Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tekisitkö sinä tässä tilanteessa abortin?

Vierailija
25.07.2012 |

Yritän itse päättää mitä tehdä. En haluaisi tehdä aborttia, tunnen sen olevan väärin ja että murhaisin lapseni - mutta samalla en näe muutakaan ratkaisua. Haluaisinkin kuulla muiden mielipiteitä ja mitä te tekisitte tässä tilanteessa.



Ehkäisymme (kondomi) petti jokin aika sitten, mutta typeryyttäni uskoin raskauden olevan hyvin epätodennäköinen siinä kierron vaiheessa ja unohdin koko jutun. Lähdin ulkomaan matkalle kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa, ja tätä varten "siirsin kuukautisia" puolellatoistaviikolla, ja tuona aikana join alkoholia - parina iltana humaltumiseen asti. Kun kuukautiset eivät alkaneetkaan progesteronilääkityksen loputtua, tein raskaustestin (hieman yli viikko sitten) ja se olikin positiivinen. Raskausviikkoja on nyt 7+3. Olen puhunut tästä lääkärin kanssa, ja hän sanoi että tuossa vaiheessa (5. raskausviikolla) juotu alkoholi on voinut jo vaikuttaa alkion kehitykseen, kun taas ennen 5. vkoa se ei olisi aiheuttanut niin suurta haittaa. Lisäksi ennen testiä söin allergia- ja astmalääkkeitä, joita ei käyttöohjeiden mukaan saisi syödä raskauden aikana, ja nuokin arveluttavat.



Olen 25-vuotias, tasapainoinen, joskin taloudellisesti perheestäni riippuvainen nuori terve nainen. Lapsen isä on elämänkumppanini, jonka kanssa haluan myöhemminkin lapsia. Yliopiston vaihdon myötä opintoni ovat vasta alussa, ja valmistuisin viiden vuoden päästä. Opintoni ovat sen luontoisia, että läsnäolo on käytännössä pakollista, tahti on kova ja joustoa on vähän, joten mahdollinen lasten saanti tarkoittaisi väistämättä välivuosia ja valmistumisen viivästymistä. Saatan tosin haluta lapsia joka tapauksessa ennen valmistumista, joten siinä mielessä en koe opintojani "tarpeeksi hyväksi" syyksi raskauden keskeytykseen.



Poikaystäväni on hieman minua nuorempi, ja hän ei koe vielä olevansa valmis isäksi. Hän kyllä haluaa aikanaan lapsia ja tiedän, että hänestä tulisi loistava isä, mutta näen hänet itsekin vielä hieman keskeneräisenä mitä vastuulliseen aikuisuuteen tulee. Lisäksi hän on toisesta pohjoismaasta ja hänen opintonsa siellä ovat kesken niin, että Suomeen ja samaan kaupunkiin hän pääsisi muuttamaan vasta ensi kesänä (mikä onkin ollut suunnitelmana). Suomen kieltä hän ei osaa ja sopeutuminen yhteiskuntaan jännittää, vaikka luulen hänen mukautuvan hyvin ja hän tuntuu olevan samalla aaltopituudella suomalaisten kanssa. Poikaystäväni on sitä mieltä, että abortti on ainut järkevä ratkaisu. Ei hän minua jättäisi jos lapsen päättäisin pitää, mutta ei hän sitä helposti nielisikään ja aluksi hän ei voisi juurikaan olla tukenani välimatkasta johtuen.



En tiedä, mikä tässä tilanteessa on oikein. Muuten kallistuisin lapsen pitämisen puolelle, mutta tunnen suurta syyllisyyttä alkoholin käytöstä ja koen, että olen jo 'pilannut' raskauden ja alkion terveyden tietämättäni. Jos pitäisin lapsen, pohtisin varmasti hänen aikuistumiseen asti, olisiko tuo alkoholi jotenkin vaikuttanut kehitykseen. Lisäksi koen, että en voi pakottaa miestäni isäksi ennen kuin hän tuntee olevansa siihen valmis. Mutta raskaudenkeskeytys tuntuu niin väärältä! Ehkä saattaisimme haluta lapsia jo muutaman vuoden päästä, ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että noinkin pieni ero ajassa vaikuttaisi näin paljon päätökseeni raskauden suhteen.



