Suomalaiset nimet, jotka loppuvat konsonanttiin

mutta täysin samaa mieltä. kauheita virityksiä

lähipuistossa yksi mamma aina huutelee: "Oliveriii, Oliveriii!!" Kysyin kerran piruuttani, että onko sen nimi tosiaan Oliveri. Kuulemma helpompi sanoa noin... öööö??? Miks antaa lapselle nimi Oliver ja sitten kutsua häntä nimellä Oliveri?

en ymmärrä, miksi antaa tuollainen nimi ja sitten huudella lapselle "Jaani"..

mutta puistossa särähti korvaan kun äiti huusi Brian nimistä poikaansa BRRRAIAN. Joo ei hyvä.

pitkä ja lyhyt vokaaliäänne… esim. Lukas ja Luukas EI ole sama asia.

Pia-Piia

kun eräs henkilö puhuu Riitta nimisestä..."annoin Riittalle sen ja sen. Riittalla oli sitä ja tätä. Siis sanooko sitten myös Pekkalle, Mattille, Jaakkolle...?

kun eräs henkilö puhuu Riitta nimisestä..."annoin Riittalle sen ja sen. Riittalla oli sitä ja tätä. Siis sanooko sitten myös Pekkalle, Mattille, Jaakkolle...?

Monet sanoo myös pappalle, kakkalle jne.

hyväksyttäviä kieliasuja.

Miten kenenkään persettä jaksaa kaivertaa se, miten ihmiset lausuvat lastensa nimet. Hohhoijaa..

Eikös Pekalle ja Pekkalle ole kummatkin

hyväksyttäviä kieliasuja.

suomen kieli ei taivu noin.

omien lasten nimistä 7kpl loppuu konsonanttiin, jos otetaan toisetkin nimet mukaan. Itselleni ei tuota ongelmia, mutta esim. anoppi kirjoitti lahjapaketteihin "Mikael' lle"

että otetaan ensin huonosti Suomen kieleen istuva nimi ja sitten väännetään se kamalaksi junttiversioksi tyyliin Birgit -> Birgitti tai pahimmassa tapauksessa jopa Pirkitti. Pahin kuulemani ehkä Peeritti (Berit), ja tosiaan näin kutsuja oli lapsen oma isä eikä joku vieras joka ei osaa ääntää, esim. vanhukselta olisi ihan ymmärrettävääkin.



Kerran huvittu myös perhe jossa tytölle oli annettu nimeksi Tatjana, mutta eivät jaksaneet vanhemmat vissiin niin pitkää nimeä aina ääntää joten huutelivat Tatti-nimellä tyttöparkaa.

Paul/ Paulus = Pauli

Johan = Juhani



Vihtori, Riitta, siis onhan näitä suomennettuja. Nimiä väännetään kieleen sopivaksi.

taivuttaa lapsensa nimen genetiivin Bemjamin -> Bemjamin vaikka pitäisi tietenkin olla Benjaminin. Ei ehkä ole itse huomannut virhettään.



Juu olen samaa mieltä, että toimiva etunimi on sellainen, joka integroituu suomen kieleen ongelmitta.

pitkä ja lyhyt vokaaliäänne… esim. Lukas ja Luukas EI ole sama asia.

Mutta kyllähän ne äännetään samalla tavalla jos noin kirjoitetaan. Ei kai nyt kukaan äännä Lukas lyhyellä u:lla, kuulostaisi tosi hölmöltä.

tulleet ulkomailta Suomeen ja siten väännetty suomenkieleen sopiviksi. Alkuperäisiä suomalaisia nimiä kun ei ole kovin montaa, Kalevalan nimet ja luontonimet, siinä se. Loput tulevat raamatusta ja ulkomailta.

että otetaan ensin huonosti Suomen kieleen istuva nimi ja sitten väännetään se kamalaksi junttiversioksi tyyliin Birgit -> Birgitti tai pahimmassa tapauksessa jopa Pirkitti. Pahin kuulemani ehkä Peeritti (Berit), ja tosiaan näin kutsuja oli lapsen oma isä eikä joku vieras joka ei osaa ääntää, esim. vanhukselta olisi ihan ymmärrettävääkin.

Kerran huvittu myös perhe jossa tytölle oli annettu nimeksi Tatjana, mutta eivät jaksaneet vanhemmat vissiin niin pitkää nimeä aina ääntää joten huutelivat Tatti-nimellä tyttöparkaa.

tuossa nyt ei varmaan ole kyse siitä, että luultaisiin lausuttavan maaritti.

Nimet vaan saattavat muokkautua toiseen muotoon, sehän on kuin lempinimi.

Tai ehkä tietyissä murteissa nimet vääntyvät usein noin.

kun eräs henkilö puhuu Riitta nimisestä..."annoin Riittalle sen ja sen. Riittalla oli sitä ja tätä. Siis sanooko sitten myös Pekkalle, Mattille, Jaakkolle...?

tätä esiintyy nimissä Maritta ja Anitta.

No onpa hassua. Kalenterissa olevat nimet ovat melkein kaikki tulleet ulkomailta Suomeen ja siten väännetty suomenkieleen sopiviksi. Alkuperäisiä suomalaisia nimiä kun ei ole kovin montaa, Kalevalan nimet ja luontonimet, siinä se. Loput tulevat raamatusta ja ulkomailta.

että otetaan ensin huonosti Suomen kieleen istuva nimi ja sitten väännetään se kamalaksi junttiversioksi tyyliin Birgit -> Birgitti tai pahimmassa tapauksessa jopa Pirkitti. Pahin kuulemani ehkä Peeritti (Berit), ja tosiaan näin kutsuja oli lapsen oma isä eikä joku vieras joka ei osaa ääntää, esim. vanhukselta olisi ihan ymmärrettävääkin.

Kerran huvittu myös perhe jossa tytölle oli annettu nimeksi Tatjana, mutta eivät jaksaneet vanhemmat vissiin niin pitkää nimeä aina ääntää joten huutelivat Tatti-nimellä tyttöparkaa.

Niin ei minusta siinä mitään vikaa että muokataan ulkomainen nimi suomenkieliseen asuun ja annetaan lapsen nimeksi se. Mutta se on hassua että lapselle annetaan nimi vierasperäisessä asussa, mutta sitten se kuitenkin äännetään koko ajan ihan eri tavalla. Jos lapsen nimi on Jaakoppi kirjoitettunakin ei siinä mitään vikaa, söpö nimi. Mutta jos hän on Jacob mutta äännetään Jaakoppi niin kuulosta typerän teennäiseltä se virallinen nimi.