Lue keskustelun säännöt.
Siskoni ja äitini syyttävät lapsiani häiriköiksi
21.07.2012 |
Ihan ensinnäkin minulla on kaksi poikaa, 6v ja 3v. Siskollani on kaksi tyttöä 7v ja 6v. Kaikki lapset ovat vilkkaita, eläväisiä ja kovaäänisiä, mutta kotonaan usein aika rauhallisia leikkejäkin leikkiviä.
Molemmista lapsistamme olemme saaneet positiivista palautetta päiväkodista, vaikka vilkkaita toki ovatkin. Isompi keskittyy hienosti tehtäviin, peleihin yms. ja mitään käytösongelmia ei ole ollut. Kerran on mainittu häiriköinnistä nukkumistilanteessa (lapsi ei ole nukkunut 3 vuoteen päiväunia).
Kun serkukset pääsevät yhteen, vauhti on aikamoista. Silloin kyllä sattuu ja tapahtuu. Pienin ei ihan mukana pysy, joten pääasiassa kolme vanhinta juoksevat, riehuvat ja metelöivät. Välillä sallitaan esim. pihalla rajummat leikit, sisätiloissa yritetään hillitä.
Nyt siskoni oli ilmoittanut äidilleni, että lapset ovat olleet hoidossa isänpuoleisten serkkujensa luona ja saaneet hienoa palautetta käytöksestään ja että "vika" on minun lapsissani, jotka riehaannuttavat nämä siskonkin lapset. Äitini sitten tosissaan selitti minulle tätä ja lisäsi, että onhan se selvääkin, kun tytöt ovat rauhallisia ja pojat riehujia.
En nyt tätä aivan purematta niele. En kiistä, etteivätkö lapseni ole vilkkaita ja että heitä saa olla hillitsemässä aika usein. Silti meillä kotona sujuu leikit usein ihan rauhallisesti (ei aina kuitenkaan), isompi on kavereilla kylässä ja saanut ihan hyvää palautetta. Jopa siskon mies meillä käydessään totesi, että onpas pojat rauhallisia, heillä kotona ei ole koskaan näin hiljaista. No, ei meilläkään aina, mutta en suostu ajattelemaan, että lapseni villitsevät ihan kilttejä tyttöjä. Siskon tytöt ovat aina olleet myös vilkkaita ja heitä on saanut olla hillitsemässä samalla tavoin kuin omia poikianikin.
Miten tämä asia nyt kannattaisi hoitaa? En jaksa mitään suurta välien selvittelyä, mutta en halua lasteni saavan syyt asioista, joihin eivät ole syyllisiä. Erityisesti ärsyttää äitini asenne siitä, että pojat nyt ovat tuollaisia. Hän on sellainen lörpöttelijä, että koko suku on varmasti jo saanut kuulla, miten meidän pojat villitsee kiltit tytötkin. Yritän kovasti nähdä asian tältä kannalta, koska jokainen äitihän puolustaa omiaan, mutta omasta mielestäni lapset vain innostuvat yhdessä enemmän kuin muiden seurassa ja villitsevät toinen toisiaan.
Huh, ei aavistustakaan, miten tätä lähtisin purkamaan.
Kommentit (8)
että et anna lasten riehua. Opettele kertomaan, miten saa leikkiä ja mikä on sallittua. Sisällä ei juosta, riehuta tau metelöidä, ulkona leikitään ohjatusti vaikka polttopalloa tms. Eli aikuiset mukaan lasten leikkiehin kyllä ne siitä rauhoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mielestäni aika iso ero sillä, että huokailee lasteni olevan villejä, kuin väittää, että lapseni tekevät toisen perheen lapsista villejä. Minusta se on aika raskauttava syytös. Sehän vaatisi minua puuttumaan lasteni tekemisiin ja vaatimaan heitä käyttäytymään paremmin näiden serkkujen kanssa. Näin toki olemme tehneetkin, mutta olemme aina antaneet ymmärtää, että ongelma on kaikissa serkuissa eikä vain meidän vanhemmassa pojassa. Minusta syytös on aika rankka.
Niin, ja syytös siis koskee oikeastaan vanhempaa poikaa, koska pienin ei tosiaan leikeissä mukana pysy kuin harvoin.
Mieheni on samalla kannalla kuin sinäkin. Minä vain haluaisin jotenkin ilmaista, etten ole samaa mieltä ja perustella. Tuntuu pahalta lapseni puolesta, että hän saa tuollaisen taakan kantaakseen sukulaisten silmissä. Ja tosiaan ärsyttää siskoni, joka juoruilee äidilleni asiasta, koska molemmat tiedämme, että äiti levittää kaiken koko suvulle. Jos on päätynyt tällaiseen tulokseen, niin voisi ainakin puhua asiasta ensin minulle.
Ap
Olen ottanut tavakseni kertoa heti heidän tultuaan meille, mitä tänään tehdään tällä vierailulla. En anna lasten päättää itse lainkaan. Tekeminen on vahvasti aikuisten ohjaamaa, jotta riekkumista ei syntyisi. Tylsää tai ei, meillä opetellaan olemaan ihmisiksi.
Olen ottanut tavakseni kertoa heti heidän tultuaan meille, mitä tänään tehdään tällä vierailulla. En anna lasten päättää itse lainkaan. Tekeminen on vahvasti aikuisten ohjaamaa, jotta riekkumista ei syntyisi. Tylsää tai ei, meillä opetellaan olemaan ihmisiksi.
