Gradun tekeminen väsyttää.
Väännän gradua yksin kotona. Uskon puute iskee välillä, kun pohdin sitä, että onko tällä työllä ja siitä saatavalla arvosanalla juurikaan merkitystä työelämässä.
Tiedän, että omalla alallani (kasvatusala) sillä, että on suorittanut yliopistotutkinnon on enemmän merkitystä, kuin gradun arvosanalla.
Kunnianhimoisena ihmisenä haluaisin kuitenkin saada siitä hyvä arvosanan.
Tsempatkaa mua! Kertokaa omista kokemuksistanne: onko gradusta ja sen arvosanasta ollut teille hyötyä työelämässä?
t. Väsynyt gradun tekijä
Kommentit (5)
Kasaa vain se jotenkin kokoon äläkä arvosanoista murehdi. Ellet siis aio tutkijaksi. Itselläni on arvosanana c, ja hyvin on töitä riittänyt. Tosin olen opettaja, eli muista aloista en tiedä.
Mutta olen sen verran kunnianhimoinen tyyppi, etten halunnut huonoa arvosanaa.
Yksi neuvo, kun uskonpuute vaivaa: jaa urakka osiin ja keskity vain siihen käsiullä olevaan asiaan.
Mä olen koko ajan ajatellut, ettei arvosanalla väliä -kunhan tulee tehtyä. Silti ei vain pokka riitä palauttaa täyttä sontaa. Jotenkin ohjaaja pitää mua kai ihan fiksuna, enkä yksinkertaisesti kehtaa antaa sille luettavaksi jotain ihan ala-arvoista, vaikka olen selittänyt sille, että haluan vain valmistua. Stressiä siis pukkaa aiheesta - pakko saada paska kasaa toukokuuksi.
Eli viimeistelty ulkoasu, sujuvaa, tieteellistä kieltä, paljon lähteitä ja vähän omaa ajattelua.
Monikaan (riippuu tietysti alasta) ei halua palkata " melkein valmista" maisteria, mutta ekan valmistumisen jälkeisen työpaikan jälkeen kukaan ei myöskään kysy enää gradusta mitään.