Lue keskustelun säännöt.
Koiraihmiset....mielipidettä
06.01.2013 |
Meillä on kolmen vuoden ikäinen kiinanharjakoira jonka kohtaloa mietin. Meillä koira aiheuttaa niin paljon erimielisyyttä miehen kanssa, että ollaan katsettu parhaimmaksi luopua siitä. Mies ei vain tykkää koirasta yhtään etenkään sen pahojen tapojen vuoksi. En vain tiedä onko tässä paras tapa piikille laitto vai luovutus uuteen kotiin. Koira on mukava, sosiaalinen, ei ole agressiivinen, on tottunut lapsiin. Se missä on suurimmat ongelmat on merkkaus jonka vuoksi menee hermot päivittäin!! Koira on uroskoira jota ei ole leikattu. Eläinlääkärin mielestä leikkaus ei poista merkkaus ongelmaa joten emme ole leikkauttaneet. Toinen ongelma on lenkitykset. Koira vetää ja haukkuu autoille. Minä olen kokeillut kaikenlaista mutten saa ulkoilmassa tuohon koiraan mitään kontaktia. Sisätiloissa tottelee minua kyllä. Mietin haluaako kukaan vaivoikseen tälläistä koiraa ? Tiedän että koulutuksella siihen tilanteeseen löytyy apu, mutta minä en yksinkertaisesti OSAA toimia koirien kanssa. Olen tässä kolmen vuoden aikana huomannut, että vaikka pidän koirista niin en osaa tulkita niitä pienimmässäkään määrin. Meillä on käynyt koirakouluttaja katsomassa koiraa. Hänen mielestään tilanne ei ole mitenkään paha. Sanoi merkkailun olevan pienten koirien ongelma. Se todellakin on ONGELMA. Itsellä on mielenkiinto loppu kun on perhettä ja pieni vauva.
Kommentit (75)
Älkää nyt ainakaan piikille viekö. Sen tulisi olla ehdottomasti viimeinen ja äärimmäinen ratkaisu ja lähinnä ihmiselle vaarallisen tai muuten vaan vakavasti sairaan koiran kohdalla ymmärrettävää. Harmi, että teillä on tilanne päässyt niin pahaksi, että mielenkiinto on ehtinyt lopahtaa. Ota yhteyttä kasvattajaan, jos häneltä saisi opastusta asiassa. Kasvattajan kautta voisi löytyä myös uusi ja luotettava omistaja, jolloin koira saisi uuden kodin.
Komppaan kyllä aiempia kirjoittajia, koiran kouluttaminen on elinikäinen prosessi, joka vaatii paljon aikaa. Itsekin olen huomannut oman koirani kanssa tiettyjä vaikeuksia kommunikaatiossa, mutta olen pyrkinyt etenemään omilla ehdoillani. Tarkoitan tällä siis sitä, että pyrin toimimaan johdonmukaisesti joka tilanteessa sekä kehumaan ja torumaan aina kun tilanne sitä vaatii. Myönteinen vahvistaminen etenkin saattaa tuottaa loistavaa kehitystä.
Minkälainen teidän vetämisongelma on? Vetääkö koira jatkuvasti ikään kuin olisi kuolemankiire joka suuntaan? Meillä siihen on auttanut piiiiiiiiiitkä opettaminen pois vetämisestä. Jos minun koirani alkaa vetää, otan hihnan selän taakse, niin että jos koira yrittää kiskoa eteenpäin se kääntyykin minua kohti. Tämä on kuulemma noutajien koulutuksessa (?) käytettävä keino. Oli mikä oli, toimii meidän spanielilla hyvin. Toki koiran pitää päästä myös löysemmällä hihnalla kulkemaan, mutta näin toimitaan jos kielloista huolimatta kiskoo.
Kurkkaapa esimerkiksi tuolta sivulta vähän koiravinkkejä, saattaa löytyä muutamia hyviä juttuja: http://training.defines.us/?p=272
Yksityisen koirankouluttajan kanssa olisi tietty hyvä käydä kaikkia näitä ongelmakohtia läpi useamman kerran sarjoina esimerkiksi 1-2 viikon välein muutaman kuukauden ajan. Jos ei kouluttajaa löydy, voi myös tuttu ja kokenut koiranomistaja hieman auttaa ja helpottaa tilannetta. Kyllä melkein koirasta kuin koirasta ihan kunnon perheenjäsenen saa, mutta työtä ja aikaahan siihen menee.
Muista myös, että vaikka teilläkin on pieni koira kyseessä, tilannetta saattaa helpottaa _riittävän_pitkät_lenkit_ (vähintään 60min/päivä). Etenkin jos on mahdollista mennä edes kerran, pari viikossa lenkki vain koiran ehdoilla ihmetellen ja nuuskuttaen. Jos autot pelottaa, pyrkikää näin alkuunsa kulkemaan rauhallisemmilla alueilla.
Lisäksi, ulkoilmassa kontaktin saaminen koiraan on todella haastavaa kaikille koiranomistajille. Ainakin alkuunsa. Tuon linkin takana oli hyvä vinkki harjoittelusta senkin asian suhteen. Remmissä kulkiessa omistajan tulisi olla koiralle riittävän mielenkiintoinen, että kontakti syntyy. Käytä lelua, namia, ääntele siten, että koirasi haluaa ottaa kontaktin ja on tällöin vastaanottavaisempi. Myös kontaktinottotilanteita voi harjoitella ensin kotona, sitten esimerkiksi kodin välittömässä läheisyydessä ja edetä sitä mukaa, kun koira kehittyy. Missä tahansa koulutustilanteessa on kuitenkin muistettava, että koulutushetkien on oltava riittävän lyhyitä, jotta koira jaksaa.
