Lue keskustelun säännöt.
Tekisitkö sinä tässä tilanteessa abortin?
25.07.2012 |
Yritän itse päättää mitä tehdä. En haluaisi tehdä aborttia, tunnen sen olevan väärin ja että murhaisin lapseni - mutta samalla en näe muutakaan ratkaisua. Haluaisinkin kuulla muiden mielipiteitä ja mitä te tekisitte tässä tilanteessa.
Ehkäisymme (kondomi) petti jokin aika sitten, mutta typeryyttäni uskoin raskauden olevan hyvin epätodennäköinen siinä kierron vaiheessa ja unohdin koko jutun. Lähdin ulkomaan matkalle kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa, ja tätä varten "siirsin kuukautisia" puolellatoistaviikolla, ja tuona aikana join alkoholia - parina iltana humaltumiseen asti. Kun kuukautiset eivät alkaneetkaan progesteronilääkityksen loputtua, tein raskaustestin (hieman yli viikko sitten) ja se olikin positiivinen. Raskausviikkoja on nyt 7+3. Olen puhunut tästä lääkärin kanssa, ja hän sanoi että tuossa vaiheessa (5. raskausviikolla) juotu alkoholi on voinut jo vaikuttaa alkion kehitykseen, kun taas ennen 5. vkoa se ei olisi aiheuttanut niin suurta haittaa. Lisäksi ennen testiä söin allergia- ja astmalääkkeitä, joita ei käyttöohjeiden mukaan saisi syödä raskauden aikana, ja nuokin arveluttavat.
Olen 25-vuotias, tasapainoinen, joskin taloudellisesti perheestäni riippuvainen nuori terve nainen. Lapsen isä on elämänkumppanini, jonka kanssa haluan myöhemminkin lapsia. Yliopiston vaihdon myötä opintoni ovat vasta alussa, ja valmistuisin viiden vuoden päästä. Opintoni ovat sen luontoisia, että läsnäolo on käytännössä pakollista, tahti on kova ja joustoa on vähän, joten mahdollinen lasten saanti tarkoittaisi väistämättä välivuosia ja valmistumisen viivästymistä. Saatan tosin haluta lapsia joka tapauksessa ennen valmistumista, joten siinä mielessä en koe opintojani "tarpeeksi hyväksi" syyksi raskauden keskeytykseen.
Poikaystäväni on hieman minua nuorempi, ja hän ei koe vielä olevansa valmis isäksi. Hän kyllä haluaa aikanaan lapsia ja tiedän, että hänestä tulisi loistava isä, mutta näen hänet itsekin vielä hieman keskeneräisenä mitä vastuulliseen aikuisuuteen tulee. Lisäksi hän on toisesta pohjoismaasta ja hänen opintonsa siellä ovat kesken niin, että Suomeen ja samaan kaupunkiin hän pääsisi muuttamaan vasta ensi kesänä (mikä onkin ollut suunnitelmana). Suomen kieltä hän ei osaa ja sopeutuminen yhteiskuntaan jännittää, vaikka luulen hänen mukautuvan hyvin ja hän tuntuu olevan samalla aaltopituudella suomalaisten kanssa. Poikaystäväni on sitä mieltä, että abortti on ainut järkevä ratkaisu. Ei hän minua jättäisi jos lapsen päättäisin pitää, mutta ei hän sitä helposti nielisikään ja aluksi hän ei voisi juurikaan olla tukenani välimatkasta johtuen.
En tiedä, mikä tässä tilanteessa on oikein. Muuten kallistuisin lapsen pitämisen puolelle, mutta tunnen suurta syyllisyyttä alkoholin käytöstä ja koen, että olen jo 'pilannut' raskauden ja alkion terveyden tietämättäni. Jos pitäisin lapsen, pohtisin varmasti hänen aikuistumiseen asti, olisiko tuo alkoholi jotenkin vaikuttanut kehitykseen. Lisäksi koen, että en voi pakottaa miestäni isäksi ennen kuin hän tuntee olevansa siihen valmis. Mutta raskaudenkeskeytys tuntuu niin väärältä! Ehkä saattaisimme haluta lapsia jo muutaman vuoden päästä, ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että noinkin pieni ero ajassa vaikuttaisi näin paljon päätökseeni raskauden suhteen.
Saisin nyt luultavasti ajan aborttiin ensi viikolle, mutta olen päätöksestä hyvin epävarma. Mitä te tekisitte?
Kommentit (38)
Katuisin kuitekin myöhemmin jos olisin tehnyt abortin. Asia olisi mielessäni varmasti loppu elämän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kondomilla Pearlin indeksi on 2 - 4 ja ehkäisypillereillä 0,1 - 0,9
Hei!
