Halvemmalla pääsee sellainen henkilö, jolla..
-Ei ole autoa ja liikkuu pyörällä/kävellen työmatkat, satunnaisesti käyttää julkisia kulkuneuvoja. Ei tule bensamaksuja, auton vakuutuksia, auton huollosta koituvia laskuja jne.
-Ei omista televisiota. Ei tarvitse maksaa tv-lupamaksua. Netistä voi vallan hyvin katsoa uutiset ja haluamiaan sarjoja.
-Keksii itse lapsilleen tekemistä ilman, että kuskaa erillisiin harrastuksiin ja maksaa niistä älyttömiä summia. Monet asiat ovat edelleen ilmaisia.
-Ei tilaa lehtiä.
-Puhelimessa puhepaketti ja estot kohdillaan, jolloin puhelinlasku pysyy suht. samana joka kuukausi. Ei tule yllätyksiä.
-Kierrättää lastenvaatteita/leluja/harrastusvälineitä kaverien/sukulaisten kesken. Ihan kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.
-Tekee toisinaan eväät työpaikalleen, eikä käy aina syömässä kallista lounasta työpaikkaruokalassa. Kesäisin vie lapset leikkipuistoruokailemaan (Ei ole kyllä kaikissa kunnissa).
-Ei käy kuntosaleilla kuntoilemassa ja maksa samalla kalliita jäsenmaksuja, vaan ulkoilee ulkona (kävely, juoksu, pyöräily). Se on ilmaista.
-Välttää kalliiden eineksien ostamista kaupasta, vaan ostaa mahdollisimman paljon tuoretta ja tekee itse ruuat.
-Ei teetä töitä muilla (siivous, renkaiden vaihto jne) vaan tekee ne itse.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kyllä niitä rahamenoja saa pienemmiksi, jos niin haluaa ;)
Kommentit (12)
Juuri siksi, että tv:tä voi katsoa netinkin kautta.
Muuten yhdyn avauksen tekijään.
Täysin samaa mieltä asioista. Ahdistaa välillä kaverit, jotka valittaa kun rahat on aina loppu, mutta kuitenkin heille tulee 3-4 lehteä tilattuna.
TV-lupamaksuvinkki on vanhentunut, kukaan ei enää ansi vuodesta alkaen maksa tv-maksua, vaan se peritään veroina. Eli sinäkin voit hankkia tv:n kun siitä kerran joka tapauksessa maksat.
Työpaikkaeväillä voi oikeasti säästää paljon. Itse vien lähes joka päivä eväät töihin, hinta 1-2 euroa, kun lounasravintolassa ruoka maksaisi 8,50. Sässtöä tulee viikossa jo yli kolmekymppiä, kuukaudessa reippaasti yli sata euroa.
Mä olen tehnyt tietoista karsintaa sen jälkeen, kun ero tuli.
Auto mulla vielä on, ja siihen tosiaan uppoaa ihan liikaa rahaa, mutta muuten mun työpäivät venyisivät aivan kohtuuttomiksi, enkä voisi sitä lapsilleni tehdä.
Molemmat harrastavat kyllä, mutta koska teen töitä sen joukkueen eteen, maksan puolet vähemmän kuin muut vanhemmat, ja se tekeminen siis kannattaa, jotta saavat harrastaa mieluista lajia.
-Ei ole autoa ja liikkuu pyörällä/kävellen työmatkat, satunnaisesti käyttää julkisia kulkuneuvoja. Ei tule bensamaksuja, auton vakuutuksia, auton huollosta koituvia laskuja jne. -Ei omista televisiota. Ei tarvitse maksaa tv-lupamaksua. Netistä voi vallan hyvin katsoa uutiset ja haluamiaan sarjoja. -Keksii itse lapsilleen tekemistä ilman, että kuskaa erillisiin harrastuksiin ja maksaa niistä älyttömiä summia. Monet asiat ovat edelleen ilmaisia. -Ei tilaa lehtiä. -Puhelimessa puhepaketti ja estot kohdillaan, jolloin puhelinlasku pysyy suht. samana joka kuukausi. Ei tule yllätyksiä. -Kierrättää lastenvaatteita/leluja/harrastusvälineitä kaverien/sukulaisten kesken. Ihan kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. -Tekee toisinaan eväät työpaikalleen, eikä käy aina syömässä kallista lounasta työpaikkaruokalassa. Kesäisin vie lapset leikkipuistoruokailemaan (Ei ole kyllä kaikissa kunnissa). -Ei käy kuntosaleilla kuntoilemassa ja maksa samalla kalliita jäsenmaksuja, vaan ulkoilee ulkona (kävely, juoksu, pyöräily). Se on ilmaista. -Välttää kalliiden eineksien ostamista kaupasta, vaan ostaa mahdollisimman paljon tuoretta ja tekee itse ruuat. -Ei teetä töitä muilla (siivous, renkaiden vaihto jne) vaan tekee ne itse. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kyllä niitä rahamenoja saa pienemmiksi, jos niin haluaa ;)
Autoa tarvitaan jos omistaa kesämökin, vaikka muuten kulkisikin pyörällä. Lehdet ja kirjat ovat sivistäviä, lounas hyvässä seurassa henkilöstöravintolassa katkaisee mukavasti työpäivän. lapset eivät voi harrastaa joukkuelajeja eivätkä vaikkapa kulttuuria tai musiikia ilman rahaa, tv on tärkeä tiedonjakokanava, netistä katsominen on varastamista ja kuka haluaa roikkua netissä työpäivän jälkeen. Tottakai kierrätetään ja ostetaan käytettyä välillä mutta sekään ei ole pakkomielle meillä. Minä kulutan kyllä kaikki rahani, viimeistään tehdään reissu jos jotain jää säästöön. t.yh
ellei sitten aikaisemmin ole elänyt ihan pellossa, rajattomien rahakirstujen äärellä.