Onnea yritykseen, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en edes ole miettinyt asiaa ennen kuin hankin koiran ja olen kyllä tullut ihan päinvastaiseen tulokseen; että olemme eri eläinlajeja, mutta se mikä se sielu on- luulen kyllä että eläimilläkin on sellainen. MIten sielu ilmenee sulla? MIten se ei ilmene koiralla? Kiinnostava aihe nimittäin tämä.
eipä sillä, että uskoisin sieluun mutta ihmetyttää aina ne jotka väittävät ettei eläimillä ole sielua ja ihmisillä on. Eihän kukaan ole sitä ihmisiltäkään pystynyt löytämään tai todistamaan sen olemassa oloa, joten eipä sitä voi eläimistäkään sanoa.
Mä en edes ole miettinyt asiaa ennen kuin hankin koiran ja olen kyllä tullut ihan päinvastaiseen tulokseen; että olemme eri eläinlajeja, mutta se mikä se sielu on- luulen kyllä että eläimilläkin on sellainen. MIten sielu ilmenee sulla? MIten se ei ilmene koiralla? Kiinnostava aihe nimittäin tämä.
ja sinä ilmeisesti tiedät mitä olen lukenut, tai sitten et.
Miksi et kirjoita artikkelia kaikesta tiedostasi, varmasti sinulla olisi lähteitä, luotettavaa dataa mikä todistaisi kantasi oikeaksi, jos kerran tiedät enemmän kuin vuosikymmenet koiria tutkineet kouluttajat ja asiantuntijat?
Miksi kummassa katukoiria, ja muitakin koiria tutkivat eivät sitten näe ja löydä koirien parista mainitsemiasi käytösmalleja? Toiset ovat seuranneet koiria vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja kummasti ovat eri mieltä kanssasi.
Olen toki lukenut joitakin eriäviä mielipiteitä, tai paljonkin, mutta harva tulee edes puoliksi luotettavasta lähteestä. Ja aika hataralla pohjalla ovat ne harvat tutkimukset joissa vielä tarraudutaan kiinni vanhoihin dominanssiuskomuksiin, eivät kestä kritiikkiä ja tarkempaa katsastusta.
Luepa viime vuosien tutkimuksia koirista, ja asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kirjoituksia sekä artikkeleita niin huomaat olevasi pahasti väärässä.
Koirat eivät ensinnäkään ole laumaeläimiä. Sosiaalisia, ryhmässä viihtyviä eläimiä kylläkin mutta eivät laumaeläimiä.
Koirat eivät villinä ollessaan (katukoirat yms.) muodosta laumoja, vaan löyhiä joukkoja joilla ei ole selkeää johtajaa. Koirilla ei siis ole jäykkää hierarkiaa.
Jossakin tilanteessa yksi koirista voi johtaa toisia, ja toisessa tilanteessa toinen, mutta yksikään johtaja ei pakota toisia koiria mihinkään, jokainen lauman jäsen on vapaa lähtemään ja kulkemaan, ja tekemään oman tahtonsa mukaan.
Epävarmat koirat saattavat tapella niin keskenään kuin jonkun ns. johtohahmon kanssa, mutta johtajuutta ne eivät sillä saa. Kukaan ei seuraa tappelemalla itselleen "valta-asemaa" saavuttanutta koiraa.
Jos seurataan noita koiria, jotka silloin tällöin vaihtelevasti ohjaavat muuta joukkoa, niin nekään eivät nipota ja pidä kiinni kaikista resursseistaan. Yksi koira vie parhaimman nukkumapaikan, toinen herkkuluun, kolmas jotain muuta.
Koirat voivat tapella resurssien ollessa niukkoja, tai jos koirat ovat huonosti sosiaalistettuja. Monenlaiset tilanteet voivat luoda jännitteitä, mutta ne rähisijät eivät mitään johtajanpaikkaa tappelemalla saa, mahdollisesti sillä hetkellä jonkin resurssin haltuunsa mutta eivät mitään pysyvää.
Ihmisten kanssa eläessä ihmisetkin voivat aiheuttaa koirille tappeluja, juuri ylläpitämällä käsitystä laumahierarkiasta ja usein alitajuisesti tukemalla väärää käytöstä. Monet eivät myöskään sosiaalista koiriaan oikein, ja uskotaan siihen että koirat kyllä keskenään opettavat toisiaan. Opettavathan ne, myös huonoille tavoille ja vanhemmat huonosti sosiaalistetut koirat siirtävät näitä tapoja eteenpäin niin kodeissa, kadulla kuin koirapuistossakin.
ja on suorastaan naurettavaa, miten sitkeästi ihmiset edelleen takertuvat näihin dominanssiuskomuksiin.
Koirat eivät dominoi ihmisiä, dominanssi ei ole luonteenpiirre. Yksilö voi lajien välisessä kanssakäymisessä olla jossain tapauksessa dominoiva, toisessa alistuva, mutta luonteenpiirre se ei ole eikä ihmisen ja koiran väliset ongelmat perustu dominointiin, eivätkä ratkea sillä.
Enkä ole väittänyt etteikö kastrointi voisi auttaa, todennut vain ettei se aina auta, turhan moni odottaa sen muuttavan tilannetta parempaan ja näin ei vaan aina käy.
tietosi, dominanssi on jo kauan sitten todettu vääräksi syyksi koirien ongelmakäytökselle.
