Millaista se on jos vaikka 10-15 sukulaista kokoontuu yhteen?
Taantuuko aikuisetkin lapsiksi? Pyöritteleekö vävyt ja miniät silmiään vieraan suvun tavoille?
Kommentit (16)
Nykyisin on NIIN vaikea saada kaikkia koolle kun on vuorotyöläisiä, tarjoilijoita, kokkeja, hoitajia jne. Ollaan töissä. Muistan kun lapsena ja vielä nuorenakin tyttönä kokoonnuimme kaikki mummolaan. Siinä oli sitä oikeaa joulun tuntua. Varsinkin ku sai odottaa niitä sukulaisia nenä kiinni ikkunassa.
Nyt pyritään muuten järjestämään kerran vuodessa tällainen tapaaminen syksyllä jossain muissa merkeissä.
ainakin minun kokemanani nuo kyseisenlaiset joulunvietot olivat lähinnä ahdistavia, vaivaannuttavia ja ankeita. Kivaa oli ehkä joskus pikkulapsena, kun vanhemmat hoiti kaikki järjestelyt ja saatiin vaan leikkiä serkkujen kanssa ulkona (sillä välin kun aikuiset luultavasti tappeli sisällä). Nyt aikuisena kaikilla on jotain pahoja ongelmia, joista päätetään aatto yrittää olla puhumatta, mutta kuitenkin ne vaikuttivat tunnelmaan, yleensä osa porukasta vetää kauheat lärvit tai on muuten vaan mömmöissä mutta silti yritetään vaan vetää jotain ihme rooleja aatto läpi sen perinteisen koreagrafian mukaan. Roudataan ne kynttilät sinne haudoille kireän hiljaisuuden vallitessa autossa ja luetaan se jouluevankeliumi välittämättä siitä, että iso osa porukasta on ateisteja.
Itsellä yleensä lähinnä tekis mieli itkeä, ellei omia niin sitten ainakin niiden muiden asioita.
Joulupäivänä sit tulee yleensä kyläilemään vielä lisää sukua, porukasta aina joillain on jotain kahnausta keskenään, mitä on puitu aattona läsnä olevalla porukalla ja haukuttu poissaolevat sukulaiset ihan paskaksi (yleensä siihen kyllä on jonkinlaista aihettakin, kaikki asiat eivät meidän suvussa ole menneet kauhean reilusti). Joulupäivänä sitten vääntäydytään tekoystävällisinä hymistelemään kahvipöytään. Sukulaisten lähdettyä alkaa kauhea jälkipyykki "mitä se nyt silläkin tarkoitti, kuulitko mitä se sanoi" jne.
Te sukujouluja kadehtivat, aika harvalla se kai on semmoista mitä jossain Stockan kuvastossa.
Meitä tulee yleensä vanhemmilleni yhteensä 16 henkeä. Viisi näistä lapsia. Satunnaisesti saattaa lisäksi käyä 2-4 henkeä moikkaamassa lyhyen ajan. Lapset nykyään jo teinejä tai ainakin isoja koululaisia.
Lapset ovat omana porukkanaan, paitsi ruokailun ajan kaikki kimpassa ja ehkä jos pelataan jotain, saattavat tulla mukaan. Syödään, kahvitellaan, jutellaan henkilökohtaisista ja ajankohtaisista aiheista. Osa lähtee aikanaa, osa jää saunomaan ja glögeille osa jää yöksikin. Sinä jouluna, kun singstar oli uusi juttu, niin laulettiin kovasti. Se jäi yhden päivän jutuksi, mutta usen on joku uusi lautapeli, jonka äärellä otetaan matsi, kun ensin on syöty ja oltu juhlallisia.
luulisin että silti kova meteli. Sähellystä. Nyt puuttuu ihmiset joiden kanssa tulee vähän pyöriteltyä silmiä. Kaikki sujunee hyvin. Kukaan ei kännissä. Syödään, lauletaan, katotaan telkkaria, jotkut käy saunassa. Ihan mukavaa!
Emme tosiaankaan tappele emmekä esitä mitään erityisiä rooleja. Olemme tavallisia ihmisiä ja tykkäämme toisistamme. Ongelmia on ollut ja varmaan tulee olemaankin erilaisia eri perheissä, mutta ei niitä jouluna mietitä, eikä viedä sinne joulunviettoon retosteltaviksi. Tällaista samanlaista joulua vietettiin mummulassani, kun se vielä oli olemassa. Nyt he ovat jo edesmenneitä ja perinne siirtyi vanhemmilleni. Miniät ja vävyt ovat vaihtuneet, mutta erot tuskin ovat joulun vietostamme johtuneet. Ja mukaan menoon on aina sopinut kunkin silloinen puoliso.
