Mies ei auta kotitöissä! Mitä teen?

Valitset seuraavalla kerralla paremmin.

No et alistu. Ilmoitat, että se on yourway or the highway.

älä valita vaan jaat hommat. anna sen valita esim imuroiko vai lajitteleeko pyykit.

No vingutat miehen pankkikorttia ja ostat itsellesi palkaksi raatamisesta kaikkea kivaa ;) Jos kyselee rahoista, toteat, että maksoit itsellesi palkan.

Tosi hankala tilanne. Valittaminen ei auta. Eikö edes suostu keskustelemaan? Hmm. Mitä jos lähtisit jonnekin pieneksi ajaksi? Ja lähetä sähköposti tai jätä kirje, että nyt on asia tässä pisteessä. Tai hei, mitäpä jos ottaisit yhteyden miehen äitiin? Kerro hänelle sun tilanteesi? 

Voi olla, että nämä olivat toimimattomia vinkkejä, mutta yrittänyttä ei laiteta!

Meillä on omat rahat. En voi vinguttaa miehen pankkikorttia.

Kukaan ei kysynyt että entäs sinä, käytkö töissä? Sanot, että mies tulee myöhään kotiin.

Jos itse olet päivät kotona niin kyllä se vain on niin että valtaosa kotihommista kuuluu sinulle.

Teeppä vaikka ne kotityöt.

En halua erota tämän asian takia. Mutta en myöskään jaksa tätä tilannetta, kun mies ei yhtään auta :(

Minä olen myös kokopäivätöissä, mutta menen aikaisemmin töihin ja pääsen aikaisemmin kotiin. Mieskin pääsisi aikaisemmin, jos haluaisi.

Sama täällä, teen ihan kaiken, mutta en minäkään nyt niin haukkana niitä kotitöitä tee, viiveellä ne hoituvat ja ehtiipä sitä seuraavanakin päivänä jos tänään tai eilen ei jaksanut, tai jos ei saanut lapsia lahjottua / kiristettyä tekemään. En jaksa valittaa, niin makaa kuin petaa, myös mieheni on saanut sen huomata. Välillä on siistimpää, välillä ei, välillä puhtaat vaatteet saa käydä pyykkinarulta päälle, välillä viikkailen ne kaappiin. Ja ruoasta ei ole varaa valittaa niin kauan kun mä käyn ne ostamassa ja niistä pöperöt kehitän.. Ihan tyytyväinen olen, useampaan hommaan en edes haluaisi mieheni osallistuvan, teen ne omalla tavallani kun teen.

No palkkaa siivooja. Jo parin viikon välein käyvä siivooja helpottaa kummasti. Ei se ole edes niin kallista ja osan kuluista saa kotitalousvähennyksiin.

Itse olen ratkaissut tuon jotakuinkin niin, että viikolla ei pahemmin mitään edes tehdä. Pyykkikone pyörii ja tiskit on pakko lappaa koneeseen ja pois sieltä, mutta muuten eletään kaaoksessa. Viikonlopuksi siivotaan yhdessä. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en itsekkään töiden jälkeen enää jaksaisi pahemmin mitään tehdä.

Kerran teet kaikkikotihommat niin kais se mies voi elättää sut vastineeks???

Suurempi ongelma teillä taitaa olla että mies on ennemmin töissä kuin kotona. Eikä varmaan kotitöiden takia. Kuka haluaa tulla kotiin nalkuttavan vaimon luo? Niinpä.

^ No joo, mutta miehen syyhän se on, että vaimo nalkuttaa. Ei nalkuttaisi, jos ei tarvitsisi. Eli meillä sama tilanne. Mies ärtyy, jos "valitan" eli tuon esille sen asian, että musta on väärin, että mä teen kaiken. Ei tee itse. Jos mä en tee, niin kukaan ei tee. Miestä ei sotku häiritse.

Ei kait kummankaan puolison tehtävä ole AUTTAA kotitöissä, vaan niitä tekevät molemmat noin niinku suunnilleen tasapuolisesti. Ja lapset osallistuu kukin kykynsä mukaan.

mua pistää silmään toi sana auta. Ei mies ole mikää kotitöiden pikku apulainen, ei kukaan halua olla sellainen. Jos olet mennyt jonkin mörssärisovinistin kanssa naimisiin niin ne ei auta.

Jätä ne tekemättä. Elätte paskan keskellä niin kauan, että mieskin tiskaan oman lusikkansa ja tajuaa sen miltä asiat näyttää tällä menolla, mutta et sitten nalkuta vaan olet tyynesti ihan yhtä possu kuin mieskin. Jätät lautasen pöytään ja menet syötyäsi sohvalle hiplaamaan kaukosäädintä ja unohdat tyystin kaiken huushollauksen.

Mene töihin. Saatte lisää rahaa siivoojan palkkaamiseen eikä tarvitse olla kotona katsomassa sotkuja. Win-win.

Nalkuttaminen on valinta, ja jos/kun se ei auta (todennäköisesti vain pahentaa asioita ja saa miehen entistä uhmakkaammin olemaan tekemättä mitään) niin miksi te hyvät naiset jatkatte sitä? Asiat voi muotoilla monella tavalla, eli mitä te sanotte kun nalkutatte?

Plus se, että mitä on tapahtunut jos mies ennen osallistui kotitöihin ja nyt ei? Jos ei ole koskaan tehnyt mitän (edes pyynnöstä) niin sitten lienee aika katsoa peiliin.