Ja vaikka minäkin tässä tilanteessa suosittelen leikkausta, ei kastrointi läheskään aina auta remmikäytöksen parantamisessa. Epävarmoilla koirilla se voi jopa pahentaa sitä, mutta ap:n tilanteessa koska merkkailuakin on, pitäisin parempana leikkauttaa koira.
luultavimmin myös vähentää merkkailua. Ja hanki koiralle urospöksyt, ei merkkaile niiden kanssa.
Yleensähän merkkailu on dominanssia, merkkaa reviirinsä - samaan viittaisi tuo käytös ulkona. Siksikin kastraatiosta on luultavimmin iso apu.
Tulethan kertomaan miten jatkossa...
ja tuohon lenkkikäyttäytymiseen kastraatio saattaa vaikuttaa rajustikin, koska juuri vetäminen, hajusen perässä meneminen ja ihmisen ignooraaminen on juuri tyyypillistä käytöstä uroksille, joilla ns. hormonit hyrrää voimakkaasti. Autoille rähjäämiseen se ei luonnollisestikaan vaikuta, mutta kouluttaminen on helpompaa jos uroksella on korvia omistajallekin.
Eli kannattaisi itse tarkistaa ne tiedot, ennen kuin esittää omaa tulkintaa faktana, jookos..
Miksiköhän koiralaumoissa on arvojärjestys, hierarkia. Miksi joku koirista on lauman johtaja? Mistä urokset tappelevat sitten jollei juuri johtajuudesta. Kyllä tämä tarve laumahierarkiaan on ihan koiriin sisäänrakennettu ominaisuus.
Se näkee, kun seuraa koiria.
kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että katukoiria tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon myös se ympäristö ja sen vaikutukset. Katukoirat muodostavat laumoja, toisin kuin sinä tunnut luulevat. Ei riitä, että lukee yhden tai kaksi teosta, kannattaa lukea kymmeniä ja nekin vielä siten valittuina, että perustuvat erilaisiin katsantokantoihin ja tutkimuksiin. Siihen kun lisää vielä pitkän omakohtaisen koirakokemuksen niin voi ehkä sanoa tietävänsä jotakin, ehkä. Sinä et ystävä hyvä oikein tunnu tietävän mitään asiasta - tietoa ei ole se, että muutaman lukemansa teoksen perusteella luulee tietävänsä.
ilmeisesti kanssasi on kuitenkin turha yrittää "keskustella" asiasta, joska jankkaat vain samaa asiaa ilman sen kummempaa argumentointia. Voit jankata jatkossa yksinäsi :)
Sen vinkin annan, että kannattaa tutustua hieman laajemmin kirjallisuuteen, myös eri näkökantoihin jos ei sitä omaa koirakokemusta vielä ole kertynyt tarpeeksi. Ja älä kiltti anna näitä "asiantuntijaneuvojasi" kun et asiasta mitään ymmärrä.
edelleenkin, mä ostaisin tuon koiran. Ei siinä pienet merkkailut haittaa meitä mitenkään. Tulisi toiseksi koiraksi tyttärelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ollut kovin hyvin tuettuja väitteitä sinullakaan, jos pidit minun argumentointiani huonona. Missä linkit kaikkiin näihin hienoihin lähteisiin jotka todistavat koirien hierarkian, laumojen muodostumisen ja johtajuuden. Eipä luulisi olla vaikea niitä antaa kun kerran olet niin hyvin asioista perillä.
Vaan enpä ole kertaakaan tuollaisia linkkejä tai lähteitä saanut kun olen kaltaisiltasi kysellyt, pelkkää mutu-tietoa lähinnä.
Ja kiitos kun huolehdit lukemisistani, mutta olen kyllä lukenut aiheesta monipuolisesti ja kattavasti. Ja niitä eri näkökantojakin olen tutkinut, sekä lukenut niihin pohjautuvia teoksia.
Omaa koirakokemustakin on jo sen verran, että pitäisin sitä ihan riittävänä. Tosin jostain kumman syystä en vain ole nähnyt samanlaista hierarkiaa ja johtajuudesta tappelua kuin sinä ilmeisesti olet. Ai niin, mutta minä olenkin vain tyhmä enkä tiedä mistään mitään.
Ei sinun tarvitse minun neuvojani kuunnella, jos et halua, mutta ilmeisesti ei kelpaa sitten oikeiden asiantuntijoidenkaan neuvot. He kun ovat samaa mieltä minun kanssani :)
ja sinä ilmeisesti tiedät mitä olen lukenut, tai sitten et.
Miksi et kirjoita artikkelia kaikesta tiedostasi, varmasti sinulla olisi lähteitä, luotettavaa dataa mikä todistaisi kantasi oikeaksi, jos kerran tiedät enemmän kuin vuosikymmenet koiria tutkineet kouluttajat ja asiantuntijat?
Miksi kummassa katukoiria, ja muitakin koiria tutkivat eivät sitten näe ja löydä koirien parista mainitsemiasi käytösmalleja? Toiset ovat seuranneet koiria vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja kummasti ovat eri mieltä kanssasi.
Olen toki lukenut joitakin eriäviä mielipiteitä, tai paljonkin, mutta harva tulee edes puoliksi luotettavasta lähteestä. Ja aika hataralla pohjalla ovat ne harvat tutkimukset joissa vielä tarraudutaan kiinni vanhoihin dominanssiuskomuksiin, eivät kestä kritiikkiä ja tarkempaa katsastusta.
Luepa viime vuosien tutkimuksia koirista, ja asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kirjoituksia sekä artikkeleita niin huomaat olevasi pahasti väärässä.
