoli noin tärkeään osaan. Mitä ihmeen väliä sillä on onko he tyttöjä vai poikia?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:21"]
Miksi aina oletetaan, että tytöt haluavat äidin kanssa tehdä niitä "tyttöjen" juttuja?
Eikä niiden lasten sukupuolta pysty ohjailemaan millään nikseillä :D
[/quote]
Siis tuosta olen vähän eri mieltä - asiaan perehtyneet tietävät kyllä niksit, millä asiaan voi vähän yrittää vaikuttaa. Näistä ei vaan Suomessa paljoa puhuta kun asia on niin tabu. Ja tietenkään mikään ei ole 100% varmaa.
Ja ei se ole vain siitä että tyttö haluaisi tehdä tyttöjen juttuja äidin kanssa. Toki voi oll,a että tahtoo tehdä muutakin. KYllä meidänkin tyttö leikkii välillä myös tosi poikamaisia juttuja. Mutta on se ihanaa, kun ainakin vielä kun hän on melko pieni, on meillä kovasti yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän katsoo minua aina ihannoivasti ja kerromme aina kovasti rakastavamme toisiamme.
Ja onhan se tällaisille materialistille kiva saada ostaa niitä vaaaleanpunaisia ihanuuksia, nukkeja, barbeja, nukkekoteja ym. välillä kaikkien legojen ja autojen ja junien ja hirviöjuttujen jälkeen. Samalla ne on itsellekin vähän harrastus, kiva kun on joku joka niillä välillä leikkiikin (samalla kun leikkii sujuvasti kaikilla ns. "poikien" leluilla).
Ja olisi se kiva tarjota tälle tytölleni vielä myös sisko, jotenkin haluaisin antaa hälle ihan kaiken, niin olisi kiva että hänellä olisi myös sisko. Itse toivoin aina siskoa yli kaiken (oli vain veli), no sain sitten siskon kun olin jo murrosiässä. Ihanaa oli sekin, mutta toki vähän eri kuin että olisi ollut enemmän samaa ikää.
Ja olisi ihanaa hoitaa vauvaa yhdessä isoSISKON kanssa. Voihan toki olla että hän olisi tosi mustasukkainen eikä olisi kiinnostunut vauvanhoidosta, tai sitten voisi olla toisinkin, ainakin välillä.
ap
[/quote]
Jos kerran ne niksit toimii, miksi ette ole aiemmin tehneet tyttöjä?
Meillä ei ainakaan tyttö ole yhtään kiinnostunut pikkusiskostaan, toisin kuin isotveljet. He hoitavat vauvaa mielellään jne.
Minusta on vähän ikävä lukea tällaisia ketjuja missä tyttöjä nostetaan poikien "yläpuolelle". Etkö sinäkään tajua kunnolla poikiesi arvoa?
Siksi ei "tehty" tyttöjä aiemmin, kun 1) ekan kohdalla ei mitään väliä, eikä tiedetty näistä, ei ollut nettiä silloin 2) toka oli "yllätys", 3) vähän oli jo tietoa jostain ajoituksesta jne. (ei niin paljoa kuin mitä opin vasta myöhemmin) mutta tärkeämpää oli silloin kuitenkin saada ylipäänsä LAPSI, eli satsattiin ovulaatiohetkeen (jolloin tulee helpommin poikia, tämän tiesinkin silloin).
Ja ei toki ole tarkoitus nostaa tyttöjä poikien yläpuolelle missään tapauksessa, minuakin on aina suuresti ärsyttänyt todella kaikki sellaiset asenteet. Mutta tämän ketjun aihe nyt vaan käsitteli juuri sitä puolta asiasta...
voisin kyllä pojistani luetella vaikak kuinka ihania asioita jne. Mutta täytyy tosiaan sanoa että tällä lyhyellä kokemuksella, olen poikien sielunelämää ja juttuja seurannut tosi pitkään ja moneen kertaan, niin olisi vaihtelun vuoksi kiva seurata tyttöjen juttuja vielä (joo toki tiedän että se ei ole noin stereotyyppistä!!! Mutta tuntuu niissä kuitenkin selvästi jotain eroja olevan.)
