Lue keskustelun säännöt.
Anopista taas kerran
26.10.2012 |
Kiehuu....
Anoppi haluaisi meidän 2 ja 4 vuotiaat kylään viikonlopuksi taas kerran.
Mutta se, mikä siinä on ongelma on se, että lapset saa valvoa siellä myöhään ja ei ole säännöllisiä ruoka-aikoja ja herkkuja ahdetaan lauantai-iltana naamaan samaan aikaan kun katsotaan jotain telkkuohjelmaa.
Anoppi vahtaa itse sohvalla telkkua ja ei ole oikeasti läsnä lasten kanssa.
Kotiin tulee sieltä aina kaksi väsynyttä ja sokerihumalassa olevaa lasta, jotka kiukuttelee kotona kun anoppilassa on saatu valvoa ja mussuttaa karkkia.
Olen monesti sanonut tästä, mutta muutosta ei tule.
Minä en ymmärrä, miksi anoppi ei hommaa omaa elämää vaan on aina ruinaamassa lapsia sinne viikonlopuksi itselleen seuraksi. On ollut leskenä 8 vuotta ja olis jo luullut, että olis siihen mennessä hommannut itselleen kavereita ja omaa elämää. Mieheni on hänen ainoa lapsensa ja tuntuu, että haluaisi elää meidän kanssaan koko ajan.
On ehdottanut monesti, että lähtisi meidän matkaan ulkomaille lapsenvahdiksi tai voisi ottaa lapset joskus viikoksi (voi luoja, ne tulis takaisin paksuina makkaroina kun anoppi ahtais niihin jätskiä ja lettuja).
Miten voisi sanoa anopille nätisti, että en halua, että lapset on siellä kovin paljon, koska hänen kasvatuksensa on sitä, että istutaan olkkarin sohvalla ja katsotaan telkkaria ja syödä mussutetaan siinä telkkarin ääressä ja iltaisn saa valvoa myöhään.
Pitääkö meidän muuttaa toiselle paikkakunnalle, että anoppi jättää meidät rauhaan
Kommentit (12)
Tulipas typerä vastaus sinulle heti.
Eihän tuommoinen käy päinsä. Kyllä isovanhempien pitää noudattaa vanhempien kasvatusohjeita yms. Ilmeisesti et kuitenkaan kiellä herkkuja kokonaan, joten en ole ollenkaan kohtuuton. Kyllähän sitä itsekin söi herkkuja mummolassa, mutta ei meno kyllä tuommoista ollut.
Nämä anoppi-miniäjutut ovat aina hankalia. Ensin ehkä miehesi kannattaisi puhua äidilleen, mutta myös sinulla on täysi oikeus huomauttaa asiasta. Ei sinun tarvitse edes viedä lapsiasi yökylään, jos ei ole tarvetta/halua.
Lapset ovat toki pieniä, mutta myös heidän kanssaan voi yrittää keskustella asiasta ja herkkujen syömisestä.
Tsemppiä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä anopin tehtävä edes ole kasvattaa lapsia. Se voi aivan hyvin niitä hemmotella. Lapset eivät montaa vuotta edes halua mummolaan, anna niiden nyt mennä. Minusta nipotat turhasta jos 95% ajasta lapset ovat sinun huomassasi ja syövät normaalisti ja nukkuvat sopivasti jne. Anna niiden mennä vaikka vain pe-la väliseksi yöksi, jolloin la-su ottavat univelkansa takaisin.
liian pieniä olemaan koko viikon hoidossa, eikö se yökyläily oo parempi tuon ikäisille
Meillä oli samanlaista äitini kanssa.
Hän halusi ihan jatkuvasti lapsia luokseen kylään ja opetti lapsille että mummolassa ei ole mitään sääntöjä. Ihan kaikki on sallittua.
Sitten kun lapset haki kotiin, olivat he kiukkuisia ja väsyneitä, ja testasivat pari päivää onko kotona vielä säännöt voimassa.
Yritin useita kertoja puhua asiasta äitini kanssa asiasta, mutta hän vain tuumasi aina 'mummolassa on mummolan säännöt', ja sillä sitten mentiin.
Jossakin vaiheessa äitini alkoi marmattamaan minulle siitä että lapset eivät tottele häntä. Siinä vaiheessa tietenkin unohtui se, että mummo oli itse halunnut ettei sääntöjä ole, ja että minä olin sääntöjä vaatinut myös mummolaan. Minusta tuli yhtäkkiä syyllinen siihen, että lapset eivät tottele mummoaan, vaikka itse hän oli sen lapsille opettanut.
Kenenkään muun aikuisen kanssa tämmöistä tottelemattomuusongelmaa ei lapsilla ole ollut.
Ja tämä meno jatkuu vieläkin. "Sinun pitäisi opettaa noille lapsille, että minua täytyy uskoa." on äitini monet kerrat minulle sanonut. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistu, sillä äiti ei itse lähde siihen leikkiin mukaan. Hänen pitäisi saada vaan hupsutella lasten kanssa, ja lasten pitäisi osata tulkita rivien välistä milloin mummoa pitää totella ja milloin hän vain höpsöttelee.