Koirat eivät ensinnäkään ole laumaeläimiä. Sosiaalisia, ryhmässä viihtyviä eläimiä kylläkin mutta eivät laumaeläimiä.
Koirat eivät villinä ollessaan (katukoirat yms.) muodosta laumoja, vaan löyhiä joukkoja joilla ei ole selkeää johtajaa. Koirilla ei siis ole jäykkää hierarkiaa.
Jossakin tilanteessa yksi koirista voi johtaa toisia, ja toisessa tilanteessa toinen, mutta yksikään johtaja ei pakota toisia koiria mihinkään, jokainen lauman jäsen on vapaa lähtemään ja kulkemaan, ja tekemään oman tahtonsa mukaan.
Epävarmat koirat saattavat tapella niin keskenään kuin jonkun ns. johtohahmon kanssa, mutta johtajuutta ne eivät sillä saa. Kukaan ei seuraa tappelemalla itselleen "valta-asemaa" saavuttanutta koiraa.
Jos seurataan noita koiria, jotka silloin tällöin vaihtelevasti ohjaavat muuta joukkoa, niin nekään eivät nipota ja pidä kiinni kaikista resursseistaan. Yksi koira vie parhaimman nukkumapaikan, toinen herkkuluun, kolmas jotain muuta.
Koirat voivat tapella resurssien ollessa niukkoja, tai jos koirat ovat huonosti sosiaalistettuja. Monenlaiset tilanteet voivat luoda jännitteitä, mutta ne rähisijät eivät mitään johtajanpaikkaa tappelemalla saa, mahdollisesti sillä hetkellä jonkin resurssin haltuunsa mutta eivät mitään pysyvää.
Ihmisten kanssa eläessä ihmisetkin voivat aiheuttaa koirille tappeluja, juuri ylläpitämällä käsitystä laumahierarkiasta ja usein alitajuisesti tukemalla väärää käytöstä. Monet eivät myöskään sosiaalista koiriaan oikein, ja uskotaan siihen että koirat kyllä keskenään opettavat toisiaan. Opettavathan ne, myös huonoille tavoille ja vanhemmat huonosti sosiaalistetut koirat siirtävät näitä tapoja eteenpäin niin kodeissa, kadulla kuin koirapuistossakin.
ja on suorastaan naurettavaa, miten sitkeästi ihmiset edelleen takertuvat näihin dominanssiuskomuksiin.
Koirat eivät dominoi ihmisiä, dominanssi ei ole luonteenpiirre. Yksilö voi lajien välisessä kanssakäymisessä olla jossain tapauksessa dominoiva, toisessa alistuva, mutta luonteenpiirre se ei ole eikä ihmisen ja koiran väliset ongelmat perustu dominointiin, eivätkä ratkea sillä.
Enkä ole väittänyt etteikö kastrointi voisi auttaa, todennut vain ettei se aina auta, turhan moni odottaa sen muuttavan tilannetta parempaan ja näin ei vaan aina käy.
tietosi, dominanssi on jo kauan sitten todettu vääräksi syyksi koirien ongelmakäytökselle.
Ja vaikka minäkin tässä tilanteessa suosittelen leikkausta, ei kastrointi läheskään aina auta remmikäytöksen parantamisessa. Epävarmoilla koirilla se voi jopa pahentaa sitä, mutta ap:n tilanteessa koska merkkailuakin on, pitäisin parempana leikkauttaa koira.
luultavimmin myös vähentää merkkailua. Ja hanki koiralle urospöksyt, ei merkkaile niiden kanssa.
Yleensähän merkkailu on dominanssia, merkkaa reviirinsä - samaan viittaisi tuo käytös ulkona. Siksikin kastraatiosta on luultavimmin iso apu.
Tulethan kertomaan miten jatkossa...
ja tuohon lenkkikäyttäytymiseen kastraatio saattaa vaikuttaa rajustikin, koska juuri vetäminen, hajusen perässä meneminen ja ihmisen ignooraaminen on juuri tyyypillistä käytöstä uroksille, joilla ns. hormonit hyrrää voimakkaasti. Autoille rähjäämiseen se ei luonnollisestikaan vaikuta, mutta kouluttaminen on helpompaa jos uroksella on korvia omistajallekin.
Eli kannattaisi itse tarkistaa ne tiedot, ennen kuin esittää omaa tulkintaa faktana, jookos..
Miksiköhän koiralaumoissa on arvojärjestys, hierarkia. Miksi joku koirista on lauman johtaja? Mistä urokset tappelevat sitten jollei juuri johtajuudesta. Kyllä tämä tarve laumahierarkiaan on ihan koiriin sisäänrakennettu ominaisuus.
Se näkee, kun seuraa koiria.
kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että katukoiria tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon myös se ympäristö ja sen vaikutukset. Katukoirat muodostavat laumoja, toisin kuin sinä tunnut luulevat. Ei riitä, että lukee yhden tai kaksi teosta, kannattaa lukea kymmeniä ja nekin vielä siten valittuina, että perustuvat erilaisiin katsantokantoihin ja tutkimuksiin. Siihen kun lisää vielä pitkän omakohtaisen koirakokemuksen niin voi ehkä sanoa tietävänsä jotakin, ehkä. Sinä et ystävä hyvä oikein tunnu tietävän mitään asiasta - tietoa ei ole se, että muutaman lukemansa teoksen perusteella luulee tietävänsä.
ilmeisesti kanssasi on kuitenkin turha yrittää "keskustella" asiasta, joska jankkaat vain samaa asiaa ilman sen kummempaa argumentointia. Voit jankata jatkossa yksinäsi :)
Sen vinkin annan, että kannattaa tutustua hieman laajemmin kirjallisuuteen, myös eri näkökantoihin jos ei sitä omaa koirakokemusta vielä ole kertynyt tarpeeksi. Ja älä kiltti anna näitä "asiantuntijaneuvojasi" kun et asiasta mitään ymmärrä.
edelleenkin, mä ostaisin tuon koiran. Ei siinä pienet merkkailut haittaa meitä mitenkään. Tulisi toiseksi koiraksi tyttärelleni.
minuun sähköpostilla tuulikki80@luukku.com
Katsotaan miten tässä käy.
