Kuinka pahana pidätte lapsen "kurittamista" tukistamalla?

Ei missään nimessä saa satuttaa. Oma äiti, eikä isä eikä muutkaan saa satuttaa lasta. Yksiselitteisesti. Ei milläään tavalla. Harjoittele muita keinoja. Jäähy. Ota pois etuudet ja jos esim. uhkaat perua karkkipäivän, myös pidä siitä kiinni. Palkitse hyvästä käytöksestä, mutta älä hyvä ihminen ole väkivaltainen ja satuta omaa lastasi. Sulla on tainnut vääristyä todellisuudentaju jos edes ajattelet, että olisi ihan ok. Lapsesi turvautuu sinuun ja teidän koti on ainoa todellisuus mistä tietää. Opetat samalla, että on ihan ok satuttaa toista jos ei toinen toimi haluamallasi tavalla. Nyt muuta suuntaa kun vielä voit!

että jatkat lapsuudessa oppimaasi väkivaltaa omille lapsillesi. Niin se kierre vaan jatkuu. :(

eli siis lapsena saamani tukistukset ja risusta antamiset eivät ole vahingoittaneet minua tai välejäni vanhempiini, koen edelleen, että vanhempani ovat rakastavia ja hyviä vanhempia, välimme ovat hyvät ja läheiset.

Ja joo, on tää "väkivallan kierre" nyt ainakin lieventynyt jo huomattavasti.

ap

Eli sinua on tukisteltu. Pidät sitä traumaattisena ja silti oikeutat oman tapasi koska se ei ole niin julmaa.



Sinua on kohdeltu väärin lapsena ja jatkat väkivaltaa lapsiisi. Mitä mieltä olet siitä että et katkaise tätä vaan viet sitä eteenpäin?



Vai oletatko ettei lapsesi tee samaa omille lapsilleen? Entä mistä tiedät ettei lapsesi ole sinua raaempi lastaan kohtaan?



Minä olen myös saanut remmistä ja minua on raahattu hiuksista pienenä.

Muistan että nauroin kun ei se pieni tukistus enää satuttanut ja olin tilanteessa vanhempi.



Väkivallan pointti on että alistetaan toista kivulla. Se raaistuu.



On surullista että kirjoitat siinä miten sallit itsellesi väkivallan. Ja jatkat tuota ketjua lapsiisi ja he tulevat melko varmasti omiaan satuttamaan koska heillä ei ole ollut taitoja selvitä ilman väkivaltaa tilanteista.



En salli tuota. Jos joku tarraa lapseeni tukasta niin voi olla varma että menee soitto poliisille.

Tuskin se on sinullekaan OK että joku käy lapseesi käsiksi. Ja tahdotko taas että lapsesi ottaa joltain pataan tai sitä antaa?



Jos vaikka kasvattaisit lapsiasi?

onkin sellainen, joka ei tule ymmärtämään sitä puhetta?

Siinä sitten tukistelet 17-vuotiasta. Oletko varma, että ei lyö sinua takaisin ja kovaa?

Miksi muuten pieniä, eli hyvin heikkoja kohtaan saa olla väkivaltainen, mutta suurempia kohtaan ei?

Mulle tehtiin lapsena just noin, enkä todellakaan aio tehdä omille lapsilleni!

oli rajumpaa, otettiin nyrkkiin hiuksia ja retuutettiin päätä edestakaisin. Mielestäni käyttämäni tukistus on siis kuitenkin toista luokkaa, enkä kuitenkaan koe lapsena saamaani tukistusta mitenkään traumatisoivana, se oli vaan rangaistus typerästä käytöksestä. Sain myös risusta muutamia kertoja, omille lapsilleni sitä keinoa en ole käyttänyt, se oli mielestäni jo liikaa.

Eikä minuakaan enää esim. teini-ikäisenä tukisteltu, enkä itsekään aio tukistaa isompia lapsia. Vanhin lapsistani on 14-vuotias, ja häntä en ole tukistanut enää ainakaan kuuteen vuoteen, ei ole ollut tarvista, siinä main kun alkaa jo puhekin tehoamaan.

ap

siis kuten heti aloitusviestiin kirjoitin, en retuuta hiuksista edestakaisin, vaan otan etusormen ja peukalon väliin pienen tupon hiuksia, etuhiuksia tai takaa, ja kiskaisen vähän alaspäin kerran. Joskus kaksi kertaa.