Emme tosiaankaan tappele emmekä esitä mitään erityisiä rooleja. Olemme tavallisia ihmisiä ja tykkäämme toisistamme. Ongelmia on ollut ja varmaan tulee olemaankin erilaisia eri perheissä, mutta ei niitä jouluna mietitä, eikä viedä sinne joulunviettoon retosteltaviksi. Tällaista samanlaista joulua vietettiin mummulassani, kun se vielä oli olemassa. Nyt he ovat jo edesmenneitä ja perinne siirtyi vanhemmilleni. Miniät ja vävyt ovat vaihtuneet, mutta erot tuskin ovat joulun vietostamme johtuneet. Ja mukaan menoon on aina sopinut kunkin silloinen puoliso.
Tää lisäys tuohon 6/8 viestiin.
mutta myönnän, että juhlien ollessa hilpeimmillään saattaa kuplat nousta hieman päähän;)
Meillä ainakin nämä sukutapaamis juhlat ovat lämminhenkisiä, ja kaikista hauskimmat "bileet". Meillä on suvussa pari ruuhkavuosissa taiteilevaa lapsiperhettä, sitten pari perhettä jossa lapset jo aikuisia (lentämässsä kohta pesästä), ja sitten on isovanhemmat jne.
Yleensä porukka jakaantuu aina juhliessa hetkittäin pienimmiksi porukoiksi, ensin miehet ja naiset keskenään ja sitten pienemmissä sekaporukoissa. Jutellaan, kysellään kuulumisia, vähän ehkä hyvässä hengessä juoruillaan, puhutaan työasioista (ei mitään luottamuksellista), ja lapsista & nuorisosta, asuntoasioista, opiskeluista, matkustelusta jne.
Huumori kukkii, ja välillä ollaan tikahtumassa nauruun. Ollaan sellaisia leukailijoita välillä, ja näin läheisten kesken voidaan heittää toisistamme aika nasevaa "herjaa".
Musiikki raikaa, ja kuohuviiniä tarjoillaan. Miehet painuvat saunaan jossakin vaiheessa.
Sitten syödään yhdessä illallista.
muisteloita ja hulvatonta yhdessäoloa:)
Tänään oli jo koko perhe miniää myöten kasassa (7 henkeä) ja nyt piipahti vielä lasten kavereitakin tervehtimässä tunti sitten:D
Hyvin on miniä sopeutunut tavoille:D
Huomenna meitä on vain 6 ruokapöydässä joten tuntuu tosi "rauhalliselta"
toki tavat voi olla erit, mutta jos nyt eivät ihan pimeät ole, niin mitä se haittaa?
Siskoni ja minun perheestä tulee jo 11 ihmistä. Lapset leikkivät, laulavat, pelailevat, me aikuiset juttelemme. Joskus urheillaan yhdessä. Syödään ja kahvitellaan.
Meidän perheellä on muodostunut lyhyiden välimatkojen ansiosta perinne että aamusta menemme vanhemmilleni jossa ovat mummoni, vanhempani ja sisarukseni perheineen, yhteensä 14 ihmistä.
Jouluaatto on päivä jolloin meidän suvussa ei kukaan juo kuin saunaoluen ja viiniä ruoan kanssa. Kaikki pysyvät ajokunnossa.
Lapset ilakoivat keskenään, ruoan ääressä viihdytään ja nauru raikaa. Ihana tunnelma, vaikka toinen mummoni onkin todella vanhoillinen!
Illaksi siirrymme mieheni äidin luo jossa miehen sisarukset perheineen, tuolloin ihmisiä yhteensä 23 joista 14 lapsia! Tunnelma on tiivis, anopin pienessä asunnossa, mutta tuollakin fiilis on rento, nauru raikaa ja lapset nauttivat toistensa seurasta.
Onneksi ollaan asetuttu sukuihimme puolintoisin ja suvun kanssa on aina ilo kokoontua, erityisesti jouluna!
Lapset nauttii yli kaiken. Aikuiset tekee ruokaa, pukee lapsia, ulkoiluttaa lapsia, tiskaa, tekee taas ruokaa, tiskaa, tekee ruokaa, tiskaa. Hyvässä lykyssä noin tunnin päivässä saa harjoittaa sitä kuuluissa joulurauhaa ja "rentoutumista".
että sisarukset on änkeytyneet lapsineen saman katon alle :D
Ei tartte taantua, ei koreilla, eikä silmiä pyöritellä.
(Meillä sisaruksia yhteensä 7 ja kokoontumisajoissa lapsia tällä hetkellä 8, osa sisaruksista vielä nuoria ja lapsettomia... Jos lasketaan puolisotkin mukaan, niin meneekin jo reippaasti yli viidentoista hengen :p)
Meillä aina n. 15 lähisukulaista joulunvietossa, eikä kukaan mitään silmiä pyörittele =)