Soittelen huomenna eläinlääkärille ja kyselen aikaa leikkaukseen. Katson sitten helpottuuko tilanne sen kautta millään tavalla tai saanko jonkun konstin löytymään tuohon merkkailuun.
Lenkittämiseen on tullut paljon hyviä neuvoja. tämä koiramme siis vetää kauhealla kiireellä menemään. Kyllä se pysähtyy merkkaamaan ja haistelemaan, mutta koko ajan on kiire. Pysäyttelen sitä aina välillä ja komennan istumaan. Useimmiten tuo istuminenkin tien päällä tuottaa ongelmia. Voi kyllä hetken vierellä olla rauhassa,mutta sen jälkeen taas on vauhti päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on nykytutkimuksen perusteella! Hyvä yhteenveto asiasta löytyy Tuire Kairamon Koirien käyttäytyminen kirjasta.
AP:lle: Kirjoitit koiranne olevan melkein ok lenkillä väsytettynä. Voi olla, että koirallanne ei ole riittävästi tekemistä ja aktivointi/aivojumppa voisi auttaa. Aivojen käyttäminen väsyttää nopeammin kuin fyysinen treeni. Meidän nykyinen koira hyppii seinillä ja riekkuu remmissä, jos riittävästi tekemistä ei ole ollut tarjolla.
Ruokaa ei tarvitse antaa ruokakupista, ruuan voi esim. piilottaa tai käyttää esim kongeja ja vieritettäviä palloja (joihin nappulan voi laittaa sisälle). Koiramme etsii ruokansa pihalta, puhelinluettelon välistä ja ns sanomalehti lasagnesta (sanomalehtipino jonka sisälle piilotettu nappuloita), pahvilaatikoista ja paperihylsyistä. Tämä onnistuu siis jos koira syö nappulaa. Märkäruokaa voi laittaa esim. Kongin sisälle. Käytä mielikuvitusta!
Tämä menee varmaankin "hihhuloimisen" puolelle, mutta esim Belgiassa ja Hollannissa opaskoirille syötetään omegarasvahappoja parempien oppimistulosten takia. Mielestäni nykyisellä koirallani lohen lisääminen ruokavalioon paransi koiran keksittymiskykyä ja kaikkeen ei sitten enää reagoitu niin voimakkaasti.
Virtsaamisongelmaan ei ole neuvoja, mutta varmaan joku on jo niitä antanutkin. Koirakouluttajan kanssa olette varmaan keskustelleet mikä laukaisee koiranne autoille rähjäämisen. Näkemättä koiraa ja tilannetta toimivia neuvoja on vaikea antaa.
Koirakouluttajan ammattitaitoa saa myös kyseenalaistaa. Kaikki eivät todellakaan ole ammattitaitioisa ja osalla on ollut vain ns. helppoja koiria. Parhaimmat neuvot olen saanut kouluttajilta, joilla on itsellään reaktiivisempia/haastavampia rotuja.
AP on varmaan jo hukkunut ohjeisiin! Pienin askelin ja maltilla pääsee eteenpäin. Tsemppiä!!!
Kannattaa ap koittaa väsyttää koiraa henkisestikin, joten komppaan tätä viestiä.
Yksi idea merkkaamisen suhteen tuli mieleeni, ei mikään suosikkini mutta joka tapauksessa yksi vaihtoehto. Eli kotona ollessa mikäli mahdollista pidät koiran kytkettynä hihnassa, hihna siis kiinni vaikka vyöhön niin jää kädet vapaaksi. Ei tietenkään koiran nukkuessa tms., mutta jos tiedät päivästä ne ajankohdat jolloin koiralla suuri todennäköisyys merkkailla, niin silloin. Näin koira ei pääse livahtamaan merkkaamaan, ja heti jos huomaat että koira meinaa nostaa koipea pyydät koiralta huomiota tai ohjaat sen tekemään jotain muuta ja palkitset heti kun koira katsoo sinuun tai lopettaa jalannoston tms.
Ja tietysti mahdollisuuksien mukaan kaikki sellaiset tavarat lattioilta pois mitä koira saattaisi merkata.
Ei ole omakohtaista kokemusta tästä, mutta eräässä koiraharrastajaryhmässä oli joskus puhetta tästä, ainakin joku koki saaneensa apua tilanteeseen tällä konstilla. Toki samaa voi tehdä ilman hihnaakin jos ehtii silmäillä missä koira menee.
Näinhän se on nykytutkimuksen perusteella! Hyvä yhteenveto asiasta löytyy Tuire Kairamon Koirien käyttäytyminen kirjasta.
AP:lle: Kirjoitit koiranne olevan melkein ok lenkillä väsytettynä. Voi olla, että koirallanne ei ole riittävästi tekemistä ja aktivointi/aivojumppa voisi auttaa. Aivojen käyttäminen väsyttää nopeammin kuin fyysinen treeni. Meidän nykyinen koira hyppii seinillä ja riekkuu remmissä, jos riittävästi tekemistä ei ole ollut tarjolla.
