MITEN omaisuus karttuu sen jälkeen, kun saa lapsen?

Ette tuhlaa kaikkea rahaa jonka saatte kynsiinne. Säästätte, sijoitatte, ostatte asunnon, mökin, osakkeita. Lapsen ensimmäiset 7 vuotta ovat halvinta aikaa, ei tarvitse ostaa juuri mitään uutena, ei harrastusmaksuja juurikaan, ei kalliita kameroita, läppäreitä, kännyköitä. Itseasiassa suurin menoerä on asuminen ylipäänsä Suomessa. Jos siitä voi nipistää, hyvin tulee toimeen ja omaisuus karttuu.

lasten kanssa kuin ilmankin: työtä tekemällä. Lapset tulevat sen verran kalliiksi että omaisuus karttuu luonnollisesti niiden kanssa vähemmän nopeasti kuin ilman niitä. Mutta ei siinä sen kummempaa salaisuutta ole, ikävä kyllä.

eli hankkia sellaista, mikä sitten itse ryhtyy tuottamaan kuten vaikka metsä tai vuokra-asunnot. Silloin ei ole merkitystä, onko töissä vai äitiyslomalla.

ja tili on usein tyhjä tilipäivänä.



En olisi uskonut että minusta tulee tällainen kädestä-suuhun -eläjä.



Toisaalta mikä tarve sitä omaisuutta on kartuttaa.

Lapsen ensimmäiset 7 vuotta ovat halvinta aikaa, ei tarvitse ostaa juuri mitään uutena, ei harrastusmaksuja juurikaan, ei kalliita kameroita, läppäreitä, kännyköitä.

Siinä saa aika monta kännykkää ostaa jotta rahaa menee yhtä paljon kuin hoitovapaalla oloon. Minulla ainakin tuli tulonmenetyksiä reilusti yli 2000 e/kk. Eivätkä ne päivähoitomaksutkaan ihan pieniä ole hoitovapaavuosien jälkeen.

ja ehdottomasti suurin menoerä on päivähoitomaksut. Kun lapsi menee kouluun, jää aika paljon enemmän rahaa käteen.

. Lapsen ensimmäiset 7 vuotta ovat halvinta aikaa, ei tarvitse ostaa juuri mitään uutena, ei harrastusmaksuja juurikaan,

Samalla tavalla se karttuu kuin lapsettomillakin. Uskoisin että keskimäärin esim. 60-vuotiailla lapsellisilla henkilöillä on enemmän omaisuutta kuin 20-vuotiailla lapsettomilla.



Omalla kohdallani omaisuutta on saatu palkkatyöstä ja jonkin verran perintönä. Ehdottomasti lasten syntymän jälkeen on kertynyt enemmän rahaa kuin aikana ennen lapsia (opiskelijana).

Mä en tajua tuota, että ekat 7v olisi lapsuuden halvimmat.



Ekaluokkalaisen kanssa päässyt eroon hoitomaksuista ja nyt vielä iltismaksuistakin. vaatekokokaan ei vaihdu enää kuukausien välein. Mitään kalliita harrastuksia ei lapsi ole halunnut aloittaa, vaan jatkaa samaa soittoharrastustaan. Ehkä lisääntyneistä kaverisynttäreistä on vähän uusia kuluja; parin viikon välein pitää olla pakettia ostamassa. Mutta pientäpä tuokin rahanmeno oikeastaan on.



Innolla odotan, että pienempikin tulee siihen ikään, että päästään eroon hoitomaksuista.



Voi kai sitä vanhemmatkin hieman vaikuttaa siihen, ettei lapsen tarvitse aloittaa heti ekaluokalla riippuliitoa ja jääkiekkoa..?

Ette tuhlaa kaikkea rahaa jonka saatte kynsiinne. Säästätte, sijoitatte, ostatte asunnon, mökin, osakkeita. Lapsen ensimmäiset 7 vuotta ovat halvinta aikaa.

