Lue keskustelun säännöt.
Miksi minun pitää elää?
08.08.2012 |
Olen 39v oppimisvaikeuksista kärsivä 4v lapsen äiti j olen naimisissa.Olen ollut koko ikäni työtön yli 20v mieheni tulojen takia en saa mitään omia tuloja. Minulla on myös lukuisia fyysisiä sairauksia. Olen yrittänyt opiskella useasti merkonomin tutkintoa siinä onnistumatta,myös iltalukiota olen yrittänyt. Minun pitäisi saada ns.istumatyö koska sairauksien takia en voi tehdä esim.siivoustöitä,kokin yms töitä. Olen käynyt psykologilla,psykiatrilla,ammativalintapsykologilla,aikuiskoulutussuunnittelijalla,oppilaanohjaajalla yms. mistään en ole saanut mitään apua. Viimeksi n. 1,5v sitten yritin suorittaa merkonomin tutkintoa mutta vaikka otin tukiopetusta yms. en pärjännyt. En jaksa enää elää. Olen harrastanut kaikenlaista kun aikaa on mutta ei ole mielekästä kun ei ole töitä eikä työkavereita.Mitä teen?
Kommentit (38)
mä oon itse korkeasti koulutettu mutta niin vain mä jouduin tyytymään elämään sinkkuna ilman lapsia. Tämä on musertavaa elämää. Kerron tämän vain siksi, että sun ongelma ei ol esun tilanne vaan se, että et osaa arvostaa sitä. Musta toi sun elämä ei kuulosta pahalta vaan hyvltä, tietty lukuunottamatta sairauksia. Älä syyllistä itseäsi, äläkä mittaa omaa riittävyyttäsi sellsia mittareilla joiita sä et täytä. Ts. jos sulla on oppimisvaikeuksia, ei ol e järkevää mitata itseään sillä että ei kykene viemään opintoja loppuun.
JOs ukkosi hyväksyy sut tollaisenaa ja saat lapseltasi rakkautta, ota se kaikki vastaan ja ole onnellinen, koska sulla on kaikki syyt olla onnellinen. Mä olen onnellinen sun puolesta ja vähän kadekin siitä, että sulla on noi elämän tärkeimmät jutut, jotk aitseltäni puuttuu. Sulla on nyt masennus päällä mutta ehkä vääristä syistä?
Tsemppiä sulle! Tää on huono viesti mutta on niiin kiire töihin, että jää kömpelöksi. Toivottavasti joku osaa laittaa sua piristävän viestin. Kaikkea hyvää, jaksamista
mutta esim. kun vien lasta päiväkotiin,pidän häntä siellä 10 päivää kuukaudessa että saa virikkeitä ja kavereita,näen hoitajista kuinka he eivät oikein pidä että tuon lapsen hoitoon kun olen itse kotona. Saan hävetä monessa paikasssa tätä kotonaoloa. Minulla ei ole ystäviä tms. koska ihmiset oudoksuvat että olen vain kotona,pitävät jotenkin luuserina. Ja mitä tulee siihen että minulla on mies ja lapsi niin en nyt tiedä pitääkö mies minusta enää kovin paljoa,ollaan oltu vuosia yhdessä ja häntä on alkanut painamaan olla meidän perheen ainoa elättäjä. Yrittäjä kun on niin on hyvin stressaantunut ja usein puhuu minulle rumasti yms. Lapsi on tietenkin ihana mutta varmasti hänkin pian osaa hävetä sitä että äiti on kotona viimeistään kouluiässä.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tois sun vastauksesi. Huomaatko itse kuinka sä oikein hakemalla haet kaikesta sen negatiivisen. "en tiedä pitääkö mies minusta". Masennu vasta sitten kun tiedät. Kysy siltä. Puhu sille.
Sä teet itsestäsi nyt uhria isolla U:lla. Sellaista ei voi auttaa, koska sulla on iso tarve mitätöidä itseäsi ja nähdä kaikki negana. Jotkut syyllistyjät päättävät syyllistyä, oli se ympäristön tosiasiallinen suhtauminen mikä tahansa.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
tois sun vastauksesi. Huomaatko itse kuinka sä oikein hakemalla haet kaikesta sen negatiivisen. "en tiedä pitääkö mies minusta". Masennu vasta sitten kun tiedät. Kysy siltä. Puhu sille.