Ruokaa ei tarvitse antaa ruokakupista, ruuan voi esim. piilottaa tai käyttää esim kongeja ja vieritettäviä palloja (joihin nappulan voi laittaa sisälle). Koiramme etsii ruokansa pihalta, puhelinluettelon välistä ja ns sanomalehti lasagnesta (sanomalehtipino jonka sisälle piilotettu nappuloita), pahvilaatikoista ja paperihylsyistä. Tämä onnistuu siis jos koira syö nappulaa. Märkäruokaa voi laittaa esim. Kongin sisälle. Käytä mielikuvitusta!
Tämä menee varmaankin "hihhuloimisen" puolelle, mutta esim Belgiassa ja Hollannissa opaskoirille syötetään omegarasvahappoja parempien oppimistulosten takia. Mielestäni nykyisellä koirallani lohen lisääminen ruokavalioon paransi koiran keksittymiskykyä ja kaikkeen ei sitten enää reagoitu niin voimakkaasti.
Virtsaamisongelmaan ei ole neuvoja, mutta varmaan joku on jo niitä antanutkin. Koirakouluttajan kanssa olette varmaan keskustelleet mikä laukaisee koiranne autoille rähjäämisen. Näkemättä koiraa ja tilannetta toimivia neuvoja on vaikea antaa.
Koirakouluttajan ammattitaitoa saa myös kyseenalaistaa. Kaikki eivät todellakaan ole ammattitaitioisa ja osalla on ollut vain ns. helppoja koiria. Parhaimmat neuvot olen saanut kouluttajilta, joilla on itsellään reaktiivisempia/haastavampia rotuja.
AP on varmaan jo hukkunut ohjeisiin! Pienin askelin ja maltilla pääsee eteenpäin. Tsemppiä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli sama ongelma. Ja ohjeiden mukaan mäkin koitin olla huomioimatta... mut sit en enää jaksanut vaan tein niin kuin mummonikin aikoinaan opetti koiran sisäsiistiksi, eli vei koiran katsomaan lammikkoa ja torui. Meidän koira ei tosin ollut pentu vaan yli 4v ja tilanne vain paheni koko ajan.
Toisilla koirilla tuo voi pahentaa tilannetta ja alkavat pissaamaan salaa, mutta niinhän meidän koira tekikin jo. Parin viikon jälkeen tapa oli oikeastaan kadonnut, etkä usko kuinka helpottunut olin. Ehkä ei ollut oikea tapa mut mulla meni kertakaikkiaan pinna ja koira varmasti huomasi että olin vihainen ja aika pian tajusi miksi. Ulkona taas aloin antaa koiralle makupaloja kun merkkaili siellä.
Hinkkasin voimakastuoksuisilla pesuaineilla puhtaaksi kaiken sen mitkä sen vain kesti. Kotona nimittäin haisikin jo rankasti.
Ennen vanhaan koirat koulutettiin sisäsiisteiksi pentuina juuri viemällä ne lammikon luo ja toruttiin. Ei se voi nyt ihan kamala juttu olla viimeisenä keinona?
Mutta joka tapauksessa meidän yhteiselo alkoi sujumaan vasta silloin :).
Tsemppiä ap!
ja sinä ilmeisesti tiedät mitä olen lukenut, tai sitten et.
Miksi et kirjoita artikkelia kaikesta tiedostasi, varmasti sinulla olisi lähteitä, luotettavaa dataa mikä todistaisi kantasi oikeaksi, jos kerran tiedät enemmän kuin vuosikymmenet koiria tutkineet kouluttajat ja asiantuntijat?
Miksi kummassa katukoiria, ja muitakin koiria tutkivat eivät sitten näe ja löydä koirien parista mainitsemiasi käytösmalleja? Toiset ovat seuranneet koiria vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja kummasti ovat eri mieltä kanssasi.
Olen toki lukenut joitakin eriäviä mielipiteitä, tai paljonkin, mutta harva tulee edes puoliksi luotettavasta lähteestä. Ja aika hataralla pohjalla ovat ne harvat tutkimukset joissa vielä tarraudutaan kiinni vanhoihin dominanssiuskomuksiin, eivät kestä kritiikkiä ja tarkempaa katsastusta.
Luepa viime vuosien tutkimuksia koirista, ja asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kirjoituksia sekä artikkeleita niin huomaat olevasi pahasti väärässä.
Koirat eivät ensinnäkään ole laumaeläimiä. Sosiaalisia, ryhmässä viihtyviä eläimiä kylläkin mutta eivät laumaeläimiä.
Koirat eivät villinä ollessaan (katukoirat yms.) muodosta laumoja, vaan löyhiä joukkoja joilla ei ole selkeää johtajaa. Koirilla ei siis ole jäykkää hierarkiaa.
Jossakin tilanteessa yksi koirista voi johtaa toisia, ja toisessa tilanteessa toinen, mutta yksikään johtaja ei pakota toisia koiria mihinkään, jokainen lauman jäsen on vapaa lähtemään ja kulkemaan, ja tekemään oman tahtonsa mukaan.
Epävarmat koirat saattavat tapella niin keskenään kuin jonkun ns. johtohahmon kanssa, mutta johtajuutta ne eivät sillä saa. Kukaan ei seuraa tappelemalla itselleen "valta-asemaa" saavuttanutta koiraa.