Sen verran, että lapsi tajuaa tehneensä väärin, havahtuu ja asia menee perille. Ja tukistamisia edeltää kyllä aina sanallinen kielto, muutaman otteeseen. tukistan vasta, jos sanallinen kielto ei mene perille. Ja toisinaan se kyllä menee! On useita viikkojakin, kun ei tarvitse yhtään tukistella. Käytetään meillä muitakin keinoja rankaisemiseen, juurikin esim. että karkkipäivä jää pois tai ei saa pelata pleikkarilla tms. jos ei tottele, tai lempilelu laitetaan pois vähäksi aikaa. Tukistaminen on siis vain yksi keino, jota käytän, jos ei mene sanallinen kielto/käsky perille, ja pitäisi kuitenkin saada nopeasti lapsi lopettamaan se, mitä onkaan tekemässä (muuten tulisi vahinkoa lapselle itselleen, tai jollekin/johonkin ympäristössä)



tässä vähän laajemmin siis avattu tätä asiaa.



Ja huom, meillä ei kuitenkaan siis esim. karjuta eikä huudeta lapsille, kuten joidenkin tiedän tekevän (onko se sitten yhtään sen parempi tai huonompi keino?) Painokkaasti sanotaan kyllä, mutta ei karjumista tms.



ap

ajeta punaisia päin, niin kuin toisissa perheissä. Niin onko muka varastaminen pahempaa kuin toisten hengillä leikkiminen liikenteessä?

Jos tuo hiuksista vetäminen ei ole mielestäsi väkivaltaa, niin saako miehesi tehdä sitä sinulle, kun olet loukannut häntä? Saako opettaja tai päiväkodin henkilökunta käyttää sitä lapsiin? Saako pomosi tukistaa sinua kun olet tehnyt virheen?

siis kuten heti aloitusviestiin kirjoitin, en retuuta hiuksista edestakaisin, vaan otan etusormen ja peukalon väliin pienen tupon hiuksia, etuhiuksia tai takaa, ja kiskaisen vähän alaspäin kerran. Joskus kaksi kertaa.

Sen verran, että lapsi tajuaa tehneensä väärin, havahtuu ja asia menee perille. Ja tukistamisia edeltää kyllä aina sanallinen kielto, muutaman otteeseen. tukistan vasta, jos sanallinen kielto ei mene perille. Ja toisinaan se kyllä menee! On useita viikkojakin, kun ei tarvitse yhtään tukistella. Käytetään meillä muitakin keinoja rankaisemiseen, juurikin esim. että karkkipäivä jää pois tai ei saa pelata pleikkarilla tms. jos ei tottele, tai lempilelu laitetaan pois vähäksi aikaa. Tukistaminen on siis vain yksi keino, jota käytän, jos ei mene sanallinen kielto/käsky perille, ja pitäisi kuitenkin saada nopeasti lapsi lopettamaan se, mitä onkaan tekemässä (muuten tulisi vahinkoa lapselle itselleen, tai jollekin/johonkin ympäristössä)

tässä vähän laajemmin siis avattu tätä asiaa.

Ja huom, meillä ei kuitenkaan siis esim. karjuta eikä huudeta lapsille, kuten joidenkin tiedän tekevän (onko se sitten yhtään sen parempi tai huonompi keino?) Painokkaasti sanotaan kyllä, mutta ei karjumista tms.

ap

Sä haluaisit kovasti selittää tämän oikeutetuksi. Sä käytät lainausmerkkejä jo otsikossa kurittamisesta. Sä koet että sulla on oikeus tukistaa kun sä saat sillä lapsen havahtumaan ja tottelemaan.

Sulla ei ole oikeutta satuttaa lastasi. Hiuksista vetäminen, oli se sitten kuinka pientä tahansa, on satuttamista. Kun sun lapsesi turtuu sun käyttämään väkivaltaan, sä joudut tukistamaan lujempaa "että se tajuaa". Tai lyömään sitä. Mieti nyt hetki ennen kun jatkat tällä tiellä.

että mitä jos miehesikin vain nippaa sinua tukasta, kun olet tyhmä.



tai lapsesi vähän nippaa tai läppäsee kaveriaan, kun kaveri ei toimi hänestä fiksusti.



tai opettaja vähän läimäsee viivottimella sormille, kun lapsesi apinoi koulussa.



