Millö tavoilla olet onnistunut yksinkertaistamaan elämääsi?

minä irtisanoiduin töistäni. Enää ei ole kiire, ja on runsaasti aikaa oleilla vaan. :)

ei mahdollinen kaikille, taloudellinen tilanne ei välttämättä kestä. Onko muita keinoja saada oma elämä tasaiseksi ja simppeliksi? ap

Opettelemalla sanomaan ei. Välillä on kyllä hankalaa. Pikku hiljaa sukulaiset ovat oppineet, että en tykkää kauheasti kyläillä ja ei meillekään saa aina tulla. Viihdyn paljon perheen kanssa kotosalla ja olen tehnyt kodista turvasataman, jonne en usein kutsu ihmisiä. Vedä omat rajasi. En harrasta paljon. Tykkään syödä rauhassa aamupalaa, lukea kirjoja ja saunoa.



Teen yksinkertaisia ruokia isompia satseja kerrallaan. Hankin kestäviä tavaroita ja vain mitä tarvitsen. Pidän kodin siistinä, en halua ympärilleni turhaa krääsää. Nautin luonnosta niin usein kuin voin, se rauhoittaa.



En aina lue uutisia, sillä kaikkea ei tarvitse tietää.

aikaa on ruhtinaalisesti. Voin kuitenkin henkisesti paremmin töissä ollessa eli stressi jatkuu jonkinasteisena.



Kannattaa listata, mitä pitää tärkeänä ajankulullisesti. Esim. tietotekniikka on aikasyöppö.

Ennen kaikkea olen oppinut nauttimaan hetkestä, siinä piilee elämäni rauhallisuus. Koitan olla liikaa suorittamatta ja stressaamatta. Ajattele positiivisesti. Kuinka ihanaa onkaan kun vihdoin tuli talvi!1

Ennen kaikkea olen oppinut nauttimaan hetkestä, siinä piilee elämäni rauhallisuus. Koitan olla liikaa suorittamatta ja stressaamatta. Ajattele positiivisesti. Kuinka ihanaa onkaan kun vihdoin tuli talvi!1

Puhelinvastausaika minimiin. Eli olen opettanut kaverit lähettämään viestinsä kirjallisessa muodossa, tekstiviesteinä tai netissä. Vaikka olisikin joku elämää suurempi kriisi menossa, en ole päivystävä psykiatripalvelu. Näin myös kätsysti kaikki ongelmaisimmat tapaukset karsiutuvat elämästäni pois.



Sunnuntaisin mietin alkavan viikon vaatteet sekä ruoat valmiiksi. Aamuisin vain puen päälleni valmiiksi katsotut asukokonaisuudet, eikä kaupassa tarvitse seisoskella pohtimassa että mitähän ostaisi.

Nyt työmatkaan menee 5 minuuttia vajaan tunnin sijaan, lisäksi nykyisessö työssä ei tarvitse vähän väliä matkustaa kuten aiemmassa. Läppärit jätetään myös töihin joten illat eivät kulu palkatonta ylityötä tehdessä eikä kukaan oleta, että olet aina puhelimen tai s-postin päässä.



Palkka tippui, mutta elämänlaatu nousi ihan kybällä.

se lähtee. Ja siitä, että materia ja raha eivät ole tärkeintä.



Me muutimme pikkukaupunkiin säästääksemme esim. työmatkoissa. Jää aikaa muuhun kuin ruuhkametrossa istumiseen ja aikatauluttamiseen.



Aloin itse myös opiskelemaan lasten ollessa pieniä, Saatiin kotihoidettua heidät joustavn opiskeluni ja miehen joustavan työn vuoksi.





Teen osa-aikatyötä. Tällä hetkellä aikaiset ja kt aamulähdöt ja pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät harmittavat niin paljon, että ensi syksynä aloitan perhepäivähoitajana. Työ tulee kotiini ;) Saan olla samalla läsnä lapsilleni.

Yritän välttää kiireen tuntua: töissä mietin, että yksi asia kerrallaan ja priorisoin ne oikeasti tärkeät.



