Anoppi syyllisti mua kun miehen tädit eivät saaneet joulukorttia meiltä

minä en lähetä kellekää joulukortteja! Siinäpäh ottaavat nokkiinsa ken tahtoo :)

Anoppi jatkoi vain, että ensi kerralla sitten...

Ei mulla edes ole osoitteita, mutta mies kyllä muistaa ne ulkoa kun asuvat lapsuuskotinsa lähellä. Eipä anoppi silti pojalleen puhunut asiasta mitään.



ap

"siis täh, eikö se vieläkään älynnyt laittaa niille korttia vaikka vielä erikseen muistutit, on se pässi!"



toimii. mä oon kääntänyt taitavasti kaikki miehen syyksi kun anoppi toruu minua miehen asioista. eipä syyttele enää.

"siis täh, eikö se vieläkään älynnyt laittaa niille korttia vaikka vielä erikseen muistutit, on se pässi!"

toimii. mä oon kääntänyt taitavasti kaikki miehen syyksi kun anoppi toruu minua miehen asioista. eipä syyttele enää.

Muutama vanhus olisi ollut hetken iloisempi. Mutta ei, ei sovi ap:lle sellainen epäitsekkyys.

huomioinut hänen siskojaan?

En kyllä ihan ymmärrä miksi minun pitäisi huolehtia miehen sukulaisista kun en heitä edes oikein tunne? Mies sen sijaan on tuntenut ne luonnollisesti pikkupojasta asti ja tätinsä on jopa hänen kumminsakin.

Enhän minäkään todellakaan oleta että mies kirjoittelisi joulukortteja minun sukulaisilleni, jos minua itseäni se ei kiinnosta.

ap

No olisiko ollut iso vaiva sinun ne lähettää?Muutama vanhus olisi ollut hetken iloisempi. Mutta ei, ei sovi ap:lle sellainen epäitsekkyys.

Tekipä niin tai näin, aina miniä tekee väärin. Jos olisit muistanut ne kortit, ne olisi olleet vääränlaisia tai jotain..

Kummallista, että nämä täydellisten, upeiden äitien kasvattamat pojat aikuistuttuaan ottavat AINA vääränlaisen vaimon!

Meillä mies ei ikinä muistanut mitään joulukortteja sukulaisilleen ja meillä joulukorttiongelma aikoinaan ratkaistiin näin:

minä ostin nipun kortteja, ihan tasan oman lapsellisen makuni mukaan + postimerkit + postituskuori.

Valitsin siitä omille sukulaisilleni ja ystävilleni kortit ja kirjoitin ne.

Miehen sukulaisten osoitteet oli minulla ylhäällä "joulukorttiosoitteet" ja sitten aikana, jolloin mies on kotona, istutin hänet korttien eteen. Hän otti pinosta kortin, kirjoitti siihen sukulaisensa osoitteen, laittoi puumerkkinsä alle ja sitten se postimerkki ja kaikki samassa postituspussissa eteenpäin.

Tämä ihan siksi, että mies havahtui aina suunnilleen jouluviikolla että ai hitto ne kortit, ja laittoi ne sitten kiireellä kalliimmalla merkillä ja minä taas hoidin homman suunnilleen jo heti joulukuun alussa alta pois.

huomioinut hänen siskojaan?

En kyllä ihan ymmärrä miksi minun pitäisi huolehtia miehen sukulaisista kun en heitä edes oikein tunne? Mies sen sijaan on tuntenut ne luonnollisesti pikkupojasta asti ja tätinsä on jopa hänen kumminsakin.

Enhän minäkään todellakaan oleta että mies kirjoittelisi joulukortteja minun sukulaisilleni, jos minua itseäni se ei kiinnosta.

ap

No olisiko ollut iso vaiva sinun ne lähettää?Muutama vanhus olisi ollut hetken iloisempi. Mutta ei, ei sovi ap:lle sellainen epäitsekkyys.

- opeta pojat lähettämään joulukortit sukulaisille



(Kiitos tämän palstan lista on jo pitkä, ja minusta tulee ihana anoppi)

meillä mies lähettää kortit omille sukulaisilleen, minä omilleni, koska me kumpikin tiedämme paremmin omien sukulaistemme osoitteet. Jos mies ei ole muistanut kortteja tädeilleen lähettää, on se tietenkin hyvin harmillista. Voisiko anoppi ennen ensi joulua palata asiaan ja muistuttaa poikaansa korteista?



Näin saat ensi joulun kortittomuuden vieritettyä anopille, et loukkaa ketään etkä itse syyllisty.

ja kirjoita niihin vain oma nimesi.

- opeta pojat lähettämään joulukortit sukulaisille

(Kiitos tämän palstan lista on jo pitkä, ja minusta tulee ihana anoppi)

olethan kirjoittanut listaasi myös:

- en ole naimisissa miniäni/vävyni kanssa, hän ei ole minun vaan poikani /tyttäreni kumppani

- minun ei tarvitse pitää miniästä/vävystä, minun tulee vain hyväksyä hänet

- jokaisella ihmisellä on ihmisarvot ja kaikkia tulee kohdella kunnioittavasti

- en puutu aikuisten lasteni perhe-elämään enkä heidän parisuhteeseensa

- mummona minun tehtäväni on olla lähinnä lapsenlikkana lapsenlapsille, ei tuomita, ei määräillä, ei neuvoa, ei sisustaa toisten kotia, ei elää toisen parisuhdetta

- annan neuvoja ja ohjeita vasta jos niitä minulta kysytään

- en halua saada nimeni perään kommenttia "paras anoppi on kuollut anoppi"

Onko tämä joku ikiaikanen naisten velvollisuus?

Minä sovin miehen kanssa joulukortti-illan hyvissä ajoin ja pyysin kirjoittamaan myös tädeilleen, enolleen ja serkuilleen. Ihan hyvin osasi, kun vähän vahti.

Kaikki olivat taasen kovin ilahtuneita eikä maksanut paljoa vaivaa. Näin lapsillekin säilyvät mahdollisesti välit (hyvin) kaukana asuviin sukulaisiin.