Lue keskustelun säännöt.
Ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä vai mitä hittoa??
04.10.2012 |
Eli olen hyvin pitkään ollut erittäin stressaantunut ja väsynyt. Liikaa ollut vastoinkäymisiä ja talous kuralla. Uupumisoireita ollut pitkään. Viime viikolla huomasin illalla kun katsoin sängyssä telkkaria että jalat tuntuvat levottomilta. Jotenkin teki mieli niitä väännellä ja potkia, kun oli niin epämielyttävä tunne. Samalla ne tuntuivat löysilta, puutuneilta ja varpaita alkoi kihelmöidä. Seuraavana iltana sama juttu. Ja sen jälkeen näitä outoja vaivoja päivittäin..Ja myös päiväsaikaan. Aamut on parhaita kun nousen..Pari tuntia menee suht ok. Sitten aamupäivällä se taas alkaa. Jalat on kävellessä kuin pumpulia. Löysät ja turtuneen oloiset. Siis tuntuu painavilta ja puutuneilta.Ikäänkuin niitä olisi vaikea hallita. välillä käsissä samanlainen tunne ja usein sormenpäitä "pistelee". Sit jos istuessa pidän jalkaa esim. koukussa toisen polven päällä...niin se päälimmäinen jalka puutuu hetkessä sellaiseksi että varpaita pistelee. Nyt huomaan että tämä jalkojen ja käsien outo tunne..Etenkin siis jalkojen...On joka hetki mielessä. Päivät menee pelätessä että mikä mulla on seuratessa näitä tuntemuksia. En kohta pysty keskittymään enää mihinkään muuhun. Kuulostaa ehkä tyhmältä...Mutta oikeesti tää on kamalaa. Kun ennen tätä ei juuri tullut kiinnitettyä raajoihinsa huomiota..siinähän ne mukana kulkivat :-DDD
Välillä ajattelen että onko tämä rankaperäistä vaivaa, kun selässä pahat kulumat ja kolme vanhaa välilevyn pullistumaa. Kun samoihin aikoihin kun nämä vaivat alkoivat, alkoi myös alaselkä kipuilla(parin vuoden tauon jälkeen). Ja joka päivä hieman kipuillut, joka säteilee hieman toiseen jalkaan. Ja välillä olen varma että olen niin pahasti ahdistunut että oireet puskee jo fyysisinä vaivoina. Kesällä tapasin ensimmäisen kerran uuden miesystäväni vanhemmat(olemme puolivuotta tapailleet) ja ensimmäisen kerran elämässäni sain kahvipöydässä kahvikuppineuroosin.!!! Ikää mulla kohta 40, eikä ikinä moista ole tapahtunut. Olen kuitenkin ollut tarjoilijana ja kantanut tarjottimella viinilaseja ym. Nyt työttömyys painaa ja murkkuikäisten kanssa melkoista mylläkkää. Tämä kahvikuppineuroosi oli jotain aivan kamalaa. Se häpeä.. Huh. Kuppi tärisi niin etten voinut enää juoda.Kilkkasi tassia vasten kun kupin käsistäni laskin. Kaikki sen huomasivat. Ja sanoin avoimesti että hitto mikäs mun käsiä nyt vaivaa. Sydän hakkasi hullun lailla ja tuntuu että itku tulee just. Koko kotimatkan itkin...sitä häpeää. Siitä asti olen pelännyt kahvihetkiä. En ole viitsinyt ystävillä juurikaan enää käydä. Pelkään että kohtaus tulee uudestaan. Miesystävän vanhemmat erittäin vaikeita ihmisiä, kovia arvostelemaan ja huonosti lähestyttäviä. Tuntui että en ollut tarpeeksi hyvä kun he siinä kahvipöydässä minua tenttasivat. sitten tuli se kohtaus...Mistä jäi pelko :-( Ja nyt sitten nämä "raajaoireet",mitkä on lähes kokoajan mielessä.
Onkohan tämä oikeasti ahdistuneisuutta pahimmillaan, voiko siihen liittyä tällaisia puutumisia ja pistelyitä jaloissa ja käsissäkin?? Tuntuu että mun elämä on pilalla :-(
Josksu muinoin olen cipralexia kokeillut synnytyksen jälkeiseen masennukseen...Mutta niin agressiivikseksi teki minut ja rajuja migreeneitä tuli kokoajan, että ei kiitos ainakaan niitä lääkkeitä enää koskaan.Hyötyä niistä ei ollut. Nyt kun tullut tällaiset oireet ja työttömänä olen, niin arvatkaa uskaltaako tässä töitä etsiä...Juu ei :-(((((
Kommentit (21)
pikkuhiljaa sitä alkaa sitten pelätä kaikkia julkisia tilaisuuksia.
Itseäni aina pelotti, että pyörryn. Usein huimasikin ja joskus ihan silmissä sumeni. Koskaan en silti pyörtynyt.