Olen raskaana viikolla 28 ja minulla periaatteessa kävi samoin kuin sinun tilanteesi on nyt! Meillä oli myös ainoana ehkäisynä kondomi + mitä se nyt sattui silloin tällöin unohtumaan aluksi/kokonaan.. En tiennyt olevani raskaana ja join sekä poltin tupakkaa ennenkä tajusin menkkojeni olevan myöhässä.. Enkä uskonut tulevani raskaaksi kun takana oli muutama kuukausi keskenmenosta. Pointtini onkin, että kuinkahan monen luulet juovan/polttavan nyky-yhteiskunnassa ennenkä huomaa raskauden alkaneen? En ole huolissani siitä tuleeko lapseni olemaan terve, sillä elän nyt terveellisesti ja olen elänyt heti plussattuani! Tunnen ja tiedän kuitenkin niin mahdottoman paljon ihmisiä jotka ovat juoneet ja polttaneet raskauden alussa. Ja nykyään todella suuri määrä odottavista tuntuu tupakoivan ja heilläkin (onneksi) terveitä lapsia. (En kuitenkaan suosittele kenellekkään!)
Rohkeasti vain perhettä perustamaan!
Ja vielä lopuksi - ihan vain ärsyttääkseni muita lukioita - olen 21 vuotias ensiodottaja! JA kyllä se kondomi on ihan hyvä ehkäisykeino jos sitä oikein käyttää!
ja unohtakaa kondomi niin levitätte tauteja!!
mukaan laskettu. Joten ei mitenkään luotettava ehkäisy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt sekä lapsensaannin että abortin kokeneena. Tosin minun on pakko myöntää että sinun tilanteessasi, silloin kun vielä ajattelin että lapset on ihania ja haluan sellaisia, rahat riittää ja pärjään vaikka yh:na, olisin varmaan pitänyt lapsen.
tuot esille aloituksessasi paljon hankaluuksia jotka lapsentulo toisi tullessaan. Vastaat omaan kysymykseesi itse. Älä hyvä ihminen näitä abortinvastustusautomaattivastauksia täällä kuuntele. Heillä vastaus on aina sama oli kysyjän elämäntilanne mikä vaan. Lapsen etu on tässä tärkein ja hän ei ole suunniteltu ja odotettu ollenkaan. Anna hänen tulla sitten kun aika on oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysytkö mielipidettä käytännössä 'vauva' (äiti - foorumilla koska toivot tukea lapsen tekemiselle. onhan se slvä, ja näkyy muissa keskusteluissa että aborttia täällä ei yleensä suositella.
itse sijassasi (taloudellinen riippuvuus, omat opinnot, lapsen isän asenne) tekisin abortin ikävä kyllä. jos mies ei ole innostunut ja omastakin mielestäsi vielä liian nuori niin huonolla säkällä hän katoaakin teidän elämästä ja siinä meni sitten se suhde ja tulevat lapset. en tarloita että miehen 'painostukseen' pitäisi alentua mutta eihän hän painostakaan, mutta pitää tajuta että muutat hänenkin loppuelämän ja hänellä pitäisi olla jotain sanottavaa haluaako lapsen ja elatusmaksut mahdollisesti. kuitenkaan kyseessä ei ollut hulttio joka ei olisi vaivautunut käyttämään ehkäisyä.
plussapuolella on että pidän aika epätodennäköisenä että lapsessa on vikaa, niin monet naiset dokaa ekoina viikkoina kun ei vielä tiedä ja tosi vähän vammaisia suomessa kuitenkin syntyy. uusimmat tutkimukset myös tukee tätä, ettei ihan absolutisti tarvis edes olla (mutta toki varuiks voi olla).
yhtä epätodennäköistä on ettet myöhemmin saisi lapsia enää. se riski on, ihan kuin lapsen vammaisuudessakin, mtta pieniä riskejä molemmat.
eli tekisin päätöksen ihan oman elämäntilanteen pohjalta. itse kuitenkin tiedät parhaitan oletko nyt valmis aloittamaan tuon urakan. toki lasta rakastaisi ja asiat järjestyy varmasti jos sen pidät ainakin rahallisesti ja oman opiskelun/työn kannalta (vaikka et varmaan opiskeluja jatkaisi ellei äitisi ota lasta kokopäiväisesti?) mutta ei se nyt ole mikään syy toisaalta pistää pakkaa sekaisin jos ei sitä nimenomaisesti halua.
tsemppiä mitä sitten päätätkin!
Jokaisella on oma elämänsä ja sitä pitäisi kunnioittaa. Ei ole lapsen parhaaksi tappaa tämä kohtuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 krt humalaan saakka alkuraskaudesta ei kyllä aiheiuta mitään FAE/FAS-ongelmia. Muutoinkin lääkkeiden suhteen alkuraskaudessa pätee "kaikki tai ei mitään"-sääntö eli mikäli lääke/myrkky aiheuttaa alkiolle vaurion, alkio kuolee ja raskaus keskeytyy. Mielestäni voit olla turvallisin mielin sekä alkoholin käytön että lääkkeiden suhteen. Hyvin harvat lääkeaineet ovat todella sikiölle vaarallisia, lähes kaikkien kohdalla on kuitenkin "ei suositella" tms.