Ja antaa mahdollisuus siskoon (tai sitten pikkuveljeen - ylipäänsä pikkusisarukseen) pikku-tyttärelleni. Että hänkin saisi olla myös "isosisko" eikä vain ikuinen pikkusisko. Itse olen ollut isosisko niin kai mä koen että se on ollut jotenkin tärkeä juttu myös.
Ja tosiaan tuntuu että tuosta tytöstä väkisin tulee vähän ylipaapottu nyt kun on "iltatähti" ja vielä se tyttö poikakatraan päälle.
Sanotaan näin että onhan tässä kyse siitä, että tehdäkö ylipäänsä se viides lapsi vielä vai ei...
Mutta todettakoon myös, että jos olisi esim. niiin että olisi 2 + 2, niin en ole varma miettisinkö viidettä silloin enää...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä sinä juuri teet, nostat tyttöäsi poikiesi yläpuolelle. Ja usko pois, ei varmasti sinun pojat niin tyhmiä ole etteivät sitä tajua.
Miten on, jos teet sen viidennen, ajatteletko hänenkin jälkeen että kuopuksen pitää saada kokea olevansa isoveli/sisko? Sitten saat tehtailla lapsia koko ajan.
Ja siltikin joku jää pelkäksi pikkusiskoksi/veljeksi.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:55"]
Siksi ei "tehty" tyttöjä aiemmin, kun 1) ekan kohdalla ei mitään väliä, eikä tiedetty näistä, ei ollut nettiä silloin 2) toka oli "yllätys", 3) vähän oli jo tietoa jostain ajoituksesta jne. (ei niin paljoa kuin mitä opin vasta myöhemmin) mutta tärkeämpää oli silloin kuitenkin saada ylipäänsä LAPSI, eli satsattiin ovulaatiohetkeen (jolloin tulee helpommin poikia, tämän tiesinkin silloin).
Ja ei toki ole tarkoitus nostaa tyttöjä poikien yläpuolelle missään tapauksessa, minuakin on aina suuresti ärsyttänyt todella kaikki sellaiset asenteet. Mutta tämän ketjun aihe nyt vaan käsitteli juuri sitä puolta asiasta...
voisin kyllä pojistani luetella vaikak kuinka ihania asioita jne. Mutta täytyy tosiaan sanoa että tällä lyhyellä kokemuksella, olen poikien sielunelämää ja juttuja seurannut tosi pitkään ja moneen kertaan, niin olisi vaihtelun vuoksi kiva seurata tyttöjen juttuja vielä (joo toki tiedän että se ei ole noin stereotyyppistä!!! Mutta tuntuu niissä kuitenkin selvästi jotain eroja olevan.)
Ja antaa mahdollisuus siskoon (tai sitten pikkuveljeen - ylipäänsä pikkusisarukseen) pikku-tyttärelleni. Että hänkin saisi olla myös "isosisko" eikä vain ikuinen pikkusisko. Itse olen ollut isosisko niin kai mä koen että se on ollut jotenkin tärkeä juttu myös.
Ja tosiaan tuntuu että tuosta tytöstä väkisin tulee vähän ylipaapottu nyt kun on "iltatähti" ja vielä se tyttö poikakatraan päälle.
Sanotaan näin että onhan tässä kyse siitä, että tehdäkö ylipäänsä se viides lapsi vielä vai ei...
Mutta todettakoon myös, että jos olisi esim. niiin että olisi 2 + 2, niin en ole varma miettisinkö viidettä silloin enää...
ap
[/quote]
Unohda se viides, viestiesi perusteella et itsekään tiedä mitä haluat. Kirjoitat, että sait lopultakin haluamasi tytön ja sitten, ettei sukupuolella ollut sittenkään väliä -siis mitä? Ja että haluat toisen tytön, mutta sittenkin tälle ainoalle tytölle pikkusisaruksen, tytön tai pojan. Siis sukupuolellako ei olekaan väliä? Ja ettet hemmottelisi tätä nuorinta liikaa...no eikö viidennen jälkeen pitäisi tehdä kuudes, ettei viidettä hemmotella liikaa..?