Vaikka en juuri hoitovapaalla ollutkaan, niin jo pelkästään päivähoitomaksut (n. 250 euroa / lapsi / kk) olivat niin paljon, että sillä maksaa jo paljon teini-ikäisen menoja, esimerkiksi meillä:

- lukiokirjat n. 50 eur / kk (jaettuna tasaisesti vuoden ajalle)

- vaatteisiin ehkä 70 eur / kk (vaikka teinien vaatteet ovatkin kalliimpia, niin vaatekoko ei vaihdu muutaman kuukauden välein)

- harrastuksiin kuluu meillä selvästi alle 100 eur / kk

- bussikortti (seutulippu pk-seudulla) noin 45 eur / kk

Suunnilleen nämä kustannukset tulee katettua päivähoitomaksuihin kulunneella summalla. Ruokakuluissa ei ole olennaista eroa pikkulapsiaikaan verrattuna.

Teineille joutuu toki joskus ostamaan kännyköitä tai vastaavia, mutta niin piti pikkulapsiaikanakin ostaa esim. vaunuja, rattaita ym.

Oikeastaan ainoa, mikä tulee teinien kanssa aivan selvästi kalliimmaksi, on matkustaminen. Melkein joka paikassa joutuu jo maksamaan teinistä lähes aikuisen hinnan, eikä hotellissakaan enää kolmen teinin kanssa mahdu vanhemmat samaan perushuoneeseen toisin kuin pikkulapsiaikana.

Ekana vuonna ansionmenetyksiä on usein suhteellisen vähän, koska silloin kuitenkin moni firma maksaa 3 kk täyden palkan ja sitten vielä äitiyspäiväraha ei ole kovinkaan huono verrattuna palkkaan. Sitten hoitovapaalla tulonmenetykset ovatkin suuremmat, ehkä noin 1000-1500 euroa kuussa, riippuen tietty siitä, että mikä on äidin/isän palkka.



Sitten toinen mikä kannattaa huomioida, niin lapsesta on usein kustannuksia noin 500 e kuussa. (ydinperheessä usein tämä 500 e, yksinhuoltajaperheessä muistaakseni laskennallisesti 440 e). Lapsilisä kattaa tuosta sen noin 100 e kuussa, mutta itselle maksettavaa jää kuitenkin se noin 400 e kuussa.



Summa summarum, kyllä se lapsi noin 100 000 tulee helposti maksamaan.

Omaisuus karttuu pitkällä aikavälillä pitämällä tulopuolesta huolta. OK/hyvätuloisilla suurimmat tulonmenetykset tulevat lapsen ekoina vuosina kun on ä-lomaa, mahdollisesti hoitovapaata ja sitten korkeita päivähoitomaksuja. Tämän jälkeen, jos tulopuoli on kunnossa ja molemmat käyvät töissä, taloudellinen tilanne helpottuu selvästi. Siihen mennessä kun lapsen kulut taas nousevat (teini-iässä), molempien vanhempien palkatkin ovat jo nousseet ja parhaassa tapauksessa päästy jopa lainoista eroon.



Mitä paremmin pitää koko ajan tulopuolesta huolta sitä paremmin saa maksettua asuntolainaa pois ja säästettyäkin.

Sain ensimmäisen lapsen 19v, toisen 20v, nyt olen melkein 23v.

Olin opiskelija kun sain lapset, olen vieläkin opiskelija, mieheni oli vakituisesti töissä ja on myös edelleen.

Asuttiin vuokra-asunnossa, ostettiin uusi isompi auto lapsia varten.



Nyt asumme velattomassa omistusasunnossa, ostettiin jälleen uusi auto tänä syksynä.

Rahaa jää säästöön joka kuukausi noin 2000e, joten olemme rikastuneet aika roimasti myös lapsien aikana.

Olen vielä kotihoidontuella, ensi syksynä jatkan koulua.

Ostimme kyllä kaikki lastentarvikkeet uutena, mutta saatiin niistä ihan hyvin takaisin rahaa kun myytiin käytettynä.