Sä teet itsestäsi nyt uhria isolla U:lla. Sellaista ei voi auttaa, koska sulla on iso tarve mitätöidä itseäsi ja nähdä kaikki negana. Jotkut syyllistyjät päättävät syyllistyä, oli se ympäristön tosiasiallinen suhtauminen mikä tahansa.
Ja hän on väsynyt olemaan perheen ainoa elättäjä,seksielämämme on melkein loppunut mies ei enää halua yms. enkä etsi kaikesta negatiivistä,on hienoa kun olen tämän yli 20v ollut kotona olen voinut harrastaa kaikenlaista mutta että sama jatkuisi vielä vuosikymmenet enkä saisi töitä en työkavereita enkä pystyisi osallistumaan perheen elatukseen sitä en jaksa enkä halua.ap
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Minä lähdin heti kun lapsi oli muutaman kuukauden vanha opiskelemaan merkonomiksi,ajattelin että saan opinnot valmiiksi ennekuin hän täyttäisi 3v niin ei käynyt en vain pärjännyt opiskeluissa.Sen tiedän etten fyysisten sairauksien takia pääsisi eläkkeelle mutta ehkä oppimisvaikeuksien,masunnuksen yms. takia pääsisin mutta lapselle olisi noloa jos äiti olisi eläkkeellä ja mitä mieltä lastensuojelukin on siitä.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla, ja myös toisella ketjuun vastanneella. Ap:lle kuitenkin sen verran, että ystävien puute ei johdu siitä, että kukaan ei haluaisi olla työttömän ystävä! Olet (ymmärrettävästi) masentunut, iloton ja negatiivinen ainakin näissä viesteissäsi, ja se on kyllä omiaan karkottamaan ihmiset luotasi. Tämä kaikella ystävyydellä.
Saisitko nyt ensi alkuun sosiaalista elämää ja hyödyllisyyden kokemusta vapaaehtoistyöstä? Voisit ryhtyä ystäväksi yksinäiselle, auttaa ruoanjaossa vähävaraisille (ja varmaan saisit itsekin jolloin rahaa jäisi enemmän muuhun...) jne.
Meille kaikille on tässä maailmassa jokin paikka ja lokero, jossa olemme hyödyllisiä ja juuri sopivia. Toivon kovasti, että sinäkin löydät sen pian :)
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Minä lähdin heti kun lapsi oli muutaman kuukauden vanha opiskelemaan merkonomiksi,ajattelin että saan opinnot valmiiksi ennekuin hän täyttäisi 3v niin ei käynyt en vain pärjännyt opiskeluissa.Sen tiedän etten fyysisten sairauksien takia pääsisi eläkkeelle mutta ehkä oppimisvaikeuksien,masunnuksen yms. takia pääsisin mutta lapselle olisi noloa jos äiti olisi eläkkeellä ja mitä mieltä lastensuojelukin on siitä.ap
Alan jo oikeasti olla niin loppu, että en tiedä pystyisinkö enää mihinkään työn tekoon jos sattumalta vielä työpaikan saisin. En ole käynyt lääkärissä vuosiin ja hoitamattomat sairauteni aiheuttavat jo nytkin päiviä, että makaan vain sängyssä kipeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla, ja myös toisella ketjuun vastanneella. Ap:lle kuitenkin sen verran, että ystävien puute ei johdu siitä, että kukaan ei haluaisi olla työttömän ystävä! Olet (ymmärrettävästi) masentunut, iloton ja negatiivinen ainakin näissä viesteissäsi, ja se on kyllä omiaan karkottamaan ihmiset luotasi. Tämä kaikella ystävyydellä.
Saisitko nyt ensi alkuun sosiaalista elämää ja hyödyllisyyden kokemusta vapaaehtoistyöstä? Voisit ryhtyä ystäväksi yksinäiselle, auttaa ruoanjaossa vähävaraisille (ja varmaan saisit itsekin jolloin rahaa jäisi enemmän muuhun...) jne.
