Miten ihmeessä ne lapset pärjäävät koulussa, jotka eivät käy eskaria?

kai opeteta muuta kuin kirjaimia ja numeroita, vähän askartelua ja ryhmässä olemista? Meillä tyttö on 5v, ei siis vielä eskari-ikäinen, ja osaa jo lukea ja piirtää kaikki numerot ja laskea sataan. En usko, että jää koulussa jälkeen. Kyllä kai nyt jokainen jo kotona opettaa lasta lukemaan, meillä kolmevuotiaskin tuntee kirjaimet, vaikka ei vielä kirjoitakaan.

Pyh pöh, hyvin pärjäävät.

mun lapsi on pärjännyt koulussa ihan kivasti vaikkei eskaria käynytkää. Lapseni ei myöskään ole ollut hoidossa.

Yläasteen ka oli 9,2 ja lukiosta ka on lähellä 9.

Kaksi ainetta kirjotti jo syksyllä ja toisesta sai L ja toisesta e.

Ei se eskari mikään taivas ole. Kotonakin voi lasten kanssa tehdä kaikenlaista. Eiköhän se koulussa pärjääminen ole enemmänkin lahjakkuudesta kiinni kuin eskarista.

jotka eivät käy eskaria?

Mun esikoinen (19 v) ei käynyt eskaria ja se ei ollut silloin mitenkään ihmeellistä, kuten nykyään tuntuu olevan.

Ehkä kouluruoan syöminen on nyt helpompaa. Ja se on etu että tunsi eskarin takia koulukaverinsa etukäteen, joten ei ole niin suurta sähläystä enää siinä..





Ainakaan mitään sellaista ettei olisi oppinut ekalla. Oma lapseni osasi tosin ennen eskaria jo sujuvasti lukea, kirjoittaa, laskea yms.



Sosiaaliset taidot ja käyttäytyminen menivät eskarissa toisaalta jopa huonompaan suuntaan. Kova työ oli kotona oikoa isommilta lapsilta omaksuttua huonoa käytöstä. Ajattelin että ekaluokkalaisena osaisi paremmin suodattaa ja ajatella omalla päällään, eikä omaksuisi ihan jokaista tyhmyyttä.

Osaa jo lukea hyvin ja laskea hiukan. On ollut kiinnostunut kasveista ja maantiedosta. Nyt toivoo synttärilahjaksi kirjaa, millä voisi opetella englantia. Tekis mieli toppuutella, mutta halu on kova. Ehkä oppimisinto joskus vähenee tai ainakin tasaantuu.

ja kiusaamisesta sekä pakkosyömisestä. Isoja ongelmia näistä ei aiheutunut, koska ovat myöhemmin koulussa osoittaneet, että ilman eskaria todennäköisesti pärjää elämässä jopa paremmin kuin sen käyneet.

He pärjäsivät koulussa erinomaisesti. Nuorin kävi eskarin ja erinomaisesti pärjää hänkin.

kun laitoslapset.

mutta tädit eivät suostu. Sama Napoleonin kanssa, siitäkään ei puhuta. Pitää leikkiä jotain piirijuttuja ja askarrella vessapaperirullista ukkoja, vaikka lasta kiehtovat sotastraregiat. Onneksi on isoisä, jonka kanssa keskustella maantiedosta, historiasta ja sotimisesta.

sekä eskarin henkilökunnan taidoista. Jotkut lapset ovat kotihoidossa ja he etenevät kehityksessään kuten pitääkin, osa taas saa riittämättömät eväät kotona ja koulumenestyskin on siten heikkoa. Eskareissa yleensä on pätevä kasvatushenkilökunta ja siten eskari tasaa lasten kehityksellisiä eroja, jos siis lapsella olisi niin huono tsägä, että kotona olisi vanhepi/vanhemmat jotka eivät pysty tukemaan riittävästi lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Tällaisia vanhempia ikävä kyllä on jonkin verran ja lapset, jotka viettävät aikansa tällaisissa olosuhteissa ikävä kyllä ovat vaarassa syrjäytyä.

Ja kieltämättä alussa oli ongelmia tajuta, että koulussa pitää istua ja opiskella. Mutta taidollisesti ei ollut mitenkään jäljessä.

Kaikki oppivat lukemaan 5v, kertotaulut, olivat kiinnostuneita historiasta. Luin lapsille tosi paljon ja 3v alkaen kirjoja,joissa ei kuvia. Erittäin hyvä keskittymiskyky jokaisella, tietoa asioista, kädentaitoja.

Olivat edellä omaa ikäluokkaansa koulussa.

Mistä jäivät vaille -riehumisesta ja kihomadoista.

;)

Mun aikana ei ollut eskareita ja ihan hyvin olen pärjännyt. Valmistuin viime keväänä ylippistosta. Aika uusi systeemi taitaa olla koko eskari, ennenkin pärjättiin ilman.

ei ollu siellä misssä asuttiin. Parhaiten pärjäsi koulussa ja lukiossa, pitkän matikan kirjoitti ja ruotsista ällän. Nyt on hyvässä virassa!

Lapsen oli äärettömän hankala ymmärtää, että muut eivät osaa istua paikallaan, anna tehdä rauhassa tehtäviä tai edes osaa lukea. Hän luuli reppana pari kuukautta, että muut pelleilevät, kunnes tajusi, että toiset eivät oikeasti osanneet mitään oikeita asioita.



Onneksi opettaja oli fiksu ja antoi lapsen tehdä pieniä esitelmiä sillä aikaa, kun toiset opettelivat kirjaimia, jotka oli jo kerran opetettu eskarissa, mutta kesän aikana unohdettu.

Ja kieltämättä alussa oli ongelmia tajuta, että koulussa pitää istua ja opiskella. Mutta taidollisesti ei ollut mitenkään jäljessä.

Tiedollisesti tavoitteet ovat eskarissa alhaalla ja helposti nämä asiat voi kotonakin oppia. Kyse on nimenomaan ryhmässä toimimisesta, vuoron odottamisesta, viittaamisesta jne. KYllä koulussa selkeästi huomaa ne lapset, jotka eivät ole eskarissa olleet nimenomaan siitä että tekevät luokasta levottomamman ja haastavamman. Toki tämä ei ole mikään pitkäikäinen ongelma vaan suurinosa kotona olleista omaksuu muiden käytöstavat suhteellisen nopeasti.

Osaa lukea sujuvasti. Laskee kahteen sataan sekä pieniä yhteen ja vähennyslaskuja.



On vuorohoidossa ja eskarin vuoksi kotona saisi olla vielä todella paljon vähemmän.