Saisin nyt luultavasti ajan aborttiin ensi viikolle, mutta olen päätöksestä hyvin epävarma. Mitä te tekisitte?

Kommentit (38)

Vierailija
1/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En siis itse tekisi aborttia, mistään hinnasta.

Lapset ovat lahjoja, tee tilaa heille elämässäsi.Koskaan ei ole se sopiva aika hankkia lapsia. Pidä tämä lapsi, et varmasti kadu, vaikka olisi vammautunutkin. Et kuitenkaan ole tehnyt sitä tahallasi.

Vierailija
2/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi hyvänen aika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja olen pitänytkin. Itse otin kanssa humaltumiseen saakka noilla viikoilla, kun en vielä tiennyt raskaudesta. Plussan tein vk:lla 8+

Terve tyttö tuli.

Riski, että juomisen takia lapsella jotakin on, on sun tapauksessa kyllä pieni.



Muutenkin sun juttu kuulostaa silt, että katuisit aborttia tulevaisuudessa.

Olen joskus kuullut, että kun se lapsi on, ei sitä kadu, yleensä on jälkikäteen ajateltuna parasta mitä on tapahtunut :)

Vierailija
4/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päättänyt, että lapsen aika on nyt. Todennäköisyys siihen, että lapsi on vammautunut, on hyvin pieni. Pidä lapsi, tulet katumaan aborttia jossain vaiheessa ja rankasti.

Vierailija
5/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otat riskin että et koskaan valmistu. Lapsen saminen opintojen alussa on ihan eri asia, kuin loppusuoralla. Kuullostaa siltä, että teillä molemmilla on koko opintoputki edessä, eikä edes samassa maassa. Iso riski että saat isättömän lapsen.

Vierailija
6/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos noin varhaisilla viikoilla alkio olisi vaurioitunut, se tulisi luultavasti keskenmenona ulos itsekseen. Suomessa yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava asia on äidin alkoholin käyttö, ja nyt on muistettava että ne vauriot ovat yleensä hermostollisia pikemminkin kuin elimellisiä, eli juomisen on täytynyt jatkua suunnilleen koko raskauden aika kovana. Itse tulin raskaaksi hormonaalisella ehkäisyllä ja olin juuri ottanut rokotteen jota ei saa ottaa jos edes suunnittelee raskautta. Päätin pitää lapsen, kävin tosin 4d ultrassa mahdollisen huulihalkion takia ( joka olisi liittynyt rokotukseen) ja kaiken päätteeksi syntyi kaunis ja terve pieni tyttö! Abortti sen sijaan on todella traumaattinen jos et ole siitä ätysin varma, ja etenkin kun asiasi kuitenkin ovat ihan hyvin. Elämässä ei useinkaan asiat mene siinä järjestyksessä kuin itse on suunnitellut, näin ainakin minun kohdallani ja olen melkein 40v. Raskaus on kuitenkin 10kk aikaa sopeutua ajatukseen äitiydestä, ja äitiys on elään mittainen matka. Ole rohkea ja kasva äidiksi, tuo pieni ihminen sisälläsi on juuri sinun lapsesi. opiskelua voi jatkaa myöhemminkin ja lapset on biologisesti parempi saada alle 30v:na, ainakin ensimmäinen. Myöhemmin jos tulee lapsettomuutta niin menneisyydessä tehty abortti aiheuttaa turhaan tuskaa vielä vuosienkin jälkeen. Mutta oma lapsi ei kaduta, usko pois. EI vaikka olisit äiti ilman miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse tietämättäni olevani raskaana join viikolle 8 asti ja aika paljon. Lapseni nyt 9 vuotias ja täysin normaali poika. Riski siis todella pieni että mitään vammoja olisi. Ja allergia lääkkeitä käytin myös raskautenia aikana.

Sinä ja lapsen isä ehdtte sopeutua raskauden edetessä tilanteessa ja varmasti löydätte hyvät ja toimivat ratkaisut elämällenne.

Vierailija
8/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

riippuvainen työtön opiskelija, joka jäisi aluksi käytännössä yksinhuoltajaksi (ja mahdollisesti myös jatkossa). Hyvällä mallilla asiat!?