Mä olennimittäin itse ollut tilanteessa, jossa olin jo toteuttanut tuon kaiken ja paljon muuta, mutta vielä vaan olisi pitänyt pienentää menoja. Enää vaan ei saanut pienemmäksi.
Olemme muuten vailla kultalusikkaa syntyneitä, mutta nykyisin jo suurituloisiksi luettavissa.
Vaati suunnitelmallisuutta, jotta saatoimme hankkia haluamamme tasoisen viihtyisän perheasuntomme keskustasta. Emme olisi onnistuneet tässä sekä ilman harkittua taloudenpitoa että etenemistä työurillamme, joista on seurannut palkkatasojemme nousu.
Asuntolainamme määrä on ollut enintään puolet siitä, mitä pankki olisi kulloinkin myöntänyt. Maksoimme lainamme alle 10 vuodessa, vaikka olisikin ollut sovittu 25 vuodeksi. Viimein saatoimme hankkia nykyisen asuntomme. Autoa ei tarvita, kun työpaikat ovat lähellä.
vain nauttivat työpaikan keittiössä einesruokia, jotka ovat epäterveellisiä ja kalliita.
Lounassetelillä saa ruokalassa monipuolista ruokaa
suht edullisesti.
Vielä kun huomaa lopettaa hengittämisen, niin jestas kun säästyy rahaa.
Eikös rahaa sen takia tienata, ettei tarvitse lapselle itse laudoista suksia veistää tms.?
vain nauttivat työpaikan keittiössä einesruokia, jotka ovat epäterveellisiä ja kalliita.
Lounassetelillä saa ruokalassa monipuolista ruokaa
suht edullisesti.
Meillä ei kukaan harrasta eineksiä, vaan aina on omatekemää ruokaa omissa kipoissa, yleensä edellispäivän päivällisen tähteitä. Hintaa jää varmaan alle euron. Yksi syy eväsintoon on varmaankin se, että meille ei lounasseteleitä jaeta ja lähin syöttöläkin on viiden kilometrin päässä. Suunnilleen kerran kuussa pakkaudutaan autoon ja käydään kylillä syömässä, muuten mennään eväillä. Tässä tilanteessa säästö on huomattava.
Minä elän arkena säästeliäästi melkolailla ap:n vinkkien mukaan. Siitä syystä minulla on varaa käydä kahdesti vuodessa pidemmällä kaukomatkalla. Näillä lehtiä tilaavilla ja kuntosalimaksuja maksavilla ei ole varaa käydä kuin kerran vuodessa kanarialla, jos sitäkään.
Kyse on vain ja ainoastaan priorisoinnista, joku nauttii enemmän siitä että postiluukusta kolahtaa tuorein sisustuslehti, minä nautin siitä että voin matkustella eksoottisissa paikoissa. Jos tilaisin sisustuslehtiä ja maksaisin 50 euroa kukaudessa kuntosaliin, en voisi lähteä kuukauden kestävälle etelä-amerikan turneelle.
Ei siinä, kaikki kunnia sisustuslehdille, minä en sellaisilla tee mitään.
paitsi kuntosalijäsenyys.
Ulkosalla liikkuminen ja kotona jumppaaminen ei ole minulle tarpeeksi mielekästä, varsinkaan talviaikaan. Ja sen olen huomannut, että jos liikunta ei ole mielekästä, en sitä myöskään harrasta. Liikkumattomuus taas nostaisi lääkärikustannuksia pitemmän päälle.
onneksi tähän yhteen luksukseen on varaa :)Toistaiseksi...
Autoa tosin osa tarvitsee töihin pääsemiseen, aina ei ole duuni pyörä/kävelymatkan päässä eikä julkiset ole läheskään aina vaihtoehto joko työn luonteen tai sen takia että paikkakunnalla julkiset ei toimi kuten pk-seudulla...
Mutta muuten nuo on minusta aika peruskauraa, jotka varmaan jokainen ymmärtää että nämä ei ole välttämättömiä menoja ja pakon edessä niistä voi tinkiä. Ja jos ei ole pakko niin niihin voi ihan vapaasti käyttää rahaa, kunhan sitten säästää muut siltä valitukselta että kaikki on niin kauhean kallista ja ei jää rahaa säästöön vali-vali kun itse on valinnut käyttää sitä rahaa ei-välttämättömiin menoihin.
(Itse käytämme rahaa niin autoihin, lasten harrastuksiin kuin muuhunkin, mutta emme siitä valita, omia valintojamme ja tulojemme mukaan. Joskus ärsyttää samanlaiset suht hyvätuloiset kyllä jotka valittaa ihan kuin joku kotisiivooja tai lasten jääkiekkoharrastus ja vanhempien kuntosalijäsenyydet olisi jotain pakkomenoja.)