Jos seurataan noita koiria, jotka silloin tällöin vaihtelevasti ohjaavat muuta joukkoa, niin nekään eivät nipota ja pidä kiinni kaikista resursseistaan. Yksi koira vie parhaimman nukkumapaikan, toinen herkkuluun, kolmas jotain muuta.
Koirat voivat tapella resurssien ollessa niukkoja, tai jos koirat ovat huonosti sosiaalistettuja. Monenlaiset tilanteet voivat luoda jännitteitä, mutta ne rähisijät eivät mitään johtajanpaikkaa tappelemalla saa, mahdollisesti sillä hetkellä jonkin resurssin haltuunsa mutta eivät mitään pysyvää.
Ihmisten kanssa eläessä ihmisetkin voivat aiheuttaa koirille tappeluja, juuri ylläpitämällä käsitystä laumahierarkiasta ja usein alitajuisesti tukemalla väärää käytöstä. Monet eivät myöskään sosiaalista koiriaan oikein, ja uskotaan siihen että koirat kyllä keskenään opettavat toisiaan. Opettavathan ne, myös huonoille tavoille ja vanhemmat huonosti sosiaalistetut koirat siirtävät näitä tapoja eteenpäin niin kodeissa, kadulla kuin koirapuistossakin.
ja on suorastaan naurettavaa, miten sitkeästi ihmiset edelleen takertuvat näihin dominanssiuskomuksiin.
Koirat eivät dominoi ihmisiä, dominanssi ei ole luonteenpiirre. Yksilö voi lajien välisessä kanssakäymisessä olla jossain tapauksessa dominoiva, toisessa alistuva, mutta luonteenpiirre se ei ole eikä ihmisen ja koiran väliset ongelmat perustu dominointiin, eivätkä ratkea sillä.
Enkä ole väittänyt etteikö kastrointi voisi auttaa, todennut vain ettei se aina auta, turhan moni odottaa sen muuttavan tilannetta parempaan ja näin ei vaan aina käy.
tietosi, dominanssi on jo kauan sitten todettu vääräksi syyksi koirien ongelmakäytökselle.
Ja vaikka minäkin tässä tilanteessa suosittelen leikkausta, ei kastrointi läheskään aina auta remmikäytöksen parantamisessa. Epävarmoilla koirilla se voi jopa pahentaa sitä, mutta ap:n tilanteessa koska merkkailuakin on, pitäisin parempana leikkauttaa koira.
luultavimmin myös vähentää merkkailua. Ja hanki koiralle urospöksyt, ei merkkaile niiden kanssa.
Yleensähän merkkailu on dominanssia, merkkaa reviirinsä - samaan viittaisi tuo käytös ulkona. Siksikin kastraatiosta on luultavimmin iso apu.
Tulethan kertomaan miten jatkossa...
ja tuohon lenkkikäyttäytymiseen kastraatio saattaa vaikuttaa rajustikin, koska juuri vetäminen, hajusen perässä meneminen ja ihmisen ignooraaminen on juuri tyyypillistä käytöstä uroksille, joilla ns. hormonit hyrrää voimakkaasti. Autoille rähjäämiseen se ei luonnollisestikaan vaikuta, mutta kouluttaminen on helpompaa jos uroksella on korvia omistajallekin.
Eli kannattaisi itse tarkistaa ne tiedot, ennen kuin esittää omaa tulkintaa faktana, jookos..
Miksiköhän koiralaumoissa on arvojärjestys, hierarkia. Miksi joku koirista on lauman johtaja? Mistä urokset tappelevat sitten jollei juuri johtajuudesta. Kyllä tämä tarve laumahierarkiaan on ihan koiriin sisäänrakennettu ominaisuus.
Se näkee, kun seuraa koiria.
kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että katukoiria tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon myös se ympäristö ja sen vaikutukset. Katukoirat muodostavat laumoja, toisin kuin sinä tunnut luulevat. Ei riitä, että lukee yhden tai kaksi teosta, kannattaa lukea kymmeniä ja nekin vielä siten valittuina, että perustuvat erilaisiin katsantokantoihin ja tutkimuksiin. Siihen kun lisää vielä pitkän omakohtaisen koirakokemuksen niin voi ehkä sanoa tietävänsä jotakin, ehkä. Sinä et ystävä hyvä oikein tunnu tietävän mitään asiasta - tietoa ei ole se, että muutaman lukemansa teoksen perusteella luulee tietävänsä.
no ainakin tiedän näemme huomattavasti enemmän kuin sinä :) ilmeisesti kanssasi on kuitenkin turha yrittää "keskustella" asiasta, joska jankkaat vain samaa asiaa ilman sen kummempaa argumentointia. Voit jankata jatkossa yksinäsi :)
Sen vinkin annan, että kannattaa tutustua hieman laajemmin kirjallisuuteen, myös eri näkökantoihin jos ei sitä omaa koirakokemusta vielä ole kertynyt tarpeeksi. Ja älä kiltti anna näitä "asiantuntijaneuvojasi" kun et asiasta mitään ymmärrä.
on pakko todeta, että se olet kyllä sinä joka jankkaa ilman argumentointia. Jatkuvasti toistat kuinka selkeästikin tiedät enemmän, kertomatta edes sen kummemmin mitä tiedät, argumentoinnista puhumattakaan.
Ai niin, ja olet väärässä. Koira EI ole laumaeläin, eikä ole ihminenkään. Sosiaalisia eläimiä molemmat, kuten esim. delfiinit. Lampaat taas ovat laumaeläimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myy/anna koira pois mutta rehellisesti niin että kerrot ongelmat vastaanottavalle henkilölle, eli älä yritä peittää niitä.
