Mikä saisi sinut eroamaan?
Kommentit (13)
Piittaamattomuus ja epäluotettavuus (ei välttämättä sovusuhde, mutta se jos ei olisi luotettava isoissa asioissa)
Olen eronnut yhdestä avioliitosta ja toinen liitto on ollut vakavasti katkolla. Se on aina kokonaistilanteeseen perustuva ratkaisu eikä eroon ole vain yhtä syytä. Eron pitää parantaa omaa ja tärkeimpien läheisten (lähinnä lasten) tilannetta olennaisesti, muuten siihen ei kannata ryhtyä. Esimerkiksi uskottomuus sellaisenaan ei minulle riitä eron syyksi enkä missään tapauksessa eroaisi kerrasta poikki -meiningillä. Myöskään suhteen väljähtyminen ei ole syy erota, koska siitä on helpompiakin teitä parempaan kuin ero.
mutta ainoa, jonka takia eroaisin heti olisi lasten kaltoinkohtelu, hyväksikäytöstä puhumattakaan.
Meillä kaikki ongelmat ovat olleet aina aikuisten välisiä, lapsilla on aina ollut asiat kunnossa ja mieheni on ollut hyvä isä lapsillemme.
Mutta niistä aikuistenkin pahoista on selvitty ja nykyään meillä menee aika kivasti taas :) Eli ihan herkästi en lähtisi eroamaan, koska tilanteet ja tunteet muuttuu iän ja kokemuksen myötä.
Liiallinen mustasukkaisuus.
Suhde toiseen.
Mutta ei kyllä perhettä haluaisi niin pienestä hajottaa.
on aika paljon asioita, joita en puolison tekemänä hyväksyisi tai joista ainakin seuraisi niin pahat arvet, etten voisi jatkaa suhdetta (esim. pettäminen, väkivalta, lapsen kaltoin kohtelu).
Myös suhteen väljähtyminen niin pahasti, ettei sitä enää pystyisi korjaamaan (tai jompi kumpi ei edes haluaisi).
Ja aina varmaan on se mahdollisuus, että rakastuu niin tulenpalavasti johonkuhun toiseen, että ero tuntuu ainoalta mahdollisuudelta. Tätä kyllä epäilen, mutta eihän sitä voi tietää.. ja siis mitkään "ihastukset" ei missään nimessä täytä tätä kategoriaa.
Täytyisi kuitenkin olla todella painavat asiat vaakakupissa, että lähtisin tätä perhettä hajottamaan.
Muuten olisi tosi vaikeaa. Kun näkee, kuinka lapset rakastaa isäänsä ja halivat ihan innoissaan sängyllä meitä, niin tuntuisi vaikealta murskata lasten elämä. "äiti, isi, Matti ja minä"... näin sanoo tyttö aina. Oikeasti kyyneleet nousee silmiin ajatuksestakin, että tämän tuhoisi lapsilta kovin heppoisin perustein.
mutta kovin helposti sitä ei tapahtuisi, ei eroa eikä noita edellä mainittuja seikkoja.
Välien viileneminen. Se että toinen menettäisi selkeästi kiinnostuksen.
tulee vielä jotain että toisella tunteitakin mukana toista osapuolta kohtaan niin sitten. tuon pettämisenkin voisin antaa anteeksi,niin vakaa ja ihana parisuhde meillä on takana. kaikesta ollaan selvitty. kyllä siinä miettiä saisi ennenkuin päästäisin toisesta irti.
että puoliso ei välittäisi enää minusta. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välipitämättömyys.
on aika paljon asioita, joita en puolison tekemänä hyväksyisi tai joista ainakin seuraisi niin pahat arvet, etten voisi jatkaa suhdetta (esim