Lapsen tukistelu on samanlaista, ellei pahempaa, väkivaltaa. Viet koko ajan lapseltasi perusturvallisuutta.



Ja tuo, mitä aiemmin puhuttiin empatiasta ja konfliktien ratkomiskyvystä - sinulta sitä puuttuu verrattuna muihin av-palstailioihin. Oletko aina saanut tukkapöllyjä, jos olet ollut hankala? Et tiedä, etkä osaa ratkaista ristiriitoja ilman väkivaltaa, koska vanhempasi eivät opettaneet sitä sinulle, vaan tukistivat sinut hiljaiseksi.

ajeta punaisia päin, niin kuin toisissa perheissä. Niin onko muka varastaminen pahempaa kuin toisten hengillä leikkiminen liikenteessä?

Jos tuo hiuksista vetäminen ei ole mielestäsi väkivaltaa, niin saako miehesi tehdä sitä sinulle, kun olet loukannut häntä? Saako opettaja tai päiväkodin henkilökunta käyttää sitä lapsiin? Saako pomosi tukistaa sinua kun olet tehnyt virheen?

siis kuten heti aloitusviestiin kirjoitin, en retuuta hiuksista edestakaisin, vaan otan etusormen ja peukalon väliin pienen tupon hiuksia, etuhiuksia tai takaa, ja kiskaisen vähän alaspäin kerran. Joskus kaksi kertaa.

Sen verran, että lapsi tajuaa tehneensä väärin, havahtuu ja asia menee perille. Ja tukistamisia edeltää kyllä aina sanallinen kielto, muutaman otteeseen. tukistan vasta, jos sanallinen kielto ei mene perille. Ja toisinaan se kyllä menee! On useita viikkojakin, kun ei tarvitse yhtään tukistella. Käytetään meillä muitakin keinoja rankaisemiseen, juurikin esim. että karkkipäivä jää pois tai ei saa pelata pleikkarilla tms. jos ei tottele, tai lempilelu laitetaan pois vähäksi aikaa. Tukistaminen on siis vain yksi keino, jota käytän, jos ei mene sanallinen kielto/käsky perille, ja pitäisi kuitenkin saada nopeasti lapsi lopettamaan se, mitä onkaan tekemässä (muuten tulisi vahinkoa lapselle itselleen, tai jollekin/johonkin ympäristössä)

tässä vähän laajemmin siis avattu tätä asiaa.

Ja huom, meillä ei kuitenkaan siis esim. karjuta eikä huudeta lapsille, kuten joidenkin tiedän tekevän (onko se sitten yhtään sen parempi tai huonompi keino?) Painokkaasti sanotaan kyllä, mutta ei karjumista tms.

ap

kun tämä pitäisi saada tokenemaan ja "takaisin tähän hetkeen".

Niinhän joskus jossain on tehty?

Harvoin kuitenkaan aikuset menevät sellaiseen "tihutyökohkaamistilaan", kuten pikkulapset, josta pitäisi "fyysisesti herätellä". (siis tukistamalla, kuten mä lastani tällaisissa tilanteissa)

Mun mielestä olisi kyllä tilanteita, joissa esim. opettajankin pitäisi saada tukistaa oppilasta. Tai päiväkodin henkilökunnan lapsia.

En kuitenkaan siis kannata väkivaltaa, ja kaikki tukistamisesta ylimenevä on mun mielestä väkivaltaa, samoin tukistaminen esim. sillä tavoin, että lapsen pää heiluu tukistamisen johdosta edestakaisin.

ap

ja täytyy todeta että karmeaa se oli varsinkin ne selkäsaunat kun itse piti oksatkin hakea ja jos ei ollut tarpeeksi iso piti hakea isompi.



Meillä laitettiin oven päälle risu ihan näytillekin.



Ymmärrän tuon tukistuksen aste-eron mitä koitat selittää.



Itsekin olen syyllistynyt lasten ollessa leikki-ikäisiä muutamia kertoja tukistamaan ja jopa kerran tai kaksi vedin housut kintuun ja läpsin takapuolelle.



Vaati sitkeän päätöksen että lopetan touhun ja yritän selvitä puhumalla, olen toki huutanutkin.



Tottakai tukistus pysäyttää ja havahduttaa lapsen ja muistan sen ilmeen vieläkin miten hädissään pikkuiseni oli kun tukistin häntä.



Kun tuntui ettei oma pinna pidä menin toiseen huoneeseen pois tilanteesta. Olin silloin aika loppuun väsynyt, lapsilla sairastelukierrettä ja itsellä univajetta.