Miksi ihmeessä veisit 3-vuotiaan koiran piikille, ei jaksa ymmärtää. Kyllä niitäkin ihmisiä löytää joilla on kokemusta koirista ja haluaa ottaa vastaan myös tuollaisen vähän haastavamman tapauksen. Siskoni luopui agressiivisesta, huomattavasti isommasta koirasta ajanpuutteen ja agressiivisuuden vuoksi ja sillekin löytyi uusi omistaja joten eiköhän tuollekin :-)
T: 14,5 vuoden ikäisen koiran juuri piikille vienyt :-(
Miksi rankaisisit koiraa omasta saamattomuudestasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolle yksilölle: leikkaus, ei se ainakaan pahenna merkkaamista ja helpompi myydä/antaa pois kastroituna.
Koira vaatii aikaa; yksi tai kaksi kertaa koirakouluttajan kanssa ei riitä mihinkään vaan sitä kouluttamista pitää jatkaa päivittäin
Koira on koira. SE ei ole ihminen. Sillä ei ole sielua. Se ei kärsi siitä mitenkään, että vain kuolee pois. Ei se tiedä mitä jäi kokematta/elämättä. Se että perhe-elämä voi hyvin on paljon koiranhenkeä tärkeämpää. ymmärrän siis jos aloittaja haluaa tilanteeseensa ratkaisun, oli se sitten piikki ellei saa koiralle uutta kotia.
Leikatkaa nyt ensin, varmasti se merkkailu ainakin vähenee.
Ja toi autoille haukkkuminen on aika pieni ongelma pienen koiran kanssa, meidän koira on arka ja haukkuu toisille koirille, autoille, kaikelle epäilyttävälle ja äkilliselle, ihmisillekin ja sen kanssa saa olla tosi valppaana. Koira haukkuu, koska pelkää. Namipalakoulutuksella ja kaikenlaisella totuttautumisella saa vähennettyä koiran herkkyyttä reagoida uusiin koiran mielestä pelottaviin tilanteisiin, koira haukkuu, koska pelkää. Autot on tuommoisen pikku koiran näkökulmasta aika kamalia, jyriseviä ja pelottavia.
Vähän kurja laittaa piikille koira, josta lapset tykkää ja joka ei ole aggressiivinen. Normaali koirankasvattaja ei pitäisi teidän ongelmia juuri minään, paljon paljon pahempaakin on. Koirat on koiria, ei mitäään ihmisiä. Jos lukisit vaikka jonkun kirjan koiran lajityypillisestä käyttäytymisestä niin ainakin saisit vähän tuntumaa siihen miksi koira käyttäytyy kuten käyttäytyy, etkä odottaisi sen olevan jokin harmiton kiva esine.
Ja tuntuu, että annat vähän liikaa miehes johdatella omaa ajatteluas. Vähän suhteellisuudentajua nyt.
Koira on koira. SE ei ole ihminen. Sillä ei ole sielua. Se ei kärsi siitä mitenkään, että vain kuolee pois. Ei se tiedä mitä jäi kokematta/elämättä. Se että perhe-elämä voi hyvin on paljon koiranhenkeä tärkeämpää. ymmärrän siis jos aloittaja haluaa tilanteeseensa ratkaisun, oli se sitten piikki ellei saa koiralle uutta kotia.
Koirat ne tuntevia ja rakastavia olentoja vasta ovatkin. JOkainen koiran omistaja tietää tämän. Et taitaa tietää koirista mitään.
Meillä on 2 koiraa ja ovat perheenjäseniä siinä missä muutkin. Aika paljon köyhempää olisi elämämme ilman noita tassuttajia, niin monet ilot ja hauskuudet antavat.
kun liikenteessä on tuollaisia urpoja!
Kyllä minä olen tuohon koiraan aikaa ja rahaa laittanut. Ei ole siitä kysymys etten sitoutuisi mihinkään. Tässä tapauksessa sitoudun enemmän mieheeni ja lapsiini, kuin yhteenkään kotieläimeen. Toivottavasti teilläkin se oman perheen hyvinvointi on tärkeämpää, kuin elukkanne. Kyllä minä välitän koirastani erittäin paljon. Ellen välittäisi niin olisin päästänyt sen hengestään jo kaksi vuotta sitten, kun ongelmat alkoivat enkä olisi maksanut maltaita yhdellekään kouluttajalle. Kiitos vain. Sain tuhottoman paljon hyviä neuvoja.
Koita ensin antaa se pois. Jos ei ottajaa löydy vie piikille.
ja sinä ilmeisesti tiedät mitä olen lukenut, tai sitten et.
Miksi et kirjoita artikkelia kaikesta tiedostasi, varmasti sinulla olisi lähteitä, luotettavaa dataa mikä todistaisi kantasi oikeaksi, jos kerran tiedät enemmän kuin vuosikymmenet koiria tutkineet kouluttajat ja asiantuntijat?
Miksi kummassa katukoiria, ja muitakin koiria tutkivat eivät sitten näe ja löydä koirien parista mainitsemiasi käytösmalleja? Toiset ovat seuranneet koiria vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja kummasti ovat eri mieltä kanssasi.
Olen toki lukenut joitakin eriäviä mielipiteitä, tai paljonkin, mutta harva tulee edes puoliksi luotettavasta lähteestä. Ja aika hataralla pohjalla ovat ne harvat tutkimukset joissa vielä tarraudutaan kiinni vanhoihin dominanssiuskomuksiin, eivät kestä kritiikkiä ja tarkempaa katsastusta.