Meille kaikille on tässä maailmassa jokin paikka ja lokero, jossa olemme hyödyllisiä ja juuri sopivia. Toivon kovasti, että sinäkin löydät sen pian :)
olin jo lapsena yksinäinen ja koulukiusattu.En ole normaali elämässä negatiivinen itse asiassa luulen että ihmiset luulevat että pidän elämästä yms.mutta tietenkin kun ei ole työkavereita yms niin ei tapaa ihmisiä kenen kanssa ystävystyä.Olen tehnyt vapaaehtoistyötä tuskin viitsin enää sellaista tehdä en saanut siitä oikein mitään.ap
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Minä lähdin heti kun lapsi oli muutaman kuukauden vanha opiskelemaan merkonomiksi,ajattelin että saan opinnot valmiiksi ennekuin hän täyttäisi 3v niin ei käynyt en vain pärjännyt opiskeluissa.Sen tiedän etten fyysisten sairauksien takia pääsisi eläkkeelle mutta ehkä oppimisvaikeuksien,masunnuksen yms. takia pääsisin mutta lapselle olisi noloa jos äiti olisi eläkkeellä ja mitä mieltä lastensuojelukin on siitä.ap
Alan jo oikeasti olla niin loppu, että en tiedä pystyisinkö enää mihinkään työn tekoon jos sattumalta vielä työpaikan saisin. En ole käynyt lääkärissä vuosiin ja hoitamattomat sairauteni aiheuttavat jo nytkin päiviä, että makaan vain sängyssä kipeänä.
mitä se vaikuttaisi lapsen elämään,kiusattaisiinko sitten tulevaisuudessa sen takia koulussa yms.sitä mietin. Nyt olen ns.töissä koska mieheni on yrittäjä niin olen laittanut kaikkiin päiväkoti yms.lappuihin että olen mieheni firmassa toimistotöissä näin kierrän pahimmat utelut.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt todella työ on se jonka takia täällä eletään, niin mietitäänpä vähän. Itsellä tulee mieleen ainakin useammanlaista tehdastyötä jota tehdään istualtaan. Suomessa on edelleen mm. kokoonpanotyötä, kenkätehtaita, vaatetehtaita, kevyttä pakkaustyötä.
Pidä silmäsi auki sellaisten työvoimakoulutusten suhteen joissa opetetaan tekemään työtä johonkin tiettyyn yritykseen. Näissä koulutuksissa keskitytään vain siihen kaikkein olennaisimpaan työn sisällön kannalta merkitykselliseen tekemiseen, ei minkään diipadaapan ulkoa opetteluun.
En edes välttämättä lapsillekaan. Etteivät vahingossa möläytä. Enemmän siitä apua olisi, että olisi samoja tavaroita kuin muillakin ja voisi elää enemmän niin kuin muutkin. Lapset siis. Rahan puute vaikuttaa niin moneen asiaan.
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Minä lähdin heti kun lapsi oli muutaman kuukauden vanha opiskelemaan merkonomiksi,ajattelin että saan opinnot valmiiksi ennekuin hän täyttäisi 3v niin ei käynyt en vain pärjännyt opiskeluissa.Sen tiedän etten fyysisten sairauksien takia pääsisi eläkkeelle mutta ehkä oppimisvaikeuksien,masunnuksen yms. takia pääsisin mutta lapselle olisi noloa jos äiti olisi eläkkeellä ja mitä mieltä lastensuojelukin on siitä.ap
Alan jo oikeasti olla niin loppu, että en tiedä pystyisinkö enää mihinkään työn tekoon jos sattumalta vielä työpaikan saisin. En ole käynyt lääkärissä vuosiin ja hoitamattomat sairauteni aiheuttavat jo nytkin päiviä, että makaan vain sängyssä kipeänä.
mitä se vaikuttaisi lapsen elämään,kiusattaisiinko sitten tulevaisuudessa sen takia koulussa yms.sitä mietin. Nyt olen ns.töissä koska mieheni on yrittäjä niin olen laittanut kaikkiin päiväkoti yms.lappuihin että olen mieheni firmassa toimistotöissä näin kierrän pahimmat utelut.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt todella työ on se jonka takia täällä eletään, niin mietitäänpä vähän. Itsellä tulee mieleen ainakin useammanlaista tehdastyötä jota tehdään istualtaan. Suomessa on edelleen mm. kokoonpanotyötä, kenkätehtaita, vaatetehtaita, kevyttä pakkaustyötä.
Pidä silmäsi auki sellaisten työvoimakoulutusten suhteen joissa opetetaan tekemään työtä johonkin tiettyyn yritykseen. Näissä koulutuksissa keskitytään vain siihen kaikkein olennaisimpaan työn sisällön kannalta merkitykselliseen tekemiseen, ei minkään diipadaapan ulkoa opetteluun.
niitä vähäisiä töitä joita on. Eipä täällä juuri tehtaita ole eikä voida muuttaa kun miehen asiakkaat ovat täällä.ap
Mitä ihmisiltä kysytään aina kun tavataan mitä kuuluun jälkeen? No tietysti mitä nykyisin teet!