Kannattaa keskittyä jo olemassa oleviin lapsiisi. Yritä nyt selvitä edes heidän kasvatuksestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa outoa. Itse toivoin kyllä tyttöä aikanaan, mutta esikoispoika vei sydämen niin totaalisesti, että seuraavien lasten kohdalla on ollut aivan yhdentekevää, kumpaa lajia tulee. Rakkaita ovat yksilöinä.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:55"]
Siksi ei "tehty" tyttöjä aiemmin, kun 1) ekan kohdalla ei mitään väliä, eikä tiedetty näistä, ei ollut nettiä silloin 2) toka oli "yllätys", 3) vähän oli jo tietoa jostain ajoituksesta jne. (ei niin paljoa kuin mitä opin vasta myöhemmin) mutta tärkeämpää oli silloin kuitenkin saada ylipäänsä LAPSI, eli satsattiin ovulaatiohetkeen (jolloin tulee helpommin poikia, tämän tiesinkin silloin).
Ja ei toki ole tarkoitus nostaa tyttöjä poikien yläpuolelle missään tapauksessa, minuakin on aina suuresti ärsyttänyt todella kaikki sellaiset asenteet. Mutta tämän ketjun aihe nyt vaan käsitteli juuri sitä puolta asiasta...
voisin kyllä pojistani luetella vaikak kuinka ihania asioita jne. Mutta täytyy tosiaan sanoa että tällä lyhyellä kokemuksella, olen poikien sielunelämää ja juttuja seurannut tosi pitkään ja moneen kertaan, niin olisi vaihtelun vuoksi kiva seurata tyttöjen juttuja vielä (joo toki tiedän että se ei ole noin stereotyyppistä!!! Mutta tuntuu niissä kuitenkin selvästi jotain eroja olevan.)
Ja antaa mahdollisuus siskoon (tai sitten pikkuveljeen - ylipäänsä pikkusisarukseen) pikku-tyttärelleni. Että hänkin saisi olla myös "isosisko" eikä vain ikuinen pikkusisko. Itse olen ollut isosisko niin kai mä koen että se on ollut jotenkin tärkeä juttu myös.
Ja tosiaan tuntuu että tuosta tytöstä väkisin tulee vähän ylipaapottu nyt kun on "iltatähti" ja vielä se tyttö poikakatraan päälle.
Sanotaan näin että onhan tässä kyse siitä, että tehdäkö ylipäänsä se viides lapsi vielä vai ei...
Mutta todettakoon myös, että jos olisi esim. niiin että olisi 2 + 2, niin en ole varma miettisinkö viidettä silloin enää...
ap
[/quote]
Unohda se viides, viestiesi perusteella et itsekään tiedä mitä haluat. Kirjoitat, että sait lopultakin haluamasi tytön ja sitten, ettei sukupuolella ollut sittenkään väliä -siis mitä? Ja että haluat toisen tytön, mutta sittenkin tälle ainoalle tytölle pikkusisaruksen, tytön tai pojan. Siis sukupuolellako ei olekaan väliä? Ja ettet hemmottelisi tätä nuorinta liikaa...no eikö viidennen jälkeen pitäisi tehdä kuudes, ettei viidettä hemmotella liikaa..?
Kannattaa keskittyä jo olemassa oleviin lapsiisi. Yritä nyt selvitä edes heidän kasvatuksestaan.
[/quote]
No joo kirjoitan vähän tiivistetysti... eli alunperin tietysti ei ollut kauheasti väliä kumpi tulee. mutta tietysti se on luonnollista, että haluaa että tulisi jossain vaiheessa molempia. Eka poika oli ihan tajuttoman hienoa ja huippujuttu, olin salaa pelännyt että mitä jos en saa ikinä poikaa, kun súvussa ei ole niitä kauheasti paitsi veljeni. JOtenkin ajattelin että tyttöjä tulee tosta noin vaan.