Rankkaa tulee olemaan, muttei ylitsepääsemättömän rankkaa.

On ehkä karua sanoa, mutta helpommalla pääsee, kun teet abortin. Voit rauhassa valmistua ja saada itsellesi vakaamman elintason, sitten on parempi aika lapselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ole rohkea ja kasva äidiksi, tuo pieni ihminen sisälläsi on juuri sinun lapsesi.

Vierailija
10/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä elämässä on tärkeintä? Teet kummin vain, elät päätöksen kanssa loppuelämäsi. Toisessa vaihtoehdossa ei liene vuosien päästä paljon iloa tuottavaa... Vaikka lapsella olisi jotain (alkoholittomuus kaan ei takaa tervettä lasta) se olisi sinun ja rakastaisit sitä. Käytännön asiat saa aina jotenkin järjesteltyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

raskauden? Seksiä ei pidä harrastaa, jos ei ole valmis kantamaan seurauksia.



Pidä lapsi, et tule sitä katumaan.

Vierailija
12/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sen jälkeen hän muuttaisi Suomeen. Olemme menneet kihloihin tänä vuonna enkä usko että hän jättäisi minua lapsen takia, mutta se saattaisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa suhteeseemme enkä tiedä kuinka selviytyisimme. Rakastan kyllä häntä paljon ja hän minua, mutta ei hän aivan vielä ole valmis isäksi.



En usko että opintoni jäisivät kesken, sillä ala on minulle oikea, olen kunnianhimoinen ja kouluuni on vaikea päästä ja aniharvat sen keskeyttävät, samaten työpaikka olisi aika varma tällä koulutuksella, enkä haluaisi heittää sitä hukkaan. Mutta valmistumiseni saattaisi tietysti jäädä roikkumaan yllättävän pitkään lapsen saatuani, eihän sitä tiedä. Olen saanut taloudellista tukea vanhemmiltani paljon tähän mennessä, joten elämän realiteetit ja rahan riittäminen saattaisivat yllättää pahastikin.



Jos tekisin abortin, tiedän että tietyllä tasolla katuisin. Tämä tilanne on aivan kamala, ja tuntuu ettei oikeaa vaihtoehtoa ole ollenkaan. Jos vain elämäntilanne olisi sopivampi ja olisin tajunnut raskauden aiemmin, pitäisin lapsen ehdottomasti. Biologiani ja äidinvaistoni sanovat, että abortti on väärin eikä päätös ole ollenkaan helppo. Mutta toisaalta jos pitäisin lapsen, en luultavasti antaisi alkoholinkäyttöä anteeksi itselleni, haluaisin lapsen saadessani elää raskaana niin hyvin kuin suinkin (ja jättää mm. kahvin, meikit ja hiustenvärjäykset pois), sillä se on mielestäni niin tärkeä ajanjakso lapsen koko elinikäistä terveyttä ajatellen ja olisi minun vastuullani taata paras mahdollinen terveys lapselleni. Nyt tunnen itseni jo huonoksi äidiksi, joka on kaltoinkohdellut pienen alkion terveyttä. :(



Kiitos vastauksista! Toivoisin niitä lisää :)



-AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos juominen huolettaa... Itse tiesin raskaudesta vk 6+ ja ennen sitä olin juonut suht reippaasti kerran ja pari krt vähän...teratologisesta saat asiallista tietoa joka varmasti rauhoittaa mieltäsi.. Tsemppiä päätökseen! Googlaa se Teratologinen tietopalvelu, sinne voi soittaa arkisin muistaakseni 9-12 välillä...

Vierailija
14/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin 10-vuotta olin samankaltaisessa tilanteessa.



Lapsi ilmoitti tulostaan juuri kun olin onnistunut saada opiskelupaikan erittäin haluttuun ja vaikeapääsyiseen opinahjoon. Olin kauhuissani, koska näin yhtälön monenkin asian vuoksi ylitsepääsemättömäksi. Veikkaan, että tilanteeni silloin oli haastavampi kuin sinulla nyt. Abortti olisi kait ollut jonkin mittapuun mukaan järkevä ratakaisu, mutta sitä en olisi voinut tehdä. Joten ajattelin että kunhan vain toimin oikein ja teen parhaani, loput voin jättä herran haltuun ja hyvin menee.