Eikä se työ sinänsä vaan rahattomuus on ainakin minun pääasiallisin ongelmani.
Jos nyt todella työ on se jonka takia täällä eletään, niin mietitäänpä vähän. Itsellä tulee mieleen ainakin useammanlaista tehdastyötä jota tehdään istualtaan. Suomessa on edelleen mm. kokoonpanotyötä, kenkätehtaita, vaatetehtaita, kevyttä pakkaustyötä.
Pidä silmäsi auki sellaisten työvoimakoulutusten suhteen joissa opetetaan tekemään työtä johonkin tiettyyn yritykseen. Näissä koulutuksissa keskitytään vain siihen kaikkein olennaisimpaan työn sisällön kannalta merkitykselliseen tekemiseen, ei minkään diipadaapan ulkoa opetteluun.
En edes välttämättä lapsillekaan. Etteivät vahingossa möläytä. Enemmän siitä apua olisi, että olisi samoja tavaroita kuin muillakin ja voisi elää enemmän niin kuin muutkin. Lapset siis. Rahan puute vaikuttaa niin moneen asiaan.
Ihania ja kilttejä lapsia mutta en todella olisi tahtonut, että he saavat näin köyhän lapsuuden. Jos vain saisin työpaikan, niin meillä ei olisi mitään hätää! Tai jos edes saisin eläkkeen mutta tuskin sitäkään saan vaikka olen ruvennut asiaa jo kyselemään.
ja mieheni tulojen armoilla. Minullakin on sairauksia ja vajavaisuuksia ja olen myös yrittänyt opiskella yhtä sun toista, onnistumatta.
Mieheni on äärettömän kyllästynyt kun en saa töitä ja riitelemme rahasta jatkuvasti. Ei yhden ihmisen palkalla oikein eletä vaikka kuinka yrittää tinkiä kaikesta.
Ei tämä tällainen elämä mitään ihanaa ole kuten tuo edellinen yrittää esittää. Kun ei kelpaa mihinkään työhön eikä ole edes rahaa millä ostaa ajanvietettä ja huvituksia.
Riitelymme ja paha oloni heijastuu jo lapsiinkin. Pelkään pilaavani heiltä kaiken kun mitään ei voi ostaa ja kavereita ei kehtaa meille pyytää kun olen aina kotona. Lapset eivät myöskään voi harrastaa mitään maksullista. Toinen tykkäisi urheilla mutta ei kehtaa enää mennä ulos vanhassa jo kulahtaneessa tuulipuvussa.
Joo, että sitä vaan halusin sanoa, että on meitä ikävässä tilanteessa eläviä muitakin.
Tuo on kyllä kurjaa kun joudutte noin paljon tinkimään. Me asumme hyvin pienessä rintamamiestalossa siis 2 huonetta ja keittiö ja tästäkin on vielä velkaa ja yläkertaan pitäsi tehdä lapselle huone mutta mies ei saa mitään aikaiseksi. Lapsemme ei voi tuoda ketään yökylään. Mökkiä emme tule koskaan saamaan vaikka se oli haaveeni. Muuten meillä ei ole jouduttu tinkimään ruuasta ja lapsi harrastaa muskari mikä maksaa täällä 240€ vuosi.Vaatteet ostan uutena yms.ap
Minä lähdin heti kun lapsi oli muutaman kuukauden vanha opiskelemaan merkonomiksi,ajattelin että saan opinnot valmiiksi ennekuin hän täyttäisi 3v niin ei käynyt en vain pärjännyt opiskeluissa.Sen tiedän etten fyysisten sairauksien takia pääsisi eläkkeelle mutta ehkä oppimisvaikeuksien,masunnuksen yms. takia pääsisin mutta lapselle olisi noloa jos äiti olisi eläkkeellä ja mitä mieltä lastensuojelukin on siitä.ap
Alan jo oikeasti olla niin loppu, että en tiedä pystyisinkö enää mihinkään työn tekoon jos sattumalta vielä työpaikan saisin. En ole käynyt lääkärissä vuosiin ja hoitamattomat sairauteni aiheuttavat jo nytkin päiviä, että makaan vain sängyssä kipeänä.
mitä se vaikuttaisi lapsen elämään,kiusattaisiinko sitten tulevaisuudessa sen takia koulussa yms.sitä mietin. Nyt olen ns.töissä koska mieheni on yrittäjä niin olen laittanut kaikkiin päiväkoti yms.lappuihin että olen mieheni firmassa toimistotöissä näin kierrän pahimmat utelut.ap
Oletko ollut töissä vai saisitko sen kansaneläkkeen?meillä onneksi on lapselle tavarat ja vaatteet.Minkäikäisiä lapsesi ovat?minäkin puhuin joskus mieheleni eläkkeelle jäännistä mutta hän ei hyväksynyt sitä,pelkäsi kai lapsen takia.ap
Mitä ihmisiltä kysytään aina kun tavataan mitä kuuluun jälkeen? No tietysti mitä nykyisin teet!
