Miksi ihminen sanoo ongelmakseen kiltteyden,

ehkäpä tässä tarkoitetaan kuitenin sitä, että tämä "kiltteys" lähtee lapsuuden pakosta olla miellyttävä, ulkoaohjautuva, ristiriitoja välttävä ihminen, jonka on siis myöhemmin vaikea kohdata vaikeita asioita ja jolla on tarve täyttää ostamalla kaikki tarpeet ja halut, kun lapsena on aina joutunut ne sammuttamaan. Kiltteys voi selittää tällaisia valintoja mutta eihän se auta mitään, on ryhdyttävä käytännön toimiin todelliset ongelmat myöntäen. Tämä haastateltu nainen on varmaankin vain alussa ongelmansa käsittelyssä.

ei halua ajatella itsestään mitään pahaa. Olisi niin kiva kun voisi vain koko ajan kaikki olla kivaa ja kilttiä, eikä tarvitsisi ollenkaan ajatella mitään ikävää, niin kuin laskuja tai velvollisuuksia.

Toinen ryhmä joiden olen usein väittänyt olevan kilttejä on todella vaativat ja kontrollihaluiset persoonallisuudet jotka vaan ovat sillä lailla estoisia etteivät oikein saa helposti sanottua esim. puolisolle mikä mättää. He hautovat sitä sisällään kunnes eräänä päivänä räjähtää, ja sitä ominaisuutta että suoraan sanomisen sijaan hautovat kaunoja sisällään kutsuvat kiltteydeksi. Paskat se mitään kiltteyttä ole.

itse ymmärrän hyvin, mitä se nainen tarkoittaa kertoessaan liiallisesta kiltteydestä...

Se, että itselleen ostaa kaiken, mikä tuo mielihyvää, ei varmaan ole kenenkään mittareilla kilttiä.



Sekään ei minusta ole kilttiä, että siirtää ongelmansa lapsilleen, että ei halua ottaa vastaan äidin rooliin kuuluvia pettymyksen osoituksia, vaan siirtää lasten kehitystehtävät hamaan tulevaisuuteen, niin että lapset joutuvat sitten aikanaan kohtaamaan pettymyksensä elämässään ilman aikuisen tukea. Minusta se on itsekkyyttä ja julmaa, ei kilttiä.



Ja tarve ostella toisille, voi olla myös halua esittää onnistunutta, ei pohjimmiltaan tarve välttämättä ole tuottaa toisille iloa, vaan luoda mielikuvaa siitä, että minä olen ihminen, joka kykenee tuottamaan toisille iloa. Kun sitä ihmistä, jolle se lasku jää, ei tarvitse kohdata, eikä ajatella, että sekin on todellinen ihminen.

vitonen



Itsestäni voisin kertoa, mutta eipä ole relevanttia sekään.

Minusta rehellisyys, suoraselkäisyys, luotettavuus ja vastuuntunto ovat kiltin ihmisen ominaisuuksia. Aidosti kiltti ottaa huomioon toiset, ei vain niitä hetkellisiä tarpeitaan, vaan ihan oikeasti toiset ihmiset.



Sitten on ihmisiä, jotka puhuvat kiltteydestä, ja ovat esim marttyyrejä. Tekevät jotain, ja haukkuvat sitten seläntakana tai muuten tekevät hyvin selväksi, miten väärin oli, että heiltä jotain pyydettiin, missä mielessä se on kilttiä? Ja sitten nämä ihmiset puhuvat olevansa liian kilttejä, vaikka saattavat haukkua läheisiään pahemmin kuin muut ihmiset?



Jotkut tuntuvat yhdistävän kiltteyden kyvyttömyyteen hoitaa asioita suoraan ja kunnolla, eli kiltteys=nössöys, selkärangan puute. Minusta se ei ole niin.



Ap

minusta tuntuu tosi pahalle ja raskaalle on paha ja pihi äiti joka ei osta lapsileen mitä ne niin kovasti pyytävät. Useimmiten ostan mitä lapseni pyytävät ja tingin sitten vaikka omasta hammaslääkärikäynnistä mikä ei ole ollenkana mulle hyväksi mutta .........

Mutta mikä sitten on kilttiä? Minusta rehellisyys, suoraselkäisyys, luotettavuus ja vastuuntunto ovat kiltin ihmisen ominaisuuksia. Aidosti kiltti ottaa huomioon toiset, ei vain niitä hetkellisiä tarpeitaan, vaan ihan oikeasti toiset ihmiset.

Sitten on ihmisiä, jotka puhuvat kiltteydestä, ja ovat esim marttyyrejä. Tekevät jotain, ja haukkuvat sitten seläntakana tai muuten tekevät hyvin selväksi, miten väärin oli, että heiltä jotain pyydettiin, missä mielessä se on kilttiä? Ja sitten nämä ihmiset puhuvat olevansa liian kilttejä, vaikka saattavat haukkua läheisiään pahemmin kuin muut ihmiset?

Jotkut tuntuvat yhdistävän kiltteyden kyvyttömyyteen hoitaa asioita suoraan ja kunnolla, eli kiltteys=nössöys, selkärangan puute. Minusta se ei ole niin.

Ap

Minusta se on sellaista joustavuutta, joka syntyy sisäisestä vahvuudesta ja itsenäisyydestä. Aidosti kiltti ei jousta koska hänen on pakko koska ei uskalla sanoa ei, vaan koska hän itse sillä hetkellä haluaa. Osaa hän sanoa eikin silloin kun ei halua. Mutta ei ole tarvetta koko ajan aggressiivisesti pitää rajojaan ja puolustaa reviiriään ja vartioida ettei loukkauksia tule, koska kiltti ihmienn tuntee itsensä sisältä kokonaiseksi ja loukkaamattomaksi itsessään, ilman että tarvitsee siihen ulkopuolelta mitään.

Minusta se on sellaista joustavuutta, joka syntyy sisäisestä vahvuudesta ja itsenäisyydestä. Aidosti kiltti ei jousta koska hänen on pakko koska ei uskalla sanoa ei, vaan koska hän itse sillä hetkellä haluaa. Osaa hän sanoa eikin silloin kun ei halua. Mutta ei ole tarvetta koko ajan aggressiivisesti pitää rajojaan ja puolustaa reviiriään ja vartioida ettei loukkauksia tule, koska kiltti ihmienn tuntee itsensä sisältä kokonaiseksi ja loukkaamattomaksi itsessään, ilman että tarvitsee siihen ulkopuolelta mitään.

Omakuva poikkeaa kovasti siitä, mitä ulkopuoliset näkee.



Mä koen itseni liian kiltiksi myös - ja toki siihenkin liittyy tiettyä vastuun ottamattomuutta - mutta asetan kyllä rajoja lapsille ja maksan laskut. En vain osaa aina pitää omia puoliani siten, että olisin itse ok asian kanssa. Monissa tilanteissa syyllistyn kauheasti, jos koen olevani hankala, vaikka vain ajan omaa asiaani.