millaisista seikoista tunnistat jonkun epänormaaliksi
Kommentit (69)
eli ventovieraiden ihmisten kanssa jutteleminen tilanteissa, joissa ei ole mikään pakko. Esim. on ihan kohteliasta vaihtaa muutama sana vierustoverin kanssa, jos bussissa ei ole tilaa muualla. Mutta on epänormaalia istuutua puolityhjässä bussissa ventovieraan viereen ja alkaa juttelemaan.
jotka näkevät herkästi muilla (oletettuja) mt-ongelmia ja puhuvat heistä niiden perusteella halventavasti. Haiskahtaa niin vahvasti projektiolta.... En ole tuntenut yhtään lopulta tervepäistä ihmistä, jolla on tämän tyyppinen pätemisentarve. Kokemukseni mukaan tällainen mentaliteetti kielii siitä, että ihminen on tavalla tai toisella hukassa oman itsensä ja tunne-elämänsä kanssa, ja aihe on tällaiselle tyypille myös niin tulenarka, ettei hän pysty sitä käsittelemään aikuisen tavoin.
No minullehan eivät muiden ihmisten mt-ongelmat kuulu tippaakaan, mutta jos joku rupeaa esim. pommittamaan kirjeillä ja tekstiviesteillä ja sähköposteilla, ilmoittamaan miten minä ja hän ollaan sielunkumppaneita vaikka tuskin tunnetaan toisiamme, kylvämään valheilla riitaa minun ja kavereideni välillä jotta saisi todistettua että on itse minun "ainoa todellinen ystäväni", ja lopulta uhkailemaan itsemurhalla tai jopa väkivallalla jos sanon etten halua pitää enää yhteyttä, niin sori nyt vaan - minä pidätän oikeudekseni sanoa, että tämä yksilö ei ole normaali. Ainakaan minua kohtaan.
Ja pidätän myös oikeudekseni olla varuillani samantyyppisten ihmisten kanssa jatkossa. Toistan: muiden ihmisten mt-ongelmat eivät kuulu minulle, mutta oma turvallisuuteni kyllä.
Minusta tuo mitä joku taaempana kirjoitti kyökkidiagnosoinnin typeryydestä muita ihmisiä kohtaan, oli varsin fiksua tekstiä tän palstan tason huomioiden, mutta sähän otit sen kommenttina juuri sinuun itseesi liittyen! Joo uskotaan uskotaan että sulla on ollut tuollainen ikävä kokemus, ei varmasti ollut kivaa, mutta wtf, oletko sä kokemuksesi kanssa nyt joku maailmannapa? Et nyt kuitenkaan taida olla, joten edelleenkin laajemmin; kyökkidiagnosointi on yleensä aika syvältä ja ennen kaikkea selkärangaton keino yrittää manipuloida erilaisia tilanteita oman mielen mukaisiksi.
jotka näkevät herkästi muilla (oletettuja) mt-ongelmia ja puhuvat heistä niiden perusteella halventavasti. Haiskahtaa niin vahvasti projektiolta.... En ole tuntenut yhtään lopulta tervepäistä ihmistä, jolla on tämän tyyppinen pätemisentarve. Kokemukseni mukaan tällainen mentaliteetti kielii siitä, että ihminen on tavalla tai toisella hukassa oman itsensä ja tunne-elämänsä kanssa, ja aihe on tällaiselle tyypille myös niin tulenarka, ettei hän pysty sitä käsittelemään aikuisen tavoin.
No minullehan eivät muiden ihmisten mt-ongelmat kuulu tippaakaan, mutta jos joku rupeaa esim. pommittamaan kirjeillä ja tekstiviesteillä ja sähköposteilla, ilmoittamaan miten minä ja hän ollaan sielunkumppaneita vaikka tuskin tunnetaan toisiamme, kylvämään valheilla riitaa minun ja kavereideni välillä jotta saisi todistettua että on itse minun "ainoa todellinen ystäväni", ja lopulta uhkailemaan itsemurhalla tai jopa väkivallalla jos sanon etten halua pitää enää yhteyttä, niin sori nyt vaan - minä pidätän oikeudekseni sanoa, että tämä yksilö ei ole normaali. Ainakaan minua kohtaan.
Ja pidätän myös oikeudekseni olla varuillani samantyyppisten ihmisten kanssa jatkossa. Toistan: muiden ihmisten mt-ongelmat eivät kuulu minulle, mutta oma turvallisuuteni kyllä.