Outoa oloa, puutumisia, sairauksien pelkoa. Epätodellinen olo on ehkä ollut inhottavin. Kaikkea on mahtunut viimeiseen 3 vuoteen. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Osa oireista on luultavasti johtunut myös jännitysniskasta. Ja oireita on tullut sitten noidankehä.
Nyt luulen olevani ahdistukseni ja paniikkini kanssa voitolla. Yksinkertaisesti koskaan en ole luovuttanut ja jättänyt jotain tekemättä tai jonnekkin menemättä sen takia, että on huimausta tai muita oireita tai ahdistaa.
Olen ajatellut, että jos kerrankin annan periksi niin sitten en enää pysty menemään minnekkään tai tekemään mitään.
Kaikesta on kuitenkin kunnialla selvitty.
Ja yksi mikä mua on auttanut suuresti on ollut kahvin ja energiajuomien juomisen lopettaminen ihan täysin. Monta kertaa yritin lopettaa ja sitten taas aloin pikkuhiljaa juoda kahvia. Nyt vasta huomaa miten se kofeiini on lietsonut noita oireita.
Kannattaa ainankin koettaa olla ilman kahvia ainankin 2kk.
Jaksamista sinulle. Inhottavaa tuo on. Muista, että voit kääntyä lääkärin puoleen ja saada lääkityksen/terapiaa jos tuntuu ettei omat voimavarat enää riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erilaisia oireita. Lääkäri voi varmasti auttaa, mutta myös riittävä uni ja liikunta voisi auttaa ahdistukseen ja tuohon pistelyyn. Jos olet ahdistunut tai peloissasi, niin automaattisesti jännität lihaksistoa niin että siitä seuraa oireilua. Eiköhän tuon kierteen saa kuitenkin katki. Keskittyisin nyt ulkoiluun ja liikuntaan sekä lepoon ja sitä kautta lähtisin parantamaan tilannetta ja fyysistä olotilaa. Kaikesta tuosta voi päästä yli, älä huoli, töiden hakeminenkin voi olla ihan mahdollista. Toivon, että tilanne lähtee jostain kerimään auki ja parempaan suuntaa. Toivottavasti saat miesystävältä tai joltain ystävältä tukea.
Ei tästä tuu mitään!!! Mun koko kroppa tärisee jo..Tai siltä tuntuu että vapisen sisältä. Kädet ja ja jalat on niin puutuneet ja löydät että huh!!! Henkisesti ahdistaa todella paljon..Tuntuu että räjähdän tähän henkiseen ahdistuneisuuteen ja tuksiasuuteen. Pelottaa että loppuelämäni on tällaista. Huomaan että alan erakoitua kotiin..Ei pysty tavata enää kohta ketään, kun kaikki ajatukset pyörii vaan oman ahdistuksen ympärillä. En pysty kuunnella muiden juttuja ja musta varmaan näkee päällepäin miten hermostuntu olen. Voik paniikkihäiriö jäädä päälle niin että on kokoajan tällainen hysteerinen ahdistus???
en tiedä miten päin olisin täällä kotona..Telkkaria ei pysty katsoa, kun ei voi keskittyä. Ruuan laitto ei ahdistukselta onnistu..eikä siis yhtään mikään. Tekisi mieli vetää kunnon känni, ihan vain siksi että pääsisi tästä tuskasta...Mutta joo, en todella ota pisaraakaan alkoholia.
Maanantaina soitan kyllä lekurille. Sit jos saan lääkkeet..niin sopiiko ne sit taas mulla ja aikaa vie sekin että ne edes auttaa. Tai jos ne pahentaa alkuun ahdistusta, niin sit jo hajoan lopullisesti. Sais edes hetkeksi tämän tuskan pois sisältä..Ja huomaisi että on hyvä olla, eikä ole kiinnittänyt huomiota jalkoihin tai käsiin ja niiden puutuneeseen ja poutoon oloon... Huoh...
voisiko olla oma syynsä siis kilpirauhas arvoissa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsellä oli ihan samanlaisia oireita käsissä,sormenpäissä ja kasvoissa. Elimistö antaa merkkejä siitä että nyt on aika ottaa rauhallisemmin. Minulla oli ihan yleistä uupumusta liittyen lomattomuuteen, avioeroon ja muuttoon. Parin viikon sairausloma ja juttelu ammattiauttajien kanssa auttoi. Mene lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen lisäksi seinät huokailee ja kuiskailee. Välillä olen vähän hämilläni että hä, mitä nyt? Niin seinät selvästi huokailevat ja huojuvat.
Salkkaripsykoosiako tämä on vai mitä. No tapetit ovat 30 vuotta vanhat että se taitaa aiheuttaa visuaalisia harhoja.
Kun tuijottelen vanhaa naulan paikkaa seinässä niin näyttää että se kihelmöisi hämähäkkejä.
Kun menen lähemmäs niin huomaan että siinä on vanha naulan paikka.
