Pieleen menneet 30v synttärit.
Pakko myöntää että pahamieli jäi kun synttäreitäni ei muistanut muut kuin mies ja hänen vanhempansa. Itelle kun oli sen verran iso juttu; (
Kommentit (21)
Jos sä haluat, että jengi muistaa, niin pidä juhlat!
Aikuinen nainen taas pahoittaa mielensä ihan turhasta.
Kuinka monta ihmistä kutsuit synttäreillesi? Minä en muista kuin kummilapsiani, jos ei kutsuta syntymäpäiville, ja heitäkin vain sen vuoksi, että he ovat syyttömiä siihen jos heidän vanhempansa eivät kutsu.
Minä pahoitin mieleni, kun mies muisti synttäreiden olevan, mutta huomioi asian "vain" tekstiviestillä. Itse olin kuitenkin miehen 30v kunniaksi järkännyt ulkomaanmatkan ja olin kertonut suoraan odottavani muistamista! En ulkomaanmatkaa, koska se ei siinä kohden olisi ollut mahdollista, mutta vaikka ravintolailtaa kaksin, leffassa käyntiä tmv. En ollut mielestäni liikoja vaatinut.
No, synttäreistä nyt yli puoli vuotta ja vieläkin kismittää ja ottaa päähän ja olen sen miehelle sanonut.
Jos haluaa, että muistetaan pitää järkätä bileet! En muista edes oman lapseni nimipäivää, kummilapseni synttäreitä, anopin synttäreitä jne..
Olette oikeassa, mutta se ei silti poista sitä tosiasaa, että pahamieli jäi. Niiden olisin odottanut muistavan jotka ovat ennenkin tärkeät päivät muistaneet. Onhan se 30v kuitenki tärkeä, varmasti muillekkin kuin minulle.
ap
no tarjootko pullaa naapurinkin lapsille vai omillesi vaan?
Ymmärrän hyvin sinua ap. Tottakai voi muistaa (vaikka tekstiviestillä) vaikka juhlia ei järjestettäisi. Paljon onnea sinulle!
Joo elikkäs ihmiset muistavat, kun kertoo asiasta hieman ennen synttäreitä! Ei aikuisena ihmiset muista edes kavereidensa synttäreitä! Jos haluaa muistaa ja juhlistaa, niin se kannattaa tuoda esiin. Jos oisit järkännyt juhlat, niin sua ois muistettu todella runsain mitoin ja sydämellisesti!!!
Siinä olen samaa mieltä, että sun miehen olisi pitänyt järkätä sulle edes jotain ulkonasyöntiä ja kuutamokävelyä tai vastaavaa! Hänelle saatkin olla vihainen. Kerro sun ystäville, et sua on jäänyt harmittamaan juhlimattomat juhlat, ja haluaisit järkätä jonkun kivan illan esim. syömisen ja baareilun merkeissä kevään ja synttäreiden kunniaksi.
Kyllä mä olisin loukkaantunut, jos kukaan ei muistaisi synttreitäni, varsinkin tasavuosia! Mies, äiti ja pari läheistä ystävää ja sukulaista. He ovat mun läheisimät, joiden oletan muistavan ja minä muistan heitä. Onnea ap kuitenkin sinulle!
Minä täytin 40v ja yritin olla niin hiljaa kuin mahdollista..onnea ap.
Kurjaahan tuo on. Mutta nauttisin nyt tuosta, että sentään kolme ihmistä muisti!
Kiitos:) Olisin odottanut edes niitä kortteja. Kakku oli ja pikkuleipiä siltä varalta jos jota kuta vaikka kiinnostaa. Eipä kiinnostanut.
Noh, otin tästä opikseni. Ystävällä on kohta 30v synttärit ja ne aijon todellakin muistaa.
Nelikymppisiä odotellessa:
ap
Siis haloo!! Keitä taulapäitä tähän ketjuun ehätti heti kirjottaan ja vielä entisestään pahottamaan ap:n mielen! Kyllä mä ainakin muistan vaikka kuinka monen ystäväni syntympäivän eikä tee edes tiukkaa! Tekstari nyt on vähintä mitä voi laittaa, kortti on kiva, lähimmille ystävilleni ostan yleensä jonkin pienen lahjan ja saan vastaavasti myös heiltä. Mieheni muistaa ja huomioi minut ihan joka syntympäivänä saati sitten tasavuosina!
Mä ainakin ymmärrän ap:tä erittäin hyvin ja mielestäni hän on täysin aiheesta pahoilla mielin.
Ap, lämpimät onnittelut sulle ja kaikkea hyvää jatkossa! :)
Mun täytyy myöntää, että olen todella huono muistamaan kenenkään synttäreitä, kummipojan syntymäpäiväkin on kännykässä ylhäällä. Lapsieni ja miehen onneksi muistan.:D Kavereiden syntymäpäiviä en muista koskaan, ellei niistä ole erityisesti ollut puhetta.
Ostit miehelle ulkomaanmatkan? Ei tuollaisia uhrauksia kannata tehda kun ei vastapuolen uhrauksista voi olla varma. Mina teen nykyisin niin, etta ostan miehelle jotain mista ilostun itsekin. Ja jos ei mies muista mitenkaan merkkipaivina, muistan kylla valittaa. Viime kerralla jatin sille kortin, jossa luki:" hauskaa syntymapaivaa minulle ja kiitos muistamisesta!" Se vei sitten mut illalliselle ja ostoksille.
Ymmärrän murheesi ap!
Vuosia sitten avauduin samasta asiasta palstalla ja paskaa tuli niskaan. Mies muistutteluista huolimatta unohti sntymäpäiväni(jälleen kerran) ja toisen kerran pyysi päivää ennen siirtämään rahaa tililleen ennen kuin täytin 30 v, että voi kipaista hakemaan lahjan. Itse säästi kuukausia hänen lahjaansa, Pitäisikö sanoa, että älä huoli, tähän tottuu. Rakas on mies, mutta laske suosiolla odotuksiasi, mutta muista myös vaatia. Ja muista se, että moni av-mamma lyttää sut kuitenkin, ihan sama mitä sanot.
Ja hyvää syntymäpäivää!
Kiitos onnitteluista: ) Mies kyllä muisti ihan riittävästi synttärini. Oli ostanut muutaman lahjan ja muutenkin huomioi minua koko päivän. Omat sukulaiseni ja ystäväni sen pahan mielen aiheuttivat. Kyllä meidän suvussa on yleensä ollut tapana huomioida varsinkin pyöreät vuodet. Enkä minä nyt mitään niin ihmeellistä huomiota olisi tarvinut. Vain vaikkapa "onneksi olokoon!" kun sattuivat vastaan tulemaan. Vaan ei mitään..: ( Tiedän itsekkin että tämä on turhamaista, joten ei mua lyttäävät palstalaiset haittaa. Halusin vain edes täällä sanoa "ääneen" miltä minusta oikeasti tuntuu. Juhlia en oikein itselleni osaa järjestää kun en tykkää sentään niin paljon olla huomion keskipisteenä. MUTTA ehkä ystävät(??) olisivat voineet jotain järjestää?
ap
Keiden oletit muistavan? En mä muista kavereiden synttäreitä - tai no osan olen kirjoittanut kalenteriin ja jos muistan niin lähetän tekstarin. Mieskään ei välttämättä muista eikä mun isä nyt ainakaan (ollaan erittäin hyvissä väleissä, mutta on vanha - ja mies). Jos haluaa muistamisia, pitää järkätä synttärijuhlat.
Ja 30 v ei ole vielä pyöreitä vuosia, joita tulisi juhlia, ne alkaa vasta 40 v.