Ottaisinko yhteyttä entiseen sydänystävääni?
Elämänpolut sydänystäväni kanssa erkanivat kohta jo 20 vuotta sitten. Välillä häntä silti aina ajattelen, olimme aikoinamme tosi läheisiä, kuin siskokset.
Pitäisiköhän selvittää hänen yhteystietonsa ja ottaa yhteyttä? Mitä itse ajattelisitte jos entinen ystävä menneisyydestä yllättäen ottaisi yhteyttä? Toisaalta, eipä se hänkään ole ottanut minuun yhteyttä; jospa hän ei tahdokaan olla kanssani tekemisissä...
Kommentit (8)
mulla on parikin sydänystävää jäänyt kelkasta matkan varrella (no siis tiet erkaantuneet) mutta olisin ylionnellinen jos ottaisivat muhun yhteyttä!
Tiedän vaan, että ovat vannoutuneita sinkkuja eivätkä kiinnostuneita mun nykyisin niin tylsästä ja tasaisesta lapsielämästä.
Mä ilahtuisin ainakin kovasti!
Itsekin pitäisi ryhdistäytyä kun tärkeitä ihmisiä jäänyt muistoihin elämään.
Olen ottanut joihinkin vanhoihin sydänystäviini yhteyttä näin aikuisiällä. Ikävä kyllä mitään hyvää siitä ei ole alkuinnostuken jälkeen seurannut. Ystäväni eivät ole tykänneet minusta yhtään, juttu on kuivunut kasaan ja ärtyisyyttäkin olen havainnut parinkin kanssa.
Ajattelen nykyään niin, että vaalin kauniita muistoja, enkä halua pilata niitä.
Olen ottanut joihinkin vanhoihin sydänystäviini yhteyttä näin aikuisiällä. Ikävä kyllä mitään hyvää siitä ei ole alkuinnostuken jälkeen seurannut. Ystäväni eivät ole tykänneet minusta yhtään, juttu on kuivunut kasaan ja ärtyisyyttäkin olen havainnut parinkin kanssa.
Ajattelen nykyään niin, että vaalin kauniita muistoja, enkä halua pilata niitä.
otin hiljattain sydänystäväksi luokittelemaani ihmiseen yhteyttä vuosikymmenien tauon jälkeen.
Ystävyytemme loppuminen oli kyllä aikoinaan minun vikani, joten ehkä se hiukan ei-kiinnostuneen oloinen vastaanotto oli ihan omaa syytäni.
No, ainakin olen yrittänyt viestiä, että joku menneisyydestä yhä ajattelee, ja voin kai olla tyytyväinen, että ainakin yritin, ennen kuin jommastakummasta aika jättää.
Mutta kyllähän sitä ollaan ihan eri ihmisiä nykyään, joten tuskin ystävyyttä kannattaa edes kuvitella.
..ilahtuisivat ikihyviksi. Jotkut haluaisivat ottaa yhteyttä, mutta eivät uskalla.. ja joillain on näistä yhteydenotoista huonoja kokemuksia...
Jos oottais kunnes aika on kypsä tapaamiseen ja rukoilis.. ettei menis asioitten edelle sohlaamaan.
Näinkö?
Jos petyt, onpa varmuus. Tapaaminen voi olla ihanakin. Epävarmuus kuitenkin ihan turhan hankalaa.
Älä mieti sitä mitä toinen ajattelee, se on hänen murheensa.
Minä arvostaisin elettä, että oma nuoruuden sydänystäväni ottaisi yhteyttä. Arvostaisin ja kunnioittaisin, mutten kuitenkaan enää haluaisi lämmittää suhdettamme sen pitemmälle. Oli erittäin hankala ja vaikea suhde meillä, hyvä aikansa, mutta enää en siihen alkaisi.
Mä ainakin olisin mielissäni jos joku ottaisi muhun yhteyttä. Ehkä sun kaverisikin on monesti meinannut ottaa suhun yhteyttä, mutta on vaan niin aikaansaamaton?