Tilaisin jonkun puhumaan mulle järkeä.
Kiitos, mahdollisimman pian.
En ymmärrä mikä mua vaivaa. Tai että miten tästä tilanteesta pääsisi pois tai tämän hoitaisi niin että kaikki voittaisi.
Erosin hyvin, hyvin vaikeasta aviomiehestä kesällä. Luulin, että elämä helpottaisi, mutta päin vastoin. Ikävä tuota miestä kohtaan on ollut aivan järkyttävää, ja pahemmaksi tämän tekee se että mies on muuttunut, käynyt terapiassa ja todella herännyt todellisuuteen oman käyttäytymisensä kanssa. Tekee kaikkensa saadakseen minut ja lapsemme takaisin. Jotta joku nyt ei kommentoisi kuinka annoin periksi liian helpolla, niin mainittakoon että eroon liittyi kolmas osapuoli, miehen taholta.
Olemme vähän niinkuin ajautuneet takaisin yhteen. Minulla on oma (vuokra)asunto, miehellä omansa. Yhteinen koti myytiin erohässäkässä. Mies viettää aikaa luonani paljon.
Eikä tätä helpota se että minulla on aivan hillitön vauvakuume. Sivuutin sen kun asiat oli päin helvettiä, mutta nyt on van myönnettävä, että tahtoisin toisen lapsen.
Lisäksi olen työrintamalla sellaisessa tilanteessa, johon olen aina haaveillut pääseväni. Minulla on erittäin hyvä palkka, vastuullinen vakituinen työ, mutta aamuisin töihin meno ahdistaa. Mieluiten tekisin sittenkin jotain sellaista työtä, jossa ei olisi vastuuta, eikä tarvisi kotona miettiä työjuttuja, palkkakin voisi olla paljon pienempi. Olen ihan hämmästynyt, miksi mä tahdon tällaista, kun olen saavuttanut nyt sen mihin olen aina tähdännyt.
Oikeastaan, kaikkein eniten tahtoisin olla lapseni kanssa kotona nyt, mieluiten niin että odottaisin toista lasta ja palaisimme yhteen mieheni kanssa.
Kerro hyvä ihminen mulle, mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (3)
äitinikin aina valitti miten isäni on ihan kauhea ja kun isäni sitten lähti niin eipä kukaan enää kelvannut äidilleni. Vertas vaan kaikkia isääni ja sanoi että ovat ihan nynnyjä.
Toiset naiset tarvitsee vahvan miehen, kovapäisen ja itsekkään. Eikä nynnyt kelpaa, vaikka niin ehkä itse ajattelevatkin heikkoina hetkinään.
Sun kannattaa ehkä pitää miehestäs kiinni ja jatkaa vaan sen kanssa.
mutta tutustu mieheen uudelleen, älkää vielä lapsen silmissä palatko yhteen.
Äläkä ainakaan pamahda heti paksuksi.
Vaan tutki sydäntäsi tunteen sekaisella järjellä? Oliko ongelmat mimmoisia? väkivaltaa?alkoholia? luonneongelmia? Jotain muuta?
..palattu yhteen lapsen edessä. Tai siis niin, että ollaan lapselle sanottu että ei asuta yhdessä tms, vaan iskä käy meillä välillä kylässä. Lapsi on sen ikäinen ettei oikein tajua tätä kuviota, tai siis tajuaa että ollaan erottu ja muutettu omiin koteihin, ja lapsi on välillä isällään ja välillä mulla, mutta ei ole ainakaan kommentoinut sen ihmeemmin sitä että iskä jääkin välillä yöksi. Tämä on hoidettu todella huonosti meiltä, mutta jotenkin se vain meni nyt näin :/
Ongelmista suurin oli se että miehellä oli joku typerä kriisi jonka seurauksena oli tyytymätön elämäänsä, vaihtoi ensin työtä, sitten hankki toisen naisen. Ei osaa selittää käytöstään sen ihmeemmin, sanoo vaan että oli ihan eri ihminen silloin eikä osannut käsitellä ongelmiaan oikein vaan pakeni niitä.
ap
mutta tutustu mieheen uudelleen, älkää vielä lapsen silmissä palatko yhteen.
Äläkä ainakaan pamahda heti paksuksi.
Vaan tutki sydäntäsi tunteen sekaisella järjellä? Oliko ongelmat mimmoisia? väkivaltaa?alkoholia? luonneongelmia? Jotain muuta?