Meilläpäin lapset leikkivät ihan itse, kukaan aikuinen ei jaksa olla mikään valmentaja tai kerhonvetäjä. Ristiriidan tullen selvitetään ja autetaan lapsia eteenpäin, mutta ihan hirveä ajatus että vierailu on joku organisoitu lastenkerho. Ja ihan ihmisiksi osaavat kaikki lapset olla. Minusta on hiukan väärin opettaa lapsia siihen et elämä on joku aikuisten organisoima puuhakerho. Jos ollaan kylässä, aikuisilla on oikeus seurustella myös keskenään-paisti tietysti ihan pieniä pitää valvoa, mutta se on eri asia.
Mitä ihmettä sinun nyt pitää selvittää?????
Puhukoot mummot ja siskot mitä lystää. Lapset on lapsia ja muutuvaisia. Vilkkaat ja eläväisetkin rauhoittuu aikuisikään mennessä. Pääasia kai on, että lapset eivät ole väkvaltaisia tai uhkaile ja puhu rumia. Jos kerran lapset kuitenkin tottelevat ja painavat jarrua kesken riehumisen, kun sitä vaaditaan, niin en kyllä ymmärrä mikä on ongelma. Siis onko innostuminen, riehuminen ja villiintyminen nykyään jotain vakavia sairauksia, joiden esiintyminen alentaa ihmisen B-luokkaan? Vain hillitty käytös normaalia ja tervettä?
Herää ap nyt :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eivät aina suinkaan riehumista. Toki tapaavat usein ja pitkiä aikojakin kerrallaan (yökyläilevät), joten kaikenlaista ehtii tapahtua ja riitojakin on selvitelty. Ei mitään suunnattoman kamalaa, mutta rankkaa pienissä tiloissa ja erityisesti sisällä. Meillä on esim. iso koti, joten yökyläilytkin ovat sujuneet hyvin. Lähinnä tilanne on hankala äidilläni, jossa on sokkeloiset ja pienet tilat sekä äitini, joka ei komenna.
Ymmärrän kyllä ongelman, olen sen itsekin nähnyt, mutta lapsia kyllä hillitään ja heille keksitään tekemistä ja ohjataan/komennetaan hyvään käytökseen. Ilmeisesti sisko nyt ajattelee, että levottomuus on pelkästään minun lapsistani johtuvaa ja että minun pitäisi yksin tehdä asialle jotain. Ja teenkin. Vastustan vain sitä, että vikaa ei olisi hänen lapsissaan. Kaikki kolme siellä pihoilla juoksevat, hyppivät trampoliinilla ja leikkivät hippaa. Sisätiloissa keksitään vuoron perään vauhdikkaita leikkejä, joita täytyy purkaa pienten tilojen vuoksi (esm. majaleikit, kun ne ryöstäytyvät aina käsistä).
Kyllä meilläkin siis opetellaan kaiken aikaa hyvää käytöstä, ja useimmiten onnistutaankin. Se, milloin ei onnistuta, on näiden serkkujen kanssa.
Ap
Olen ottanut tavakseni kertoa heti heidän tultuaan meille, mitä tänään tehdään tällä vierailulla. En anna lasten päättää itse lainkaan. Tekeminen on vahvasti aikuisten ohjaamaa, jotta riekkumista ei syntyisi. Tylsää tai ei, meillä opetellaan olemaan ihmisiksi.
Meilläpäin lapset leikkivät ihan itse, kukaan aikuinen ei jaksa olla mikään valmentaja tai kerhonvetäjä. Ristiriidan tullen selvitetään ja autetaan lapsia eteenpäin, mutta ihan hirveä ajatus että vierailu on joku organisoitu lastenkerho. Ja ihan ihmisiksi osaavat kaikki lapset olla. Minusta on hiukan väärin opettaa lapsia siihen et elämä on joku aikuisten organisoima puuhakerho. Jos ollaan kylässä, aikuisilla on oikeus seurustella myös keskenään-paisti tietysti ihan pieniä pitää valvoa, mutta se on eri asia.
koska minusta aikuiset eivät voi vetäytyä vastuusta ja jättää 3-7v lapsia keskenään, jos tiedossa on, että siitä seuraa riekkumista. Aikuisilla ei ole mitään oikeutta seurustella keskenään ja olettaa, että kyllä ne lapset pärjäävät. Eivät nykylapset pärjää, koska ovat päivät tarhassa, missä kaikki on ohjattua. Eivät siis kykene itse kantamaan vastuuta teoistaan.
Haluan, että kotini on ehjä, vaikka serkut ovat käymässä. Jotta se toteutuisi, serkkujen tekemisiä on vahdittava koko ajan.
Et ole ainoa äiti, jonka lapset ovat jonkun muun mielestä villejä. Et pysty mitenkään muuttamaan äitisi asennetta "pojat ovat villejä".
Ihmiset puhuvat asioista, heillä on omia ajatuksiaan ja käsityksiään. Kasvata nyt rauhassa omaa perhettäsi ja nauti elämästäsi.
Sinun ei todellakaan tarvitse alkaa "purkaa" koko asiaa yhtään mitenkään. Jos äitisi (tai joku muu) on "syyttänyt" poikiasi villiksi, niin anna tuollaisten sanojen mennä toisesta korvasta saman tien ulos. Ihan noin herkkähipiäinen ei kannata olla.