Pitäisikö siihen pistää naula ettei hämähäkit hiivi yöllä viereen hä?
Kahvilatkin ovat kiinni ja jalat vaan vatkaa raivokkaasti. Miten muuten pukeudutte vainajienpäivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kuulostaa psyykkisiltä vaivoilta! Ollessasi ahdistunut, kuulitko jostain tuollaisesta sairaudesta joka aiheuttaa jalkaongelmaa? Pelkäätkö jotain tiettyä? Tuli mieleen että mielesi olisi jostain poiminut tuon oireen.
Lähipiirissäni on ollut pakko-oireista häiriötä, jossa osa kokemuksista ilmeni tuollaisina fyysisinä vaivoina, voimakkaina ja aivan todellisina. Käynti hyvällä psykiatrilla, hänen määräämänsä lääkkeet ja aika auttoivat ongelmaan. Voimia sinulle, toivottavasti löydät tilanteesta ulos!
T. Eräs, jolla on omat kompleksinsa... :)
Ja joskus heräsin öisin siihen että joka paikkaa pisteli ja puudutti. Tuntui että edes tiskikoneen tyhjennys ei onnistunut kun kädet oli niin voimattomat. Kaupassa tuntui että pitää nojata ostoskärryyn ettei kaadu. Olin varma että mulla on jotain tosi pahasti pielessä. Lääkäri sanoi suoraan että minulla on paniikki. enhän minä sitä silloin uskonut vaan menin uudelle lääkärille ja maksamaan itseni kipeäksi pään magneettikuvauksesta. Nyt naurattaa mutta ei silloin. Olin varma että pienet lapseni jäävät kohta ilman äitiä. Lisäksi olen kehitellyt tässä vuosien varrella lukuisia muita vakavia sairauksia itselleni. Erilaisia syöpiä, ALS:n, ms-taudin, sydänvian jne. Ja olen tehnyt kuolemaa vähän väliä.. Kaikki ilmeisesti vaan siitä että meillä on pienet lapset jotka mieheni työtilanteesta johtuen hoidan lähes aina yksin. Lisäksi iso koti ja paljon töitä siihenkin liittyen. Mutta on se ihmeellistä kuinka todellisia fyysisiä oireita ahdistus ja paniikki ja stressi voivat aiheuttaa. Tsemppiä sinulle, toivottavasti olosi helpottuu! Minulla ainakin menee nyt paremmin ja ilman lääkkeitä selvisin tästä. Muutaman kuukauden päästä saadaan toivottavasti vauva ja vähän pelottaa että alanko taas väsyneenä löytämään pelottavia oireita itseltäni. Jää nähtäväksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntui että kaikki alkoi siitä kahvikuppineuroosi kohtsuksesta. Aaltoilevista ahdistuksistani huolimatta olen aina ollut rohkea tarttumaan asioihin ja vahvuuteni on ollut ulospäinsuuntautuneisuus. Uusia tilanteita olen jännittänyt sopivassa määrin. Nyt tuntuu että pelkään kaikkia tilanteita missä joudun ruokailla tai kahvitella ihmisten edessä. Tämä pelko kalvaa sisällä niin paljon.. Että ahdistus on kasvanut hurjaksi. Ehkä se sitten kanavoituu näin kehoon. Koen että koko elämä on pilalla nyt. Miten voin edes töitä hakea?!??
Nosto. Itsellä ahdistuneisuushäiriön myötä alkoi reisien ja käsien puutumisoireet. En tiedä onko mielialalääkkeiden käytöllä myös syynsä. Osan päivästä puuttumista ei niin huomaa mutta suurimmaksi osaksi kyllä. Stressi tekee niin kirjavan oireisiin, ettei kannata Googletella vakavampia sairauksia.
B12-vitamiinitaso olisi myös hyvä tarkistuttaa, puutos voi oi aiheuttaa raajojen pistelyä ja puutumista.
Ja se lihashuolto on hyvä muistaa. Mulla epämääräiset puutumiset ovat välillä puhtaasti erilaisia jumeja, jotka aukeavat hierojan pöydällä.
Mutta itse ahdistus voi myös tehdä kaikenlaista. Kun ovat yhtä aikaa, joka hetki ei osaa edes erottaa kumpi johtuu kummasta. Pakko kokeilla vaan, jos ei tietyssä tilanteessa ei erota enää omia tuntemuksia. Kunhan ei jähmety liian pitkäksi aikaa samaan asentoon, siitä ei seuraa välttämättä kuin haittaa hukkaan heitetyn ajan ja turhan kärsimyksen muodossa.
Itse otan kemian avuksi jos pystyn. Lääke tai päihde, ruoka, juoma, mikä nyt kulloinkin tuntuu asianmukaiselta. Suolojen vajekin voi tehdä puutumisia ja heikkoa oloa. Kalium, natrium, magnesium mukaan, jos voisi omalla kohdalla johtua näistä.
Lääkäriin voi olla esim sydän peräistä.
Nostelen...