Noita aikoja ei takaisin saa eikä mitään voi muuttaa. Nyt lapset ovat jo 15 ja 17. Pärjätään ihan hyvin.

Sä olet saanut aika yksiselitteisiä mielipiteitä tähän asiaan, joka sua on kuitenkin vaivannut. Nyt on sun aika yrittää lopettaa väkivalta. Sä et koe tukistamista pahana, se on tullut jo monta kertaa ilmi, mutta nämä sun saamat vastaukset kertoo päinvastaista. Ja kuka tahansa ammattilainen voi myös kertoa saman.

Sä kerrot että et ole saanut traumoja lapsuudenkodin väkivallasta, mutta silti koet väkivallan olevan ihan hyvä keino kasvattaa lapsia. Sen sä oot sieltä saanut, mallin miten toimia konfliktitilanteessa. Sun vaistot sanoo "Käy käsiksi." Katkaise se tähän sukupolveen.

Ja tuo, mitä aiemmin puhuttiin empatiasta ja konfliktien ratkomiskyvystä - sinulta sitä puuttuu verrattuna muihin av-palstailioihin. Oletko aina saanut tukkapöllyjä, jos olet ollut hankala? Et tiedä, etkä osaa ratkaista ristiriitoja ilman väkivaltaa, koska vanhempasi eivät opettaneet sitä sinulle, vaan tukistivat sinut hiljaiseksi.

ja kuten jo aiemmin mainitsin, tukistaminen ei ole meilläkään ainoa kurituskeino. Kuten sanoin, meillä käytetään esim. jäähyä ja sanallista kieltämistä ja käskyjä, ja toisinaan esim. tehostetaan kieltoa uhkaamalla karkkipäivän väliin jäämisellä tms. Ja USEIN nämä keinot tehoavatkin. Ei meillä siis automaattisesti heti ensimmäisenä tukisteta, jos lapsi ei tottele.

Tukistamisen olen kokenut hyväksi keinoksi silloin, kun lapsi pitää siis havahduttaa jostain jota tekee tohinalla, jolloin ei siis oikein kuule edes kieltoa tai käskyä, eivätkä ne tehoa, ja tihutyö tms. pitää saada lopetetuksi nopeasti, jottei lapsi esim. satuta itseään tai ympäristössä oleviaan.

Joo, varmaan selittelenkin tätä tukistamista. En koe sitä väkivallaksi, enkä koe että siitä olisi mitään mainittavaa haittaa lapselle tai edes hänen perusturvallisuudelleen. Nykyään on mielestäni menty vähän liian ääripäähän tässä että lapsia ei saisi kurittaa oikein mitenkään ja muutenkin kaikenlainen curling-vanhemmuus on vallannut alaa, samaan tahtiin.

ap

saattaa toki alkaa itkemään, mutta itkun laatu on lähinnä sellaista loukkaantunutta "en saanut mitä halusin tehdä"-tyyliin.



Ja mulla ei siis ole pinna menossa, kun tukistan. Olen itse ihan rauhallinen, toki olen kieltänyt painokkaasti pari kertaa (en huuda enkä karju) ja sitten vaan tyynesti otan hiustuposta kiinni ja vetäisen alaspäin ja seison vierellä. Sitten kun lapsi pysähtyy tämän seurauksena ja lopettaa kielletyn tekemisen (ja ehkä itkee vähän vielä) selitän, miksi ei saa tehdä sitä mitä teki. Ja sitten homma on sillä selvä. Lapsi jatkaa muita sallittuja leikkejään.



ap

niin se on oikeasti vaikeaa opetella toimimaan järkevässti noissa valtatilanteissa, varsinkin jos sallit itsellesi sen että väkivallalla voi alistaa.



Minä olen aina ajatellut etten lapsiani niin kohtele ja kun lapsi syntyi ja se ei toiminutkaan kuten tahdoin vaan omisti oman mielen ja kieltäytyi tekemästä kuten tahdoin niin se oma kokemus miten satuttamalla olin nätisti vaan tuli jostain.



Sai tehdä todella pitkään hommia että löysi tekniikoita joilla ei käy toiseen käsiksi. Mutta se oikeasti kannattaa!



Se tuntuu todella hyvältä kun osaa puhua ja näyttää lapselle esimerkkeinä elämää kuin että pitää käydä käsiksi.



