Eroamisesta, kaipailisin ehkä vanhempien ja kokeneempien neuvoja?

Ajattelin viimein, toisen ketjun innoittamana, kysellä täällä omasta tilanteestani. Kyseessä siis tämä ketju:



http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1669792/9_varoitusme…



Miltein jokainen noista kohdista täyttyi siis suhteessani. Seiska ehkä ei, sillä en usko hänen muuttuvan. Enkä itsenikään.



Ero on siis joskus huonoina hetkinä tullut mieleen jo parisen vuotta sitten. Olemme seurustelleet kohta viisi vuotta. Yhteinen vuokrakämppä on sekä koira, ei lapsia. Kyseessä on ensimmäinen suhteeni ja hänen myös. Olemme kumpikin 24-vuotiaita.



Useasti on tuntunut, että haavemme ja arvomme eivät ihan kohtaa. Kuitenkin hänen kanssaan on todella hauskaa, eikä suhteessa ole sen kummepaa ongelmaa ollut. Ennen kuin nyt. Ja pahimpana nyt viime viikonloppuna tapahtunut pettäminen osaltani - suutelin toista miestä. Kännissä, tiedän ettei ole puolustus. Ja olen vielä ihastunutkin tyyppiin ja hän minuun. -.- En kuitenkaan välttämättä näe hänen kanssaan tulevaisuutta ja suhdetta. Kunhan oli ihanaa tuntea sellaisia tunteita.



Kysymykseni on siis lyhykäisyydessään se, että mitä te tekisitte? Koettaisitteko korjata ihan hyvää suhdetta vai eroaisitteko? Taloudellisesti ero olisi minulle vaikea juttu, koska olen opiskelija. Lainaa olisi otettava sun muuta. Mietin kuitenkin että kun ei ole vielä lapsia tai muuta yhteistä kuin jonkin verran materiaa ja koira (joka periaatteessa on minun, eli asuisi kanssani), niin kannattasiko minun 24-vuotiaana kokeilla elämää sinkkuna? Ja onko jollakulla teistä ollut nuorempana tällaista tilannetta, ja nyt jälkeenpäin kaduttaa/olisi kaduttanut päätöksenne jäädä tai lähteä?



Kiitoksia jos joku vaivautui lukemaan ja vastailemaan. Tuntuu vain, että tästä ei voi kellekään puhua ja että tunteeni ovat aivan sekaisin. :(