Steriloinnista...

Mieti todella tarkkaan, haluatko sitä. Runsaat kuukautisvuodot voivat palata, kun jarruhormonia ei enää ole. Sinnehän tulee " vain" klipsit. Jos olet kärsinyt kivuliaista kuukautisista aiemmin, tämäkin vaiva voi palata, e-pillerit, hormonikierukat kun pitävät kipujakin aisoissa (ja hormonikierukalla vuodot voi loppua kokonaan).

Puhumattakaan steriloinnin lopullisuudesta. Aina on näitä tsunameja tai uusioliittoja, ja lapsen hankinta ollakin yhtäkkiä taasa toivottu ja ajankohtainen.

Tietysti puntaroit asian itse ja se on oma päätöksesi. Mieti tarkkaan.

ja 2 v sitten kun iltatähti syntyi olin varma että mulle tehdään lähiaikoina st:tä, ikääkin jo alkaa olla liian vanhaksi ns..ha..

Tiistaina, 5pv sitten olin nyt sit leikkauksessa. Päiväkirurgisella osastolla. Nukutettiin joo, muistan et katselin kelloa kun menin (kävellen) leikk.saliin, se oli 10.00 ja 11.15 minut roudattiin sängyllä heräämöhuoneeseen. Kipeä olin 2t et sain suoneen 3 kertaa Oxanestia, sit helppasi. Nukuin ja kävin ylhäällä n klo 17. Puoli 7 mies haki mut himaan kiputabuja kassissa mukana. Sairaslomaa oli 5pv. Eka yö ei saa olla yksin kotona, ja sain vahvan pillerin yöksi mukaan. Kun yritin vessaan keskellä yötä piti herättää mies mukaan kun koko huone pyöri. Ke:na popsin aika paljon tabuja vielä mut to ja pe ainoastaan 2 Buranaa. Eilen olin ilman. Tänään meinaan mennä kävelylenkille ja huom töihin. Olin kauan miettinyt asiaa ja tiedän sen olevan oikea ratkaisu. Niistä muista kysymyksistä en osaa siis vielä sanoa. 2 kaveria on joille tehty muutama vuosi sitten kans st:tä, he ovat erittäin tyytyväisiä - niillä ei ole kipuja ja yksi heistä sanoo että seksihalut vain parani kun ei tartte olla ns huolissaan jatkuvasti että jos....Sterilisaatio ei kyl vaikuta seksihaluun. Ekat kuukautiset voivat olla runsaampia ja hieman kivuliaampia kuin norm. Jos olet asiaa tarpeeksi kauan miettinyt uskon että se on sinullekin oikea asia.

Monta pientä on nyt, olen heistä jokaisesta kiitollinen, mutta enempää en halua enkä jaksa. Elämäntilanne on se, että mies ei pysty osallistumaan lasten hoitoon - vaikka olemassa onkin - ollenkaan eikä koskaan tule pystymäänkään (syystä, joka on tässä nyt toissijainen). Olen ollut kuusi vuotta kotona lapsia hoitamassa - omaa aikaa ei ole ollut ollenkaan. Tähän asti olen kuitenkin pärjäillyt, ja näiden olemassa olevien kanssa kyllä pärjään, mutta yhtään enempää en enää jaksa. Toisaalta jokainen raskaus on myös ollut minulle itselle ja vatssassa kasvavalle vauvalle vaarallinen, joten en jaksa enää sitä kamalaa huoltakaan puhumattakaan siitä, että tapahtuisi se, mitä jokaisen raskauden aikana on pelätty ja seurattu. Eli lopullisuus ei pelota. Kuukautiseni eivät ole olleet koskaan kivuliaita tai runsaita tai mitenkään ongelmiallisia, joten eivät ainakaan siis sellaisiksi palaa.

-ap

jos tilanteesi on tuo ja asia tarkkaan mietitty, ota yhteyttä omaan lääkäriisi joka kirjoittaa sterilisaatioon lähetteen. Toimenpidettä ei varmaankaan tarvitse pelätä.

T. ekana vastannut, oliko se nyt sitten ykkönen vai nro 2...

Menin klo 8 leikkuriin (päiväkirurgisella), puoli kymmenen heräsin kyseleen kahvia. puoli yksitoista pääsin ylös, halusivat makuuttaa ettei tule takapakkia, lueskelin sen tunnin.. Klo 12 oli mies hakemassa.. Muutaman päivän söin särkylääkkeitä, haavoja kiristi enemmän kuin oli muita vaivoja.. Todella tyytyväinen olen ratkaisuun, meille ei tule biologisia lapsia enää =)

-ap

sterilointi aikaisti vaihdevuosioireita....

Ikää oli 33 kun tehtiin, toimenpiteenä ei kummoinen, kivutkin oli suht vähäisiä. N. vuosi steriloinnista alkoi sit vaihdevuosioireet pukkaamaan päälle, ei kiva ollenkaan. Yksityislääkäri vasta kertoi mistä oli kysymys.

Parille muullekkin ystävälle käynyt samoin.

Muuten kyllä tekisin uudestaan mutta jos tietäisin tämän niin harkitsisin kyllä uudestaan. Ois noi mummo-oireet tulla joskus myöhemminkin....