Kerrostalo on ainoa paikka suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa pitää sietää mitä vain.
Ainakin, jos isolta osalta lapsiperheitä kysytään. Vaikka kyse on kotirauhan suojaamasta paikasta, yleisin kommentti tuntuu olevan "se on ihan normaalia kerrostalossa". Nikopetterit saa vaikka kusta naapurin postiluukkuun, ja sekin on vielä normaalia lapsiperheen käytöstä.
Alkaa tuntua siltä, että kerrostalossa saa tehdä paljon sellaisia asioita, joita ei saa tehdä julkisillakaan paikoilla, kuten ravintolassa, koulussa, julkisissa liikennevälineissä jne. Jos yksityisasunnossa aiheutuvasta melusta häiriintyy, melusta kärsivä leimataan ääliöksi tai hermoheikoksi, jonka pitäisi muuttaa muualle.
Enpä ole ikinä kuullut kehotusta käyttää yksityisautoa tai yksityislentokonetta, jos mekastuksesta valittaa vaikka bussissa tai lentokoneessa...
Ilmiö, johon olen muuten törmännyt vain Suomessa. Muualla osataan asua naapureina huomattavasti sivistyneemmin.
Ja joo, vituttaa. Kylläpä helpotti! :D
Kommentit (34)
Tätä ap ajoi varmaan takaa. Juuri näin, eikä bussilla ole pakko kulkea jne. :D
M.O.T.
Vaan asuu yli puoli miljoonaa maksaneessa kämpässä, ilman asuntolainaa. Joko nyt saa olla vittuuntunut?
joka sille verorahoilla kustannetaan.
joka sille verorahoilla kustannetaan.
vaikka olenkin pienituloinen niin katan vuokrakulut siis täysin omalla työlläni. Mene muualle herjaamaan.
Ei silti, minusta kenenkään ei kuulu sietää mekastusta. Kotirauha on lain suojaama. Sen ei kuulu olla siitä kiinni, paljonko on asunnossa rahaa kiinni.
t. ap
meidän kerrostalossa valitetaan kaikesta päivin ja öin ja täällä on todella hiljasta... oletko ollut isännöitsijään yhteydessä`
ei järjetöntä musiikin luukuttamista, ei postilaatikoihin kusemista,ei koiran räksyttämistä, ei parvekkeiden pesua juoksevalla vedellä...
niistä voi sanoa eikä ne myöskään kuulu järjestyssääntöihin, pitää vaan osata avata suunsa.
ja kaikki ei halua asua korvessa hulppeessa omakotitalossa.
ja kyllä asun vuokra-asunnossa ihan omasta valinnasta.
Ekalla kerralla asukkaille oli lähtenyt huomautus, tästä toisesta kerrasta on niin vähän aikaa, ettei isännöitsijä ole varmaan ehtinyt reagoida.
Perhe itse on sitä mieltä, että heiltä kuuluva mekastus on "normaalia kerrostalossa". Muut rapun lapsiperheet lienevät epänormaaleja, kun heidän asunnoistaan ei kuuluu tuntikausia huutoa ja mekastusta rappuun asti. Perheen äiti lietsoo lasten metelöintiä, kun kommunikoi lapsille huutamalla: voitte varmaan kuvitella, miltä kuulostaa kivisessä porrashuoneessa, kun äiti huutaa yläkerroksessa olevalle lapselleen alimmasta kerroksesta (kun ei viitsi mennä hakemaan lastaan).
Koitan tosiaan opiskella tenttiin ja olen aivan romuna, kun meteliä (ryskettä, huutoa ja koko perheen välienselvittelyä) jatkuu tuntikausia päivittäin.
Ja joo, etu-Töölössä asutaan... Itselläkin kolme lasta, joista tosin enää yksi asuu kotona. Mutta kerrostalossa ollaan asuttu ainakin 40 vuotta, mies ja minä.