Käyn kaupassa kahdesti viikossa, suunnittelen syömiseni etukäteen. Vaikka kauppa olisikin lähellä, yritän välttää kaikenlaisia aikasyöppöjä, joista en erityisemmin nauti.



Harkitsen ostoksiani. En osta kotiin ylimääräistä tavaraa: helpottaa siivoamista kummasti. Käyn säännöllisesti esim. vaatekaappien sisällön läpi ja laitan tavaraa eteenpäin.



Nukun! Väsyneenä kaikki on tahmeaa ja elämä tuntuu ilottomalta.



Olen ikuinen optimisti. Sillä on suurin vaikutus elämääni. Ennen ajattelin, että kiireiset ihmiset ovat jotenkin tärkeämpiä kuin muut, en enää. Silti teen paljon, olen aktiivisesti monessa mukana, mutten tee siitä numeroa tai hössötä. Lisäksi muistutan itseäni, että aika harva asia on oikeasti pakko tehdä, monet asiat ovat omia valintojani, joita voi tarvittaessa muuttaa.

En käy muualla kaupoissa kuin ruokaa ostamassa, ellei ole välttämätön pakko. Olen vähentänyt tavaramäärää hurjasti. Olen minimoinut kotiin tulevan paperin määrää. Minulla on viisi työasua joita kierrätän. "Uniformussa" on mukavin olla, eikä tarvitse miettiä mitä kaapista valikoisi. Katson tv:stä vain tallennettuja ohjelmia kohtuudella. Olen kehittänyt yksinkertaiset siivousrutiinit. Olen vähentänyt kosmetiikan määrää ainakin 70%:lla, ulkonäöstäni sitä ei huomaa mitenkään.

Ja hyödyllisiä vinkkejä. Jatkakaa :)

liittyviä asioita, esim ruokaostokset tehdään korkeintaan kahdesti viikossa, mieluiten kerralla. Lisäksi harkitsen enemmän ostoksiani, vältän fiilisostamista, siis ostamista sen vuoksi, että se tuo mielihyvää. Olen ajatellut tämän nyt niin, että nautin kun pystyn olemaan ostamatta. Sitten yksi ajankäytön säästövinkki, en silitä vaatteita enää, kuin ainoastaan paitapuserot. Ripustan pyykit niin huolellisesti kuivaamaan ettei niitä tarvitse silittää. Olen myös luopunut turhasta jatkuvasta siivoamisesta, siivoan vasta sitten kun oikeasti tarvitsee, noin kerran viikossa riittää. Vielä hyvä vinkki ajankäyttöön,en pohdi mitä muut ajattelevat tai ostavat tai tekevät, tekevät mitä hyvänsä, minun arkeni on juuri sellaista joksi sen itse teen ja haluan !

ex jätti ja jäin ison velkataakan kanssa.

Siinä piti ekaks myydä lähes kaikki mahdollinen irtaimisto ( siis ylimääräinen ) kotoa että sain laskut maksettua.

Sitten piti ottaa kynä ja paperi käteen ja miettiä mitkä ovat sellaisia asioita joista tykkään, jotka eivät maksa mitään.

Mieletön ahaa elämys tuli kun tajusin tykkään nukkua sängyssä, joka tuntuu raikkaalta.

Joten aina aamuisin vien tyynyt ja peiton ulos tuulettumaan n 15 min, laitan aluslakanan suoraan, avaan ikkunan ja tuuletan sen 15 min. Petaan sängyn ja siinä se. Aikaa menee pari min, koti on siistimmän näköinen ja illalla mieli hyvä, kun menen nukkumaan.



Samoin tykkään kun on siistiä, koska tavaroita oli karsittu paljon, on meillä aina siistiä. Työlista mitä teen minäkin päivänä, nukkumaan ei mennä ennen kuin asunto on siisti.



5 viikon ruokalista, jota muutellaan sen mukaan mitä on pakkasessa tai tarjouksessa, mutta vain erikoistarjouksia ostetaan pakkaseen.