Eikä se työ sinänsä vaan rahattomuus on ainakin minun pääasiallisin ongelmani.Jos nyt todella työ on se jonka takia täällä eletään, niin mietitäänpä vähän. Itsellä tulee mieleen ainakin useammanlaista tehdastyötä jota tehdään istualtaan. Suomessa on edelleen mm. kokoonpanotyötä, kenkätehtaita, vaatetehtaita, kevyttä pakkaustyötä.
Pidä silmäsi auki sellaisten työvoimakoulutusten suhteen joissa opetetaan tekemään työtä johonkin tiettyyn yritykseen. Näissä koulutuksissa keskitytään vain siihen kaikkein olennaisimpaan työn sisällön kannalta merkitykselliseen tekemiseen, ei minkään diipadaapan ulkoa opetteluun.
Meinaan vaan tuota teidän toimeentuloa. Meillä tulot vaihtelee ei kovin isot mutta asuntovelkaa n. 40000€.ap
olen ollut töissä aika ajoin mutta ei niistä kummostakaan työeläkettä kerry. Ei meillä sinänsä ole paljon velkaa mutta miehen tulot eivät riitä yksinään enää pidemmän päälle. Tilanne helpottuisi heti jos saisin vaikka vähänkin tuloja.
Yritän ihan kauheasti hakea mitä tahansa työtä mitä just ja just pystyisin tekemään mutta en saa. Ainoastaan ihan pelkkiä keikkoja en hae koska yritin niitäkin kyllä mutta ei mun tullut koskaan lähdettyä kun ne tuli niin yllättäen ja koska niitä olisi ollut vain ehkä kerran viikossa niin ei siitä olisi tullut rahallista plussaa.
olen ollut töissä aika ajoin mutta ei niistä kummostakaan työeläkettä kerry. Ei meillä sinänsä ole paljon velkaa mutta miehen tulot eivät riitä yksinään enää pidemmän päälle. Tilanne helpottuisi heti jos saisin vaikka vähänkin tuloja.
Yritän ihan kauheasti hakea mitä tahansa työtä mitä just ja just pystyisin tekemään mutta en saa. Ainoastaan ihan pelkkiä keikkoja en hae koska yritin niitäkin kyllä mutta ei mun tullut koskaan lähdettyä kun ne tuli niin yllättäen ja koska niitä olisi ollut vain ehkä kerran viikossa niin ei siitä olisi tullut rahallista plussaa.
Mikäikäiset lapset?kyllähän se varmasti edes vähän auttaisi vaikka ei montaa sataa euroa se kansaneläke olekkaan.Meillä mies ei toista lasta halunnut kun tajusi etten saa ikinä töitä.ap
mä oon itse korkeasti koulutettu mutta niin vain mä jouduin tyytymään elämään sinkkuna ilman lapsia. Tämä on musertavaa elämää. Kerron tämän vain siksi, että sun ongelma ei ol esun tilanne vaan se, että et osaa arvostaa sitä. Musta toi sun elämä ei kuulosta pahalta vaan hyvltä, tietty lukuunottamatta sairauksia. Älä syyllistä itseäsi, äläkä mittaa omaa riittävyyttäsi sellsia mittareilla joiita sä et täytä. Ts. jos sulla on oppimisvaikeuksia, ei ol e järkevää mitata itseään sillä että ei kykene viemään opintoja loppuun.
JOs ukkosi hyväksyy sut tollaisenaa ja saat lapseltasi rakkautta, ota se kaikki vastaan ja ole onnellinen, koska sulla on kaikki syyt olla onnellinen. Mä olen onnellinen sun puolesta ja vähän kadekin siitä, että sulla on noi elämän tärkeimmät jutut, jotk aitseltäni puuttuu. Sulla on nyt masennus päällä mutta ehkä vääristä syistä?
Tsemppiä sulle! Tää on huono viesti mutta on niiin kiire töihin, että jää kömpelöksi. Toivottavasti joku osaa laittaa sua piristävän viestin. Kaikkea hyvää, jaksamista