Alkaa tuntua siltä, että kerrostalossa saa tehdä paljon sellaisia asioita, joita ei saa tehdä julkisillakaan paikoilla, kuten ravintolassa, koulussa, julkisissa liikennevälineissä jne. Jos yksityisasunnossa aiheutuvasta melusta häiriintyy, melusta kärsivä leimataan ääliöksi tai hermoheikoksi, jonka pitäisi muuttaa muualle.
Jos naapurien möykkä häiritsee, se todennäköisesti johtuu vain siitä, että olet itse sellainen rasittava kääkkä, joka tehtailee valituksia siitä, että vetää vessan kello 2 yöllä. Oikeastihan ketään ei oikeasti häiritse vaikka pianonsoitto, remontointi tai yölliset bileet. Nämä on vaan sellaisia asioita, jotka av:n yleisen mielipiteen mukaan kuuluu kerrostaloasumiseen. Sinulla on siis päässä pahasti vikaa, jos toisista asunnoista kuuluvat äänet häiritsevät.
Ainiin ja ainoa oikea tapa asuahan on omakotiasuminen.
;)
Mutta alkaa tuntua, että jotkut löytää ihan kaikelle oikeutuksen sillä, että kerrostalossa tässä asutaan.
Kyllä ne aikuisetkin remuavat, nuoret aikuiset saattavat ryypätä hyvinkin kovaäänisesti joka ainut viikonloppu, toisten kovaääninen seksinharrastaminen kuuluu seinien läpi koska seinät rakennetaan käytännössä paperista. Vanhukset eivät kuule TV:tä jollei se ole niin kovalla, että alakerran naapurikin kuulee uutiset. Onhan noita.
Kurja totuus vain on, että elämisestä lähtee ääniä jokaisessa asumismuodossa. Ymmärräthän, että jos 7-kerroksisessa kerrostalossa on kolme asuntoa per kerros se tekee 21 asuntoa. Kun niissä asuu keskimäärin vaikka 2,5 ihmistä siitä tulee 52,5 ihmistä. Noista kaikista lähtee ääntä ja sen kanssa on vain elettävä.
Toisaalta vaikka asuisi omakotitaloalueella niin saattaa silti kuulla naapurin kovaääniset humalaiset grillikekkerit toiselle puolelle asuinaluetta. Rivitalossa naapurin riitelyt kuulee aivan samoin kuin kerrostalossakin.
Hyvä että sua AP helpotti avautumisesi, mutta koita sulattaa se, että vaikka Suomi onkin harvaanasuttu maa, meistä kaikista lähtee ääntä oli asumismuoto mikä tahansa. Jollei kestä elämisen ääniä pitää vissiin muuttaa metsään Venäjän rajalle yksin ilman radiota jne :)
Vaan vanhemmat, joilla on homma lähtenyt lapsasesta jo ajat sitten. Meitä vastapäätä asuu esim. talkkari 3 lapsen kanssa alle 40 neliön kämpässä eikä sieltä kuuluu juuri mitään juuri ikinä.
Juuri se on pointtini, että kerrostalossa pitäisi oikeasti ottaa muutkin huomioon. Japanissakin asuu aika paljon ihmisiä kerrostaloissa, mutta ihmeen hiljaista siellä on Suomeen verrattuna. Saksassa samoin. Molemmista on kokemusta. Olen tosiaan asunut kerrostalossa 40 vuotta, ja tämä on eka kerta, kun naapureista on mitään haittaa.
Just tätä tarkoitan, että kestän kyllä ihan hyvin elämisen ääniä, olen asunut mm. eroahdistuksesta kärsineen koiran alapuolella, mutta ei asia minua haitannut. Koiraa kävi sääliksi.
Välinpitämättömyys vituttaa. Sinäkään et varmaan haluaisi kuunnella huonekalujen heittelyä ympäri lattioita vähän väliä.
Vaan vanhemmat, joilla on homma lähtenyt lapsasesta jo ajat sitten. Meitä vastapäätä asuu esim. talkkari 3 lapsen kanssa alle 40 neliön kämpässä eikä sieltä kuuluu juuri mitään juuri ikinä.
