Lue keskustelun säännöt.
Ruinaava köyhä kaverini
24.05.2012 |
Ystäväni on koko ikänsä ollut työtön. Ei ole ollut päivääkään oikeassa työssä ja ikää yli 30. Hän seurustelee miehen kanssa, joka kustantaa hänen elämisensä, vaikka miehen palkka ei ole keskivertoa suurempi. Asuvat vuokralla ja molemmat luottotiedottomia. Ystäväni istuu kotona kaiket päivät tekemättä yhtään mitään. Miehensä käy työn lisäksi kaupassa, tekee ruoat, siivoaa, hoitaa aivan kaiken. Nyt tälle pariskunnalle on syntymässä lapsi ja minua ärsyttää kaverini kärkkyminen meidän lapsemme tavaroiden perään. Hän automaattisesti olettaa, että annan hänelle ilmaiseksi kaikki lapsemme pieneksi jääneet vaatteet, turvaistuimet, lastenrattaat ja muut. Olen hänelle yrittänyt selittää, että mekin olemme ostaneet käytettyinä kaikki, emmekä ole niistä maksaneet maltaita. Lapsemme itse vielä tarvitsee turvaistuimia, rattaita sun muita, kun heidän lapsensa syntyy. Vaatteitakaan en vielä halua antaa pois, koska aiomme tehdä lisää lapsia. Hän ei käsitä ollenkaan, että voisi itse hankkia vauvansa tavarat. Jos hän ei jotain meiltä saa, hän heti jatkaa, että "no saanhan mä Sannalta sitten sen turvaistuimen". Tekisi mieli kysyä, onko hän ollenkaan Sannalta kysynyt, vai olettaako vaan saavansa kaiken? Hän ei ole itse hankkimassa yhtään mitään vauvalleen, koska luottaa siihen, että kaverit ja suku tekee sen hänen puolestaan. Lisäksi mua niin ärsyttää ainainen lesoilu siitä, että poikaystävänsä antaa hänelle kuukausittain muutaman satasen vaaterahaa tai muuta käyttörahaa. Itse olisin aivan paniikissa, jos tilillä olisi 200e. He myös aikovat ottaa lainaa ja ostaa talon, johon minun oli pakko todeta, ettei heillä siihen tule olemaan mahdollisuutta ainakaan kymmeneen vuoteen. Elämän realiteetit pienesti hakusessa. Ystäväni ei näytä ymmärtävän, kuinka suuri summa 200 000 euroa on, ja ettei sellaisia summia tuosta vaan oteta lainaksi. Ärsyttää ylipäätään, ettei ihminen voi ottaa vastuuta omasta elämästään, vaan sysää asiansa muiden hoidettavaksi. Tai ainakin olettaa näin tapahtuvan. En kestä enää!!
Kommentit (11)
ihan nyt kyllä näin väsyneenä tarttis vähän olla helpompilukuinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tunnekuohussa tuota näpyttelin, etten tullut ajatelleeksi! Anteeksi :)
-ap
on ystävyys, jos toisella ystävistä ei ole yhtään mitän mielenkiinnon kohteita? Jos hän on päivät kotona, ei tee mitään, ei opiskele mitään, ei käy töissä, ei edes yritä valmistautua lapsen tuloon, niin mistä te oikein keskustelette? Tai mitä te teette yhdessä?
Hyvälle ystävälle voi toki antaa sellaisia tavaroita, joita ei itse tarvitse (nyt tai tulevaisuudessa), mutta mikään pakko ei todellakaan ole. Kuulostaa myös aika rasittavalta, jos täytyy kuunnella vatvomista siitä mitä hän keneltäkin odottaa saavansa. No, toivottavasti äitiys kasvattaa vastuunottoon.
on ystävyys, jos toisella ystävistä ei ole yhtään mitän mielenkiinnon kohteita? Jos hän on päivät kotona, ei tee mitään, ei opiskele mitään, ei käy töissä, ei edes yritä valmistautua lapsen tuloon, niin mistä te oikein keskustelette? Tai mitä te teette yhdessä?
Hyvälle ystävälle voi toki antaa sellaisia tavaroita, joita ei itse tarvitse (nyt tai tulevaisuudessa), mutta mikään pakko ei todellakaan ole. Kuulostaa myös aika rasittavalta, jos täytyy kuunnella vatvomista siitä mitä hän keneltäkin odottaa saavansa. No, toivottavasti äitiys kasvattaa vastuunottoon.