Ylensyöttäminen on meillä myös kuvioissa.
Jos äitini on ollut hoitamassa lapsia vaikka 2 tuntia (esim. vanhempainillan ajan) niin kotiin palattuani saan kuulla huolestuneen selityksen siitä kuinka 'lapset eivät ole syöneet yhtään mitään koko aikana'. Yleensä nämä selitykset päättyvät jotenkin näin: "... ovat syöneet vain leipää, juguurttia, omenoita ja nakkeja ...ja sitten minä paistoin lättyjä että söisivät edes jotakin".
Parhaiten tämä toimii, kun vierailuja rajoittaa tarpeeksi paljon, ja pitää ne riittävän lyhyinä.
Mikään sanominen ei näihin ihmisiin yleensä auta. Minunkin äitini on muutaman kerran sanonut, että "Voithan sinä antaa vaikka mitä ohjeita, mutta en minä niitä noudata kun et ole näkemässä." :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos yhden lauantai-illan valvoo myöhään ja syö herkkuja?
Jos kaatuu, niin ei kannata päästää lapsia mummolaan. Mieluummin sitten marisee kun ei kukaan koskaan hoida lapsia.
Vai vietkö lapset anopille joka viikonloppu? Silloin kannattaa jo miettiä omia tarkoitusperiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...eikä se lasten kasvatus yhteen iltaan kaadu. Mutta niin kuin joku tässä ketjussa kirjoitti, sehän kaatuu tai kaadetaan lasten vanhempien syliin, kun lapset eivät totelle/syö/ole rauhassa tms!
Mutta koita ajatella asiaa niinkin, että lapsilla on kuitenkin oikeus luoda suhde isovanhempiin ja viettää aikaa heidän kanssaan. Kyllä se meno siitä vähän tasoittuu, kun lapset kasvavat ja keksivät omaa tekemistä. Ja kohta ne ei sinne mummolaan enää niin mieluusti halua mennäkään.
Mun anoppilassa usein kuultu kommentti on, että "kyllä ne syö niin huonosti" (kun juuri ennen ruokaa on syöty iso jäätelötuutti ja puoli rasiaa Haribo-karkkeja) tai että "ne herää niin aikaisin (noin klo 8 viikonloppuisin) ja on sitten niin huonotuulisia" (kun ovat valvoneet edellisenä iltana yli puolen yön ja käyneet kylvyssä ja saunassa klo 23....).
En ole enää vuosiin vaivautunut vastaamaan mitään näihin kommentteihin, menee jo toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :)
kerrankahdessa kuussa, niin ei ne niihin herkkuihin kuole. Päinvastoin, eikö lapsillakin voi olla jotain arjesta poikkeavaa ja pieniä vapauksia ja herkuttelua joskus?
Ymmärrän, että on helpompaa pienten kanssa, kun pitää rytmeistä kiinni. Mutta eikö toisaalta ole lapsillekin tosi kiva joskus saada valvoa mummon kanssa? Ei tuon ikäiset vielä älyttömän myöhään valvo ja kun seuraavana aamuna saa kuitenkin nukkua, niin en vetäisi tuosta hernettä nenään.
Nauti siitä, että on mummo joka hoitaa ja haluaa tavata lapsia! Jos kotona syödään arjessa terveellisesti, joskus voi mummon kanssa herkutella ja jättää vaikka yhden kunnon aterian väliin. Ei ne siihen kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on kuitenkin lapsille mummo joka välittää. Älä valita turhasta, vaikka ymmärrän että nyppisikin.
Meillä kumpikaan mummo ei halua hoitaa tai viettää aikaa lasten kanssa, eivät ole koskaan minuutiksikaan ottaneet hoitoon, ja mikä pahinta, eivät edes viitsi käydä kylässä tai halua lapsia luokseen kylään. Meidän lapsilla ei ole mummoa ollenkaan, kun molemmat mummot sanoutuivat irti mummoudesta jo raskausaikana.
Antaisin mitä tahansa anopista joka syöttäisi lapset väärin ja pitäisi löyhää kuria. Se olisi kuitenkin MUMMO, kaikkine puutteineenkin. Mulle kelpaisi huonokin mummo, mutta meillä ei ole mummoja laisinkaan!
sillä kyllä mielestäni se on anopin juttu! Lapseni eivät edes jaksaneet kovinkaan paljon syödä niitä karkkeja, sillä olin ahtanut heidät täyteen kotiruokaa:) Kotona kyllä sitten katsoin tarkasti tämän herkuttelun perään.
Taidat vain mesota kun et keksi järkevämpää tekemistä:) mutta jos olen väärässä perun sanani!
ja tehdä kaikkea kivaa. Jos sun lapset haluavat katsoa telkkaria, niin mikäs siinä. Kun vähän kasvavat, niin varmasti keksivät jotain muutakin. Mun mielestä olis kamalaa, jos mun lapset eivät saisi mitään hellimisiä ja ylimääräisiä kivoja juttuja mummolassa. Olis samanlaista arkea ja sääntöjä kuin kotonakin. Todella tylsää.