Kylläpä olen taas sekoillut työrintamalla..

.. ja nyt se sitten kostautuu.



Olin 8 vuotta töissä samassa firmassa, jossa työni oli tuon 8 vuotta täysin samaa, päivästä toiseen. Palkka oli ala-arvoinen ja työ puurtamista. Aloin katsella keväällä uutta työpaikkaa ja maaliskuussa nappasi: Sain uuden mielettömän hienolta kuulostavan työn. Aloitin innolla, palkkakin oli ihan huippu ja työnkuva juuri se mitä halusin. Koin että nyt elämässä käännetään uusi lehti.. No totuushan oli sitten aivan muuta. Katkera pettymys oli huomata että työpaikka jossa aloitin oli sairas ilmapiiriltään. Ylitöitä olisi pitänyt tehdä joka päivä, eikä alle 10 h työpäivää tekevä työntekijä pomon mielestä ollut sitoutunut työhönsä. Jos työntekijä tuli sairaana töihin, oli pomojen kommentti vain että "työntekijä osoittaa olevansa sitoutunut työhönsä, kun tulee sairaaana töihin". Työskentelin tuossa yrityksessä, ja masennuin täysin. En tiennyt että noin hirveää työpaikkaa voisi ollakaan. Kerroin asiasta ystävälleni, joka keksi ratkaisun: Hän on jäämässä toisesta yrityksestä äitiyslomalle kesällä ja tarvitsisi sijaista. Hän ehdotti, että tulisin sijaiseksi hänelle (työ vastasi koulutustani). Se tuntui ratkaisulta ongelmiin ja koska olin koeajalla tuossa helvetti-työpaikassa, purin työsopimuksen ja aloitin kesäkuussa tässä sijaisen hommassa. äskettäin sain kuulla, että yritys hakeutuu konkurssiin (talousvaikeuksista vaiettiin täysin meille työntekijöille) ja meidät kaikki irtisanotaan välittömästi.

Nyt olen siis työtön. Olen ryssinyt asiani oikein huolella. YTK:stä ilmoitettiin että joudun karenssiin, koska olen vaihtanut äskettäin niin monta kertaa työpaikkaa. Kolmeen kuukauteen en saa rahaa siis mistään. Palkka tästä uusimmasta työstakin jää maksamatta, palkkaturvasta sitäkin sitten haetaan ja saadaan ehkä joskus 4 kk päästä.



...Näinkin voi käydä, tulee vaan mieleen se vanha sanalasku "joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" ..Ei olisi koskaan pitänyt alkaa vaihtaa tuosta tylsästä ja huonostipalkatusta, mutta varmasta työstä pois.