No kun alkoi niitä poikia olla niin tokihan se alkoi sitten jossain vaiheessa tuntua, että oishan se kiva että olisi molempia. Asiaa ei tietenkään lievittäneet lähipiirin hyvin suorasukaiset kommentit asiasta. :( Jostain syystä mun lähipiirikin, kaverit, suku, pitävät tyttöjä jotenkin "parempina" (varmaan siksi kun heillä itsellä on tyttöjä...)
En usko että se asetelma viidennen lapsen kohdalla olisi enää sama, että hän olisi niin hemmoteltu, tää varmaan tasapainottuisi tämä tilanne enemmän. Kun ei olisi tällaista selvästi iltatähteä.
Osa pojista jo hyvinkin isoja, että sikäli "resursseja" vapautumassa vielä yhden lapsen kasvatukseen. Vaikka tokihan ne isotkin tarttee tukea pitkään, vielä opiskeluaikanakin...
Ja sitten se nuorin olisi tosiaan se nuorin, jälleen kerran vähän eri juttu mun mielestä, sen ei tarttis enää olla muuta kuin "pikku-". Ehkä mä haen jotain "tasapainoa" tässäkin, että jos nyt on näinkin ison lapsikatraan hommannut kuin nyt, niin siellä saisi olla iso- ja pikkuveljiä ja iso- ja pikkusiskoja. Ja nyt siis kukaan ei ole isosisko :). Sitten olisi.
ap
Käsi ylös kaikki joilla on kolme poikaa tai tyttöä ja rehellisesti ette ole toivoneet että se neljäs olisi eri sukupuolta?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 22:45"]
Käsi ylös kaikki joilla on kolme poikaa tai tyttöä ja rehellisesti ette ole toivoneet että se neljäs olisi eri sukupuolta?
[/quote]
Meillä minun mieheni toivoi toista sukupuolta kun odotin kolmatta. Minulle oli silloinkin aivan sama onko lapsi tyttö vai poika. Neljännenkin kohdalla minulle oli aivan sama.
Tekisin sen viidennen, syystä että tossa iässä raskautuminen nuorentaa sua kymmenellä vuodella, sellasen hormonimyrskyn saa raskaus elimistössä aikaan. Eli sun vanheneminen pysähtyy, ja voit oikeesti paremmin. Vauva tekee perheestä taas tiiviimmän ja yhtenäisemmän, sun ei tarvitse katella kun kaverit valittelee, kremppojaan ja töitään. Sulla on uusi vauva, jonka kanssa saa puuhailla kaikkea kivaa. Ja imettää ei välttämättä tarvitse, pulloruokinnalla tulee ihan yhtä hyviä lapsia, ja palaudut nopeammin, aikaa jää muuhunkin.
Itse mietin samoja asioita 45 vuotiaana, ja tein sen iltatähden, nyt on tosi kivaa seurata mitä siitä tulee ja olla jollekin pienelle maailman tärkein. Miehetkin ovat parempia isiä yli 40 vuotiaina. 1 elämä ihmisellä, olen varma että tämä lapsi tuottaisi teille suunnattomasti iloa, on ihanaa elää uudestaan vauva aika, ja kuka tietää vaikka hankkisit sille vielä sisaruksen, aikaahan sulla vielä on.
No mulla on kolme poikaa, enkä ole koskaan toivonut tyttöä. Jos "tekisin" neljännen lapsen, toivoisin silloinkin ehkä hieman enemmän poikaa. En ole koskaan käsittänyt naisia, joilla on pakkomielle saada juuri tyttö. Itse en ainakaan ollut lapsena yhtään kiinnostunut nukkeleikeistä, barbeista, prinsessoista, vaaleanpunaisesta hötöstä yms. Enkä todellakaan ikinä puuhaillut äitini kanssa mitään "tyttöjen juttuja". Oikeastaan olen helpottunut siitä, että olen perheemme ainoa naispuolinen! :)
Jaa-a. Mä en välttämättä lähtis edes yrittämään enää tuossa iässä.