Minusta tuo mitä joku taaempana kirjoitti kyökkidiagnosoinnin typeryydestä muita ihmisiä kohtaan, oli varsin fiksua tekstiä tän palstan tason huomioiden, mutta sähän otit sen kommenttina juuri sinuun itseesi liittyen! Joo uskotaan uskotaan että sulla on ollut tuollainen ikävä kokemus, ei varmasti ollut kivaa, mutta wtf, oletko sä kokemuksesi kanssa nyt joku maailmannapa? Et nyt kuitenkaan taida olla, joten edelleenkin laajemmin; kyökkidiagnosointi on yleensä aika syvältä ja ennen kaikkea selkärangaton keino yrittää manipuloida erilaisia tilanteita oman mielen mukaisiksi.
Joo, ymmärrän, etten ole maailman napa, ja olen yleensä toki samaa mieltä, että kyökkipsykologia ei ole mistään kotoisin.
Mutta ylempi kommentoijahan ei voi mistään tietää, millaisia kokemuksia tämän ketjun kirjoittajilla on, ja mitä syitä on välttää tietyntyyppisiä ihmisiä. Tuskin olen ainoa - puhuihan joku muukin tuossa stalkkerikokemuksista.
Tässähän ketjussa ei ole kenestäkään tehty kyökkipsykologin diagnooseja (kuka on narsisti, kuka rajatilapersoona, kuka mitäkin? who cares) vaan keskusteltu yleisellä tasolla siitä, mitä kukin pitää "epänormaaliuden" merkkinä ja miksi.
Jotkut taas kommentoivat ylemmyydentuntoiseen sävyyn, että ketään ei saisi pitää epänormaalina, vaan paheksuttavia ovat ne ihmisten lokeroijat, jotka vain projisoivat ja yrittävät päteä. Niinpä niin.
(Vai meinaatko ylläolevan tarkoittavan, että kyökkipsylogia on jotenkin epänormaalia? Eiköhän se ole aika monen tavallisen tallaajan helmasynti.)
yliavoimet, minä oon kaikkien kaveri, ja tarvian seksiä hetihetikokoajanaina-tyypit,
ja olen oikea enkeli,en tee koskaan pahaa-tyypit
itsessäni tunnistan epänormaalina piirteenä ylireagoimisen,ja liian suoraan puhumisen
narsistiset vain omaa etuaan tavoittelevat-tyypit
on palstailu av:lla, heti alkaa hälytyskellot soida
Hui, alkoi ihan pelottaan!
JUUTALAINEN! Oletko sinä natsi?
mikä ei ole normaalia. So simple.
Minua tosin ei epänormaalius kovin paljon pelota. En tiedä miksi. Yhdestäkään epänormaalista ihmisestä ei ole ollut minulle mitään haittaa, vaan puhetta ovat uskoneet niin kuin kaikki muutkin.
Minua henkilökohtaisesti ei myöskään haittaa jos joku puhuu 'liian' henkilökohtaisia asioitaan minulle, koska osaan itse päättää miten vakavasti niihin suhtaudun. Jostain syystä pystyn puhumaan ikävistä ja kipeistäkin asioista aivan samalla tavalla kuin säästä tai lomamatkoista.
Itse en ole vielä koskaan tavannut ketään todella epänormaalia, paitsi yhden moninkertaisen murhaajan, joka todella vaikutti pelottavalta.
mikä ei ole normaalia. So simple.
Minua tosin ei epänormaalius kovin paljon pelota. En tiedä miksi. Yhdestäkään epänormaalista ihmisestä ei ole ollut minulle mitään haittaa, vaan puhetta ovat uskoneet niin kuin kaikki muutkin.
Minua henkilökohtaisesti ei myöskään haittaa jos joku puhuu 'liian' henkilökohtaisia asioitaan minulle, koska osaan itse päättää miten vakavasti niihin suhtaudun. Jostain syystä pystyn puhumaan ikävistä ja kipeistäkin asioista aivan samalla tavalla kuin säästä tai lomamatkoista.
Itse en ole vielä koskaan tavannut ketään todella epänormaalia, paitsi yhden moninkertaisen murhaajan, joka todella vaikutti pelottavalta.
No millä tavalla tämä murhaaja vaikutti pelottavalta?
Siis missä menee raja ns. pelottavan epänormaaliuden ja vähemmän pelottavan epänormaaliuden välillä?