Juuri se on pointtini, että kerrostalossa pitäisi oikeasti ottaa muutkin huomioon. Japanissakin asuu aika paljon ihmisiä kerrostaloissa, mutta ihmeen hiljaista siellä on Suomeen verrattuna. Saksassa samoin. Molemmista on kokemusta. Olen tosiaan asunut kerrostalossa 40 vuotta, ja tämä on eka kerta, kun naapureista on mitään haittaa.
Just tätä tarkoitan, että kestän kyllä ihan hyvin elämisen ääniä, olen asunut mm. eroahdistuksesta kärsineen koiran alapuolella, mutta ei asia minua haitannut. Koiraa kävi sääliksi.
Välinpitämättömyys vituttaa. Sinäkään et varmaan haluaisi kuunnella huonekalujen heittelyä ympäri lattioita vähän väliä.
Myö ostettiin viime marraskuussa oma rivari asunto ja naapuriin muutti vuokralle rumpusoiton "opettaja". hän ei ensinnäkään osaa edes kunnolla soittaa, sai potkut opettajan hommasta sen vuoksi ja sitten toisekseen, että kun muutti, lupasi ettei soita, mutta ei menny ku pari viikkoa ni päivittäin alko paukuttamaan rumpuja... nyt onneksi jo hieman helpottanut mutta itselläni on myös tosi stressaantunut olo ollut tästä, joten ymmärrän ap:tä ihan täysin..! Kyllä omassa kodissaan pitää saada rauhassa asua!!! Tuommoiset naapurit pitäis tiputtaa saharan autiomaahan johonki keppimajaan ja käskeä siellä mekastamaan! :D
Meillä on myös stressitasot todella korkealla melun takia: jos pelkästään konflikteja ja huutoa illasta toiseen on todella raskasta kuunnella.
Meillä on tosiaan taloudessa kaksi opiskelijaa, poika lukiossa ja minä teen toista tutkintoa. Mies tekee muuten aika paljon kirjallisia töitä iltaisin, joten kovasti toivoisi omaa rauhaa. Ja monella voi olla tilanne, että on vain yksinkertaisesti väsynyt työpäivän jälkeen ja haluaisi lepoa. Kaikki ihmiset pitäisi ottaa huomioon.
Nykyään on todella tarkat normit siitä, paljonko melua esim. ikkunat tai muut rakenteet voivat päästää läpi, kyllä melu on todettu ihan virallisestikin stressin aiheuttajaksi ja jopa sairastuttavaksi tekijäksi. Ihan samoin myös talon sisältä syntyvä melu voi häiritä.
Meillä pettymys on todella suuri. Asunto ei tosiaan ollut halps. Kävimme tätä katsomassa kaksi kertaa, molemmilla kerroilla olimme paikalla varmaan puoli tuntia ja koko talossa oli hiirenhiljaista! Meille ei tullut edes mieleen, millainen helvetti tämä voisi olla.
tuohon möykkäperheeseen?
Sillei tyyliin soitat ovikelloa, "anteeksi, teiltä kuuluu äänet tuonne yläkertaan asti ja meillä tehdään kotona töitä".
Itse en 160-senttisenä käppänänä uskalla :D
Eivät tulleet avaamaan - lapset kyllä suostuttelivat vanhempia avaamaan, mutta ketään ei tullut ovelle.
Minä olen lähettänyt sitten yhden viestin rouvalle, kun tilanne joskus oikein eskaloitui. Hän vastasi miehelleni :D sen tavanomaisen litanian, miten se on normaalia kerrostaloelämää.
Emme sitten jaksaneet enää ryhtyä valistamaan heitä siitä, että itselläkin on kolme lasta ja kerrostalossa asuttu pitkään jne jne. Pitäkööt kuvitelmansa.
Oikesti tuntuu vain niin epäreilulta, jos me joudumme muuttamaan pois ja toiset saavat jatkaa mekastustaan. Meille tulee ehkä muutama kymppitonni takkiin - mutta hwo cares? Se on onneksi vain rahaa, mielenterveys on tärkein.
varaa asuinpaikkaansa valita, ei ole oikeutta valittaa.