Itseäni pelottaa se miten itse nauroin koululaisena kun tukistivat. Jos pitää tukistusta "pienenä asiana" niin onko valmis koventamaan omaa kättään jos lapsi alkaakin nauramaan?



Puhumattakaan mitä lapsesi muualla puhuu. Meilläpäin lapset puhuu toisilleen miten vanhemmat komentaa, kuka huutaa, kuka saa remmistä.

Itsekin muistan ettei se ollut omassa kaveripiirissä mikään salaisuus että sain remmistä.



Olin kateellinen niille joilla oli normaali, rakastava suhde vanhempiinsa.



Otatko lastasi syliin ja toisena hetkenä tukistat?



Jos lapsesi ottaa väkivaltaisen miehen niin mitä ajattelet siitä? On hyvä ottaa pataan vai lähteä?

Miksi vanhempi saisi olla lapselleen paha?

minkä kohta kirjoitan: Olet ap kuvottava! Olet kuvottava kun puolustelet toimintaasi, kuvottava kun opetat lapsellesi väkivaltaisen käytöksen, kuvottava kun luulet, että sinun määritelmäsi väkivallattomuudesta ei ole väärin, mutta esim. jonkun muun toisenlainen fyysinen kurittaminen on väärin!

Väkivalta on väkivaltaa, oli sitten kuinka "vähäistä" tahansa. Aikuisiakaan ei läpsitä. Mistä ihmeestä olet saanut sellaisen käsityksen, että aikuisia läpsittäisiin? Ei ole normaalia käytöstä. Itse olen nähnyt läpsimistä vainlänkkäreissä, joissa läpsittiin hereille pahoinpitelyn jälkeen.

Jos hyväksytään jokin väkivallan muoto, niin samalla täytyy hyväksyä kaikki. Sillä jonkin mielestä ei kova läpäisy ole mitään, toisen mielestä saa lyödä pienellä risulla. Pieni risu voi sitten olla mitä tahansa puolukkavarvusta kaksimetriseen keppiin jne.

Tukistamisesi ei myöskään ole vähäistä koska se on jätkunut pitkään ja on toistuvaa toimintaa. erityisen pahana näen sen, että tukistat lasta tämän kukutellessa. Kiukuttelu ei ole vanhemmasta (tai ylipäätänsä kenestäkään) yleensä mukavan kuuluista, mutta kiukuttelulla lapsi vain harjoittelee tunteidensa ilmaisua. Sinä annat lapselle väkivaltaa, kun sinun pitäisi kuunnella, olla läsnä ja sanoittaa tunteita, jos lapsi ei sitä osaa! opetat, että lapsen pitää peittää tunteesnä. Todennäköisesti ole oppinut itse epäempaattiseksi toisen kielteisiä tunteita kohtaan, koska sinua on kohdeltu väkivaltaisesti. Se, että olet iste kokenut pahempaa, ei ole mikään puolustuskeino!

Lopeta käytöksesi heti! Tee itsestäsi ls-ilmoitus lastensuojeluun ja pyydä apua ensinnäkiin lapsillesi ja toiseksi itsellesi, koska et osaa kuunnella niitä edes omia kielteisiä tunteitasi!

ajeta punaisia päin, niin kuin toisissa perheissä. Niin onko muka varastaminen pahempaa kuin toisten hengillä leikkiminen liikenteessä?

Jos tuo hiuksista vetäminen ei ole mielestäsi väkivaltaa, niin saako miehesi tehdä sitä sinulle, kun olet loukannut häntä? Saako opettaja tai päiväkodin henkilökunta käyttää sitä lapsiin? Saako pomosi tukistaa sinua kun olet tehnyt virheen?

siis kuten heti aloitusviestiin kirjoitin, en retuuta hiuksista edestakaisin, vaan otan etusormen ja peukalon väliin pienen tupon hiuksia, etuhiuksia tai takaa, ja kiskaisen vähän alaspäin kerran. Joskus kaksi kertaa.