Samoin työvaatteista tehty listat. Mulla on tällä hetkellä 30 asukokonaisuutta mietittynä, kuvina, työpaikalla ja kun olen käyttänyt paitaa 3 krt, tuon sen kotiin pesuun. Työmatkat tein lumen tuloon asti pyörällä = hyötyliikuntaa ja käytin vanhoja collagehousuja ja takkia.



Saan töistä jatkuvasti näitä lavoja, jotka olen pilkonnut puiksi. Sytykkeenä käytän työpaikalta saamia papereita, jotka on määrätty tuhottavaksi, mutta koska käytän ne sytykkeenä, talolta säästyy rahaa ja minä saan kotiini lämpöä.

Nautin älyttömästi takkatulesta ja poltankin tulta ainakin 8 kk vuodesta. Ja säästän samalla sähköä.



Paljon toimivia listoja, paljon ostoksien pois tiputtamista ja tärkeintä on oman elämän asenne.



Tämä on nyt minun elämäni ja haluanko elää sen hymyissä suin vai en.

minulla ettei ole velkaa.

Olen itsekin joskus nostanut avauksen aiheesta koska yksinkertaistaminen on mielestäni myös kristillisen etiikan toteuttamista .



En voi rehvastella onnistuneeni, mutta olen pyrkinyt tietoisesti siihen, etten hanki esim. kotiin mitään sisustuksia vain siksi että ne ovat nättejä, vaan vain todelliseen tarpeeseen. Olen pyrkinyt erottamaan haluanko tätä vai tarvitsenko tätä -kysymykset.



Viime kesänä päätin antaa lapselleni mahdollisimman leppoisan lapsuuskesän. Olimme pääsääntöisesti kotona, lapsi leikki kaverien kanssa pihalla leikkejään, ei juurikaan ohjelmointia, ei Puuhamaita ja Linnanmäkiä koska takapihan puuhailu riitti hienosti. Itse loikoilin väsymystäni ja tein käsitöitä. En tehnyt koko lomallani mitään 'merkittävää' tai 'aikaansaavaa'. Minulle tämä oli suuri käänne.



Nautin nykyään hiljaisuudesta ja tekemättömyydestä, ennen nautin touhukkuudesta ja menemisistä. Olen karsinut jopa kirpparikäyntejä. Jos en oikeasti tarvitse mitään, miksi menisin edes kirppareille kiertelemään ja kenties houkuttuisin ostamaan löytöjä joita ilman olin eilen pärjännyt mainiosti.



Tässä jotain ajatuksenpätkiä aiheesta, saa kommentoida / kysyä!

ja yksinolosta(silloin harvoin kun siihen on mahdollisuus). Luen kirjoja mielummin kuin katson telkkaria, säästän mielummin kuin tuhlaan, olen antanut itselleni luvan vain olla, en ole facebookissa, en keräile kavereita enkä sosiaalisia suhdeverkostoja( muutama tosiystävä riittää). Olen onnistunut vieraantumaan kulutuskeskeisestä elämäntyylistä, ja tämä prosessi alkoi kun jätin työni myynnin parissa. Inhosin myymistä, ja sitä kaikkea turhaa mitä ihmiset luulevat tarvitsevansa!

johan tuli elämä yksinkertaisemmaksi! Joskus vaan täytyy tehdä hyvinkin rajuja ratkaisuja, jotta saa elämänlaadun paremmaksi.

Kun lopetin väkisin tekemisen ja kaikenlaiset "pakot" (esim. kahdesti päivässä ulos, säästä riippumatta), minulta vapautui selkeästi lisää voimavaroja jaksaa arkea. Ei mitään järkeä kuormittaa itseään joillain standardeilla, kun elämä on muutenkin stressaavaa! Jos lapsi on suht terve, kasvaa hyvin ja leikkii, se riittäkööt. Silloin voi pitää päiviä, jolloin ollaan vain sisällä ja laiskotellaan. Ja ulkoilun sijaan kävelläänkin ostamaan jätskit tai kuumat kaakaot.

mitä voi tehdä kotona, kuten käsityöt ja kotijumppaa.