Ratkaisu oli hyvä. Opiskelut menivät oikeastaan tosi hyvin, lapsen mukanaolo toi tiettyä hyvää painetta opiskeluihin. Valmistuin aikanani ja sain hyvän työn. Tuo lapsi on oikea kultakimpale, ihmisenä hyvin erityislaatuinen positiivisella tavalla.



Olen myöhemmin ymmärtänyt, että hänen oli tarkoitus tulla ja aika oli silloin hyvä, vaikkei sitä olisi kukaan osannut silloin arvata.



Sinuna olisin luottavaisin mielin ja toimisin juuri tämän mallin mukaan: tee parhaasi ja toimi oikein. Lapsi tuo vielä paljon onnea teidän kaikkien elämään.



Ja onnea raskaudesta :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta jos vahvasti tunnet, ettet tässä elämäntilanteessa pysty tarjoamaan hyvää elämää mahdollisesti vielä vahingoittuneelle vauvalle, niin ole itseäsi kohtaan armelias ja keskeytä raskaus. Kyse ei tosiaankaan ole vielä tietoisesta ja tuntevasta ihmisen näköisestä olennosta.



Myöhemmin tulet saamaan lapsia, jos niitä on suotu. Mitään kosmista rangaistusta tästä ihan järkevästä ja kaikkia osapuolia ajattelevasta ratkaisustasi et tule saamaan. Muutoin tässä maassa ei syntyisi koskaan yhtään lasta esim. huumeäideille, jos joku näitä asioita jossain ohjailisi sen mukaan, kuka on lapsen "ansainnut" ja kuka ei.

Vierailija
16/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

yksistään. Eikä ole olemassa varmoja päiviä. Ihan omaa tyhmyyttä tällaiset "yllätysraskaudet."

Vierailija
17/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

suosittelen pitämään lapsen. Mutta muista valmistaa itseäsi henkisesti siihen, että rahasta tulee olemaan tiukkaa, ensimmäinen vauva vuosi saattaa olla äärimmäisen raskas, varsinkin yksin. Sinun tulee myös ajatella mahdollista yksinhuoltajuutta. Ja pitää asennoitua siihen, että opiskelut edistyvät huomattavasti hitaammin kuin olet suunnitellut.

Kun asennoituu mahdollisimman vaikeaan niin voi positiivisesti välillä yllättyä.

Vierailija
18/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päättänyt, että lapsen aika on nyt. Todennäköisyys siihen, että lapsi on vammautunut, on hyvin pieni. Pidä lapsi, tulet katumaan aborttia jossain vaiheessa ja rankasti.

Itsellä samantyyppistä kokemusta ekasta lapsesta, sain vielä klamydian (suojaamaton yhdyntä siis...) ja söin siihen kauheet kuurit ilman et tiesin olevani samalla raskaana, alkoholia kului myös. Aborttia en silti pitänyt vaihtoehtona, ajattelin, että tulee mitä tulee, lastani en tapa. En olisi koskaan päässyt syyllisyydestä.

Neiti on nyt 9v, fiksu ja filmaattinen. En voisi kuvitella tilannetta, että olisin hänet tappanut kohtuun :( Nyt on 2 lasta saman miehen kanssa ja kaikki hyvin.

Tsemppiä sulle miten sitten päätätkin, mutta todennäköisintä on, että saat kauniin lapsen joka on aivan terve, oma ja rakkainta maailmassa!

Vierailija
19/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kykenisi aborttiin missään tilanteessa. Lapset on elämän lahja ne antaa paljon enemmän mitä ottaa. Itse sain 16-vuotiaana esikoiseni, enkä ole katunut kertaakan että silloin päätin yh-äidiksi ryhtyä. Ja olen kerennyt opiskella ja perustaa yrityksen.



- 29-vuotias 3-lapsen äiti ja yrittäjä.

Vierailija
20/38 |
25.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kyllä se ehkäisee tehokkaasti, nykypropaganda yrittää vaan saada ehkäisyvastuun naisille jotka saastuttavat e-pillereiden syönnillään mm. juomaveden. Aamulehti uutisoi tästä juuri!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä seitsemän