Minua henkilökohtaisesti ei myöskään haittaa jos joku puhuu 'liian' henkilökohtaisia asioitaan minulle, koska osaan itse päättää miten vakavasti niihin suhtaudun. Jostain syystä pystyn puhumaan ikävistä ja kipeistäkin asioista aivan samalla tavalla kuin säästä tai lomamatkoista.
Ongelma ei olekaan siinä, miten itse niihin asioihin suhtaudut. Ongelma on siinä, mitä se avautuminen kertoo siitä toisesta ihmisestä.
Eivät kaikki ihmiset kaikissa olosuhteissa ole tietenkään epänormaaleja jos avautuvat vieraillekin ihmisille, tietenkään. Joskus sitä vain tarvitsee apua tuntemattomiltakin. Mutta jos siinä avautumisessa tuntuu olevan jotain määrittelemättömällä tavalla "outoa" tai manipuloivaa, vaistojaan kannattaa kuunnella.
Epänormaaliutta on monenlaista, eikä kaikki epänormaalius haittaa minua ollenkaan. Meitä on moneen junaan, ja hyvä niin. Edes diagnoosin saaneet "hullut" eivät kaikki ole jotenkin vältettävää seuraa. Tietynlaista epänormaaliutta kuitenkin kannattaa karttaa, ja itse varonkin esim. seuraavanlaisia ihmisiä:
- juo holtittomia kännejä
- hyvin suulas ja kaikkitietävä
- ylettömän utelias heti kättelyssä ja kova kritisoimaan muita
- myös holtiton rahantulaus, väkivaltaisuus ja jatkuva ristiriitoihin joutuminen muiden ihmisten kanssa herättää halun karttaa
T: psyk. sh
kertoo epänormaaliudesta, jäänyt ehkä isättömäksi lapsena?
kertoo epänormaaliudesta, jäänyt ehkä isättömäksi lapsena?
isättömyys ei kuule ihmisestä epänormaalia tee, eikä äidittömyyskään. Sä vaikutat ainakin epämiellyttävältä, sen voi kyllä heti sanoa.
kertoo epänormaaliudesta, jäänyt ehkä isättömäksi lapsena?
isättömyys ei kuule ihmisestä epänormaalia tee, eikä äidittömyyskään. Sä vaikutat ainakin epämiellyttävältä, sen voi kyllä heti sanoa.
että yksinhuoltajien tyttäret ovat usein hyvin riippuvaisia miesten huomiosta... Eli on siinä jotain perää varmasti.
-kateellisuus
-muiden asioihin puuttuminen
esimerkiksi kyläily tai kahvittelu epänormaalin ihmisen kanssa vie kaikki mehut. 2. Asioiden ylenpalttinen vuodattaminen. 3. Muu maailma ja toiset ihmiset ovat niin pahoja, ettei kyseisen henkilön elämästä/opiskelusta/työnteosta tule mitään. 4. Ihme asioiden kuvittelu.
Pitää olla tervettä itsesuojeluvaistoa ja suhteellisuudentajua, tai jokin mättää. Epävakaa käytös ylipäätään, liian suuri reaktiivisuus ja epätavallinen tapa kommunikoida toisten kanssa.
"Liiallinen" avautuminen ei kerro muusta kuin siitä, että puhuja on alemmasta yhteiskuntaluokasta tai vaikkapa pienestä yhteisöstä maalta.
Aika kauhistuttavaa, miten ennakkoluuloisia monet ketjun vastaajat ovat. Pitävät omia tapojaan ainoina oikeina.
Totuus on, ettei ihmisen mielenterveyttä voi arvioida päälle muilla kuin rappioalkoholisteilla.
että tätä tyyppiä on varottava, sellainen epävakaus oikein huokuu
-avautuu heti liikaa elämästään uusille tuttavuuksille
-tunnereaktiot "liian" voimakkaita
-ei kestä kritiikkiä
-puhuu paljon pahaa muista seläntakana
Harvoin ajatttelen, että joku olisi epänormaali. Ihmisyys on monenlaista.
on minustakin yleensä selvä merkki jonkinlaisista ongelmista. Ei esimerkiksi ole ihan normaalia alkaa käydä läpi perheensä mielenterveysongelmia puolitutuille ihmisille kuuluvalla äänellä yleisellä paikalla.
Toinen epäilyksiä herättävä merkki on se, että henkilöllä on jatkuva tarve haukkua milloin mitäkin sairaaksi ja toisia ihmisiä hulluiksi.