Pärjäät varmasti lapsen kanssa yksinkin. Tietysti isänkin mielipidettä on syytä kuunnella, mutta vain sinä, äiti, viime kädessä teet päätöksen. Kuuntele sydäntäsi ja mieltäsi huojentaaksesi voit vielä soittaa Teratologiseen tietopalveluun.
tulisit katumaan päätöstäsi, mikäli tekisit abortin. Samaa vauvaa ei takaisin saa. Se on teille tarkoitettu oma pieni käärö. Kaikkea muuta voi katua, paitsi lapsiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Anna hänen tulla sitten kun aika on oikea." Ei sitä samaa vauvaa saa enää koskaan takaisin jos abortin tekee...
Mutta erosin heidän isästään heidän ollessaan 1v ja 3v. Aloitin tämän jälkeen korkeakouluopinnot, vaikka kovasti pelkäsinkin taloudellista selviämistä.
Yksinhuoltajuus tai opinnot eivät itsessään tee lapsiperhe-elämästä mitenkään huonoa. Totta on, että stressaan välillä mielettömästi raha-asioita, mutta silti, elän elämäni tähän asti onnellisinta aikaa. Ja uskon, että voin antaa lapsilleni täysin hyvät eväät elämään, vaikka heillä ei olisikaan omia huoneita ja etelän matkoja ennen kouluikää. Sinäkin ehtisit saada opinnot valmiiksi lapsen kouluun menoon.
Hyväksyn itse abortin, mutta sinun tapauksessasi kuulostat niin epäröivältä, että pelkään että abortti jäisi vaivaamaan sinua. Siksi veikkaan, että sinulle lapsen pitäminen olisi sinulle parempi ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään ei kannata hirveästi katua :/
aborttia, saanut yhden keskenmenon ja kolme tervettä lasta.
Minusta tuo kertomuksesi on sellainen että oikeasti haluat pitää lapsen, ja se voisi ihan hyvin onnistuakin, luulen että tulet katumaan jos teet abortin. En olisi itse tuossa tilanteessa tehnyt, jotenkin syyt tuntuu heppoisilta.
Poikaystävän on aika miehistyä jokatapauksessa, ja sinun opintosi on kuitenkin niin pitkät että vaikka vuosi tai kaksi siinä välissä ei merkitse mitään.
Ja kuten moni on sanonut, alkoholia moni ottaa tietämättä olevansa raskaana, eikä kuulosta että olisit ihan järkyttäviä lärvejä vetänyt monta kertaa.
Ennustan että jos teet abortin, olet viimeistään vuoden päästä taas raskaana, tai ainakin yrität sitä epätoivoisesti, ja mietit koko ajan että nyt se ensimmäinen lapsi olisi niin ja niin vanha...
Mieti nyt ainakin pari viikkoa asiaa, raskaushan on vielä tosi alussa.
Kuulostat ap hieman perfektionistilta. Elämä ei mene suunnitelmien mukaan, etkä voi tietää tuletko saamaan tervettä lasta, vaikka raskausajan eläisit kuinka terveellisesti tahansa. Jos pystyt luopumaan täydellisyydentavoittelusta, uskon että elät onnellisemman elämän.
Sinun asemassasi pitäisin lapsen, omani olen pitänyt vaikeammissa tilanteissa enkä ole silti katunut.
alkoholinkäytön takia en TODELLAKAAN lähtisi sitä aborttia tekemään... Todella moni äiti on käyttänyt alkoholia ensimmäisillä viikoilla kun ei ole raskauttaan tajunnut.
Minua mietityttää tuo "aivan valmis isäksi" -juttu... Miten suhteenne siitä käytännössä muuttuisi, jos lapsi tulisikin jo nyt? Ja mistä tiedät, tuleeko miehellesi ikinä sitä aikaa, jolloin hän olisi "kokonaan" valmis isäksi?
Olette myös kihlautuneet eli suunnittelette avioliittoa ja pelkäät suhteenne tästä "yllätyksestä" muuttuvan. Mitä sitten tapahtuisi, jos sattuu jotain muuta yllättävää kuten vaikkapa sairauksia, työttömyyttä tai jotain muuta, mitä ette ole suunnitelleet..? Toiseen sitoutuminen tarkoittaa myös sitä, että on valmis vastaanottamaan ne vähemmän suunnitellutkin tapahtumat ja muutokset, joita vuosien mittaan tulee vastaan - aika harvalla se elämä kuitenkaan sitten lopulta menee siten niinkuin ollaan "yhdessä suunniteltu".
Jos työpaikka on alallasi varma, vaikka opinnot muutaman vuoden viivästyisivätkin niin olisiko tuo myöhäisempi valmistuminen sittenkään ongelma? Entä vanhempasi - jos tukevat sinua taloudellisesti nyt, niin onko syytä olettaa etteivät tekisi niin lapsen synnyttyä..?
Minun nuoruudessani kyllä valistettiin, että kondomin ehkäisyteho on melko huono. Lisänä täytyy käyttää esim. ehkäisyvaahtoa.