Sen verran, että lapsi tajuaa tehneensä väärin, havahtuu ja asia menee perille. Ja tukistamisia edeltää kyllä aina sanallinen kielto, muutaman otteeseen. tukistan vasta, jos sanallinen kielto ei mene perille. Ja toisinaan se kyllä menee! On useita viikkojakin, kun ei tarvitse yhtään tukistella. Käytetään meillä muitakin keinoja rankaisemiseen, juurikin esim. että karkkipäivä jää pois tai ei saa pelata pleikkarilla tms. jos ei tottele, tai lempilelu laitetaan pois vähäksi aikaa. Tukistaminen on siis vain yksi keino, jota käytän, jos ei mene sanallinen kielto/käsky perille, ja pitäisi kuitenkin saada nopeasti lapsi lopettamaan se, mitä onkaan tekemässä (muuten tulisi vahinkoa lapselle itselleen, tai jollekin/johonkin ympäristössä)

tässä vähän laajemmin siis avattu tätä asiaa.

Ja huom, meillä ei kuitenkaan siis esim. karjuta eikä huudeta lapsille, kuten joidenkin tiedän tekevän (onko se sitten yhtään sen parempi tai huonompi keino?) Painokkaasti sanotaan kyllä, mutta ei karjumista tms.

ap

kun tämä pitäisi saada tokenemaan ja "takaisin tähän hetkeen".

Niinhän joskus jossain on tehty?

Harvoin kuitenkaan aikuset menevät sellaiseen "tihutyökohkaamistilaan", kuten pikkulapset, josta pitäisi "fyysisesti herätellä". (siis tukistamalla, kuten mä lastani tällaisissa tilanteissa)

Mun mielestä olisi kyllä tilanteita, joissa esim. opettajankin pitäisi saada tukistaa oppilasta. Tai päiväkodin henkilökunnan lapsia.

En kuitenkaan siis kannata väkivaltaa, ja kaikki tukistamisesta ylimenevä on mun mielestä väkivaltaa, samoin tukistaminen esim. sillä tavoin, että lapsen pää heiluu tukistamisen johdosta edestakaisin.

ap

eli kun joku ei tukista lastaan hän on curling- vanhempi...aika hyvät selitykset sulla ap. Tuollahan saat jo itsellesi luvan tukistaa.



Säälin sinua, kun et osaa lapsiasi muutoin kasvattaa. Voi kun sun miehesi joskus tukistaisi sua. Silleen vaan ottamalla tukkaa etusormen ja peukalon väliin.

Mikä on usein toistuvaa väkivaltaa?



Se että mies jonka lapsesi joskus ottaa menee baariin parin viikon välein ja mies käy käsiksi silloin? Onko se ok sinusta?



Mikä hiton kasvatuksellinen aivopieru on että satutat lastasi ettei hän satuta itseään? Oletpa jalo! :(

että sinun ajattelussasi on joko curling tai väkivalta.



Sinun ehkä kannattaa etsiä apua? http://www.alalyolasta.fi/ala_lyo_lasta

ja pitää sitä normijuttuna. harmi.

Minä kerroin tuossa itse tukistaneeni mutta se jäi muutamiin kertoihin koska tiesin sen olevan väärin. Lisäksi omat lapsuuskokemukset eivät ole kovin mukavia muistoja noilta osin.

Koeta keksiä muita keinoja kuin fyysinen kurittaminen vaikket sitä vääräksi tunnistakaan.

Pystyin katkaisemaan kierteen ja toivon että sinäkin pystyt. Itse koin huonoa omatuntoa tukistamisesta ja koin että konstit oli loppu kun piti tuolle linjalle edes mennä.

Voin sanoa että jossain vaiheessa pahassa teinin murrosikäriehunnassa teki mieli pyöräyttää mutten sitä tehnyt. Päätin etten käsiksi käy ja se on pitänyt ainakin toistaiseksi.

saattaa toki alkaa itkemään, mutta itkun laatu on lähinnä sellaista loukkaantunutta "en saanut mitä halusin tehdä"-tyyliin.

Ja mulla ei siis ole pinna menossa, kun tukistan. Olen itse ihan rauhallinen, toki olen kieltänyt painokkaasti pari kertaa (en huuda enkä karju) ja sitten vaan tyynesti otan hiustuposta kiinni ja vetäisen alaspäin ja seison vierellä. Sitten kun lapsi pysähtyy tämän seurauksena ja lopettaa kielletyn tekemisen (ja ehkä itkee vähän vielä) selitän, miksi ei saa tehdä sitä mitä teki. Ja sitten homma on sillä selvä. Lapsi jatkaa muita sallittuja leikkejään.

ap

kasvattajan roolisi on pahasti hukassa.



Hanki itsellesi apua ennen kuin tilanne menee pahemmaksi.