Apua! Vauvanhoito imetyksineen + sappikivet. Leikkaus?
Raskausaikana vaivanneet kivut ovat palailemassa. Tuolloin oli määrä odottaan raskauden päättymistä ja myöhempää leikkausta. Ei lyöty lukkoon tarkempia yksityiskohtia.
Löytyykö keneltäkään kokemusta vaivasta ja leikkauksesta? Kuinka leikkaus ja siitä toipuminen meni? Onko mahdollista nostella ja hoivailla (esim. imetykset) vauvaa? Asun vieraalla paikkakunnalla ja mies tekee keikkatyötä, joten vauvan hoito on täysin minun vastuullani.
Kommentit (4)
mulla alkoi sappikivet oireilemaan kun poika oli noin kuukauden ikäinen,eivät kuitenkaan kvin usein oireilleet niin leikkausta vewnytettiin siihen kun poika 6kk enkä enää imettänyt, sappileikkaus tehdään tähystysleikkauksena,eli varsinaista leikkaushaavaa ei tule,joten lastenhoito onnistuu kyllä =) itsellä ilo tuolloin kotona 1.5v ja 6kk lapset,leikkauksen jälkeen 1vrk sairaalassa ja kotiin,eikä toivoakaan avusta lastenhoidossa,mutta hyvin pärjättiin =)
Muuten tähystysleikkauksenkin jälkeen voi tulla haavoihin tyrä tai kiinnikkeitä, ne sitten oireilevat. Lääkäri kielsi ehdottomasti vauvan nostelun. Muuten vauvaa voi toki hoitaa, mutta ei nostella. Eli eiköhän imetys onnistu, sairaalassa ei joudu olemaan kuin yhden päivän, jos kaikki menee hyvin. Ei siis yötäkään.
Minä en viitsinyt ottaa mitään riskejä komplikaatioista, niinpä olen haalinut apujoukkoja. Jos on mahdollista saada joku sukulainen tai ystävä kotiin, niin pyydä. Ota yhteyttä myös kuntasi lapsiperheiden kotipalveluun, auttavat just näissä tapauksissa, mutta eivät hekään voi tulla kuin virka-aikana ja n. 2-3 tuntia kerrallaan tällaisissa tapauksissa (hoitavat siis varsinaiset lastensuojeluasiatkin). Melkein suosittelisin, että miehesi ottaisi ainakin viikon lomaa töistä.
Ja etkö ole leikkausjonossa??? Miksei sua laitettu leikkausjonoon heti synnytyksen jälkeen? Minut laitettiin jälkitarkastuksessa ja just puolen vuoden jälkeen sain leikkausajan.
Mulla on kanssa nyt raskausaikana alkanut vaivaamaan sappikivet. Oon pariin otteeseen ollut sairaalan päivystyksessä niiden takia ja hyvä ettei pari viikkoa sitten jouduttu (rv34+1) leikkamaan ensin vauva pois ja sit mun sappirakko. 10h sitä kipua kesti ja kun vihdoin pääsin magneettikuvaukseen niin kivi oli mennyt läpi sappitiehyestä, joten ei tarvinnut sit leikata, onneksi!
Laittoivat sit lähetteen sairaalaan osastolle jossa sappirakkoja leikataan ja lääkäri suositteli, että noin 1kk synnytyksestä voisi sitten suorittaa sen sappirakon poiston. Vähän kyllä pelottaa enkä tiedä kuinka uskallan vai kituuttelenko nyt tyyliin pelkällä puurolla loppuelämän. En nyt uskalla syödä lähes mitään kun pelkään niin sitä kipukohtausta. =(
-Simbucca ja pikku-fisu rv 36+0-
Päädyin kipuineni päivystykseen paikalliseen sairaalaan. Olen kipulääkereseptiä ja -lääkkeitä rikkaampi, mutta lääkäri ei muuta sitten osannutkaan kuin reseptin kirjoituksen. Kyselin leikkauksesta ja leikkausmahdollisuudesta, mutta vastaukseksi sain vain mumisevan ja epävarman neuvon hakeutua tk-omalääkärilleni.
Tällä palstalla tuntuu näemmä olevan enemmän tietoa tarjolla kuin päivystyksessä. Joku kysyi siitä, että eikö minua ole laitettu leikkausjonoon. Tietääkseni ei. Ja viimeisestä kuvailemastani lääkärikeikasta viisastuneena en taida omalääkärillekään vääntäytyä. Odottelen sitä seuraavaa kipikohtausta Litalginit takataskussa.