Käydään yhdessä kaupungilla pyörimässä, ostoksilla, jomman kumman luona kahvilla, sitä mitä nyt yleensä ystävän kanssa tehdään.
Keskustellaan ihan arkipäiväisistä asioista, hänen raskaudesta ja minun lapsesta. Kyllä hänellä riittää mielenkiinnon kohteita, eihän työssä käyväkään keskustele ainoastaan työstään.
Varmaankin muodostin turhan passiivisen kuvan alkuperäisestä tekstistä. Jotenkin kuvittelin, että hän vain makaa ja ruikuttaa, eikä mikään kiinnosta, mutta onneksi näin ei ole! Ja työssä käynnillä tarkoitin vain, että töissä näkee monenlaisia ihmisiä, kuulee ja oppii kaikenlaista mistä herää pohdittavaa ja puhuttavaa. En siis tarkoittanut arvostella ystävääsi. Mukavaahan se on sinullekin, että hän saa myös lapsen.
Mutta mitä tulee vauvan tavaroihin, kukaan ei voi "vaatia" niitä tai pitää itsestään selvyytenä, että saa käyttöönsä toisen vauvan tavarat ilman muuta.
Terveisin se äskeinen kirjoittaja
on ystävyys, jos toisella ystävistä ei ole yhtään mitän mielenkiinnon kohteita? Jos hän on päivät kotona, ei tee mitään, ei opiskele mitään, ei käy töissä, ei edes yritä valmistautua lapsen tuloon, niin mistä te oikein keskustelette? Tai mitä te teette yhdessä? Hyvälle ystävälle voi toki antaa sellaisia tavaroita, joita ei itse tarvitse (nyt tai tulevaisuudessa), mutta mikään pakko ei todellakaan ole. Kuulostaa myös aika rasittavalta, jos täytyy kuunnella vatvomista siitä mitä hän keneltäkin odottaa saavansa. No, toivottavasti äitiys kasvattaa vastuunottoon.
Käydään yhdessä kaupungilla pyörimässä, ostoksilla, jomman kumman luona kahvilla, sitä mitä nyt yleensä ystävän kanssa tehdään. Keskustellaan ihan arkipäiväisistä asioista, hänen raskaudesta ja minun lapsesta. Kyllä hänellä riittää mielenkiinnon kohteita, eihän työssä käyväkään keskustele ainoastaan työstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin muodostin turhan passiivisen kuvan alkuperäisestä tekstistä. Jotenkin kuvittelin, että hän vain makaa ja ruikuttaa, eikä mikään kiinnosta, mutta onneksi näin ei ole! Ja työssä käynnillä tarkoitin vain, että töissä näkee monenlaisia ihmisiä, kuulee ja oppii kaikenlaista mistä herää pohdittavaa ja puhuttavaa. En siis tarkoittanut arvostella ystävääsi. Mukavaahan se on sinullekin, että hän saa myös lapsen.
Mutta mitä tulee vauvan tavaroihin, kukaan ei voi "vaatia" niitä tai pitää itsestään selvyytenä, että saa käyttöönsä toisen vauvan tavarat ilman muuta.
Terveisin se äskeinen kirjoittaja
on ystävyys, jos toisella ystävistä ei ole yhtään mitän mielenkiinnon kohteita? Jos hän on päivät kotona, ei tee mitään, ei opiskele mitään, ei käy töissä, ei edes yritä valmistautua lapsen tuloon, niin mistä te oikein keskustelette? Tai mitä te teette yhdessä? Hyvälle ystävälle voi toki antaa sellaisia tavaroita, joita ei itse tarvitse (nyt tai tulevaisuudessa), mutta mikään pakko ei todellakaan ole. Kuulostaa myös aika rasittavalta, jos täytyy kuunnella vatvomista siitä mitä hän keneltäkin odottaa saavansa. No, toivottavasti äitiys kasvattaa vastuunottoon.
Käydään yhdessä kaupungilla pyörimässä, ostoksilla, jomman kumman luona kahvilla, sitä mitä nyt yleensä ystävän kanssa tehdään. Keskustellaan ihan arkipäiväisistä asioista, hänen raskaudesta ja minun lapsesta. Kyllä hänellä riittää mielenkiinnon kohteita, eihän työssä käyväkään keskustele ainoastaan työstään.
Mä en oikein tiedä, miten nätisti sanoisin, ettei meiltä juurikaan tule liikenemään tavaraa kun tarvitsemme itse. Ei mekään rikkaita olla ja tehdään paljon töitä joka sentin eteen. Jotenkin ystäväni ei mitenkään osaa hahmottaa rahan arvoa ja elää siinä käsityksessä, että jotenkin kaikki olisi ilmaiseksi tullut meillekin. Tottakai mua ottaa aivoon! Jos ystäväni olisi tehnyt töitä rahansa eteen, osaisi sitä varmaan eri tavalla arvostaa. Tällä hetkellä suhtautuminen rahaan on kuin teini- ikäisellä joka kättä ojentamalla sitä vanhemmiltaan saa. En käsitä, miten aikuinen ihminen ei osaa ollenkaan suhteuttaa asioita.
niitä ihmisiä, jotka aina haluaa valmista. Itse ei tee mitään.
Sosiaaliturva on hanurista Suomessa. Siitä nää veronmaksajien ja muiden tissinimijät tulee. Hyi mitä loisimista ja vielä lisääntyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Mä en oikein tiedä, miten nätisti sanoisin, ettei meiltä juurikaan tule liikenemään tavaraa kun tarvitsemme itse. Ei mekään rikkaita olla ja tehdään paljon töitä joka sentin eteen. Jotenkin ystäväni ei mitenkään osaa hahmottaa rahan arvoa ja elää siinä käsityksessä, että jotenkin kaikki olisi ilmaiseksi tullut meillekin. Tottakai mua ottaa aivoon! Jos ystäväni olisi tehnyt töitä rahansa eteen, osaisi sitä varmaan eri tavalla arvostaa. Tällä hetkellä suhtautuminen rahaan on kuin teini- ikäisellä joka kättä ojentamalla sitä vanhemmiltaan saa. En käsitä, miten aikuinen ihminen ei osaa ollenkaan suhteuttaa asioita.
[/quote]
No ei kai sitä sen nätimmin muotoilla tarvitse kuin tännekin kirjoitit - mitään et voi antaa/myydä pois, koska itse vielä tarvitsette kaikkea. Jos kaverisi kyselee suoraan tai kautta rantain, sanot niin kuin asia on - "me säästämme kaikki vauvakamppeet itsellämme tulevaisuuden varalle". Hyvin yksinkertaista. Samaan hengenvetoon voit vihjaista kirpputoreista...
Mä en oikein tiedä, miten nätisti sanoisin, ettei meiltä juurikaan tule liikenemään tavaraa kun tarvitsemme itse. Ei mekään rikkaita olla ja tehdään paljon töitä joka sentin eteen. Jotenkin ystäväni ei mitenkään osaa hahmottaa rahan arvoa ja elää siinä käsityksessä, että jotenkin kaikki olisi ilmaiseksi tullut meillekin. Tottakai mua ottaa aivoon! Jos ystäväni olisi tehnyt töitä rahansa eteen, osaisi sitä varmaan eri tavalla arvostaa. Tällä hetkellä suhtautuminen rahaan on kuin teini- ikäisellä joka kättä ojentamalla sitä vanhemmiltaan saa. En käsitä, miten aikuinen ihminen ei osaa ollenkaan suhteuttaa asioita.
No ei kai sitä sen nätimmin muotoilla tarvitse kuin tännekin kirjoitit - mitään et voi antaa/myydä pois, koska itse vielä tarvitsette kaikkea. Jos kaverisi kyselee suoraan tai kautta rantain, sanot niin kuin asia on - "me säästämme kaikki vauvakamppeet itsellämme tulevaisuuden varalle". Hyvin yksinkertaista. Samaan hengenvetoon voit vihjaista kirpputoreista...
lainaukset katosivat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano ihan suoraan että hänen täytyy kyllä metsästää muuta kautta turvaistuimet ja rattaat, sillä teiltä eivät nuo tarvikkeet mitenkään jouda, kun itse niitä vielä tarvitsette.
On aika kurjaa että jos ystävä syystä tai toisesta olettaa että automaattisesti saa teiltä kaiken tarvitsemansa ilmaiseksi - kun itse tarvitsee, niin sinä vain pyörittelet silmiäsi ja annat hänen pysyä luulossaan. Avaa suusi ja sano ihan ilman mitään syytöksiä että teiltä ei tarvikkeita jouda, kun tarvitsette niitä vielä itse - ja ne mitä ette juuri tällä hetkellä tarvitse, säästätte mahdollista pikkusisarusta varten.
Tarjoudu vaikka lähtemään mukaan kirppikselle etsimään lastentarvikkeita ja bongaa netistä myynti-ilmoituksia ystävää varten.
eihän tollasta jaksa edes lukea!