Pitääkö psykologin olla ominaisuuksiltaan erityinen ihminen
vai voiko ihan normaalista ihmisestä tulla hyvä psykologi? Pitäisikö olla jotain erityisominaisuuksia, jotka olisi tunnistettavissa jo ennen opintojen aloittamista?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 20:21"]
Minä olen sitä mieltä että _jokaisen_ psykologin pitäisi käydä oma terapia suuntauksesta riippumatta.
[/quote]
Mihin vaikkapa neuropsykologi, joka esim. testaa ja kuntouttaa aivovauriopotilasta, tarvitsee terapiaa?
Tarvitsee erityisosaamista: jos aikoo opiskella Suomessa pitää selvitä päästkokeesta, josta suurin osa ei selviä.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 20:21"]
Minä olen sitä mieltä että _jokaisen_ psykologin pitäisi käydä oma terapia suuntauksesta riippumatta.
[/quote]
Mihin vaikkapa neuropsykologi, joka esim. testaa ja kuntouttaa aivovauriopotilasta, tarvitsee terapiaa?
[/quote]
haastattelut, kuntoutus jne ovat henkilökohtaisia tilanteita asiakkaan kanssa Jossa työtä tehdään myös omalla persoonalla.
miksi kaikki psykologit eivät halua käydä terapiassa? Eikö itsetuntemus tuossa ammatissa ole kaiken a ja o?
Ei missään nimessä saa olla tavallinen ihminen suppean ajattelumaailmansa ja rajallisen älynsä kanssa. Sellainen ei kykene ratkomaan älykkään tai erikoisen ihmisen ongelmia.
Psykologit voi kyllä tosiaan olla omassa elämässä tärähtäneitä. En usko, ettei se näkyisi myös työssä.
mikä siinä omassa terapiassa niin kammottaa? Jos ei ole itse valmis kohtaamaan esim omia tiedostamattomia käytösmallejaan, ei ole sopiva henkilö hoitamaan muita.
Niin, mikä on tavallinen ihminen..? Siis eikö juuri tavallisilla ihmisillä ole ongelmia? Haloo kaikilla on asioita joita on hyvä käsitellä. Ihan kaikilla. Ei tarvitse olla seinähullu tarvitakseen terapiaa. Minä ajattelen että terapia on etuoikeus.
Ihan tavallinen ihminen saa olla. Psykologit voivat myös tehdä keskenään hyvin erilaisia töitä, esim. tutkimus tai terapiatyö, ja eri töissä tarvitaan erilaisia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Mutta ihmiset yleensä hakeutuu ihan automaattisesti itselleen ja luonteelleen sopivaan työhön.
pitää olla valmis itsekin käymään terapiassa ja olla sinut itsensä kanssa. Jos ei kykene pitämään tiettyä etäisyyttä asiakkaisiin, ei jaksa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:43"]
pitää olla valmis itsekin käymään terapiassa
[/quote]
Hmm... onko pakko, jos ei erikoistu terapeutiksi tai analyytikoksi? Käykö esim. koulu- tai ammatinvalintapsykologit terapiassa itse?
Mä olen sitä mieltä, että nimenomaan normaalista ihmisestä tulee paras psykologi.
No, minä tunnen vain tärähtäneitä tai vielä tärähtäneempiä psykologeja.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:49"]
No, minä tunnen vain tärähtäneitä tai vielä tärähtäneempiä psykologeja.
[/quote]
Taisin käyttää vähän väärää sanaa... tarkoitin tavallista ihmistä, siis sellaista, joka ei ole luonteeltaan jotenkin erityinen "ihmistuntija" tai vastaavaa
mielenkiintoista, miksi et olisi itse valmis käymään terapiassa? Jos psykologilla on itsellään jotain tiedostamattomia käytösmalleja, hän ei näe niitä asiakkaissakaan.
3 puhuu höpöjä, ei tarvitse olla valmis omaan terapiaan, paitsi jos jatkokouluttautuu psykoterapeutiksi. Psykologeja työskentelee esimerkiksi terveyskeskuksissa, perheneuvoloissa, kouluissa, vankiloissa, yliopistolla, erityissairaanhoidossa, yrityksissä konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä, ja on erittäin vaikea määritellä, millainen "tietynlainen" ihminen pitäisi olla, jotta sopisi jokaiseen näistä työympäristöistä.
kirjaviisas psykologi on huono juttu.
Minä olen sitä mieltä että _jokaisen_ psykologin pitäisi käydä oma terapia suuntauksesta riippumatta. Psykologin työssä joutuu väistämättä työskentelemään ihmisten kanssa, ja silloin on aina oltava selvillä itsestään. Minä maksan itselleni terapiaa tällä hetkellä vaikka en ole "pipi päästä". Jos tuo määritelmä oli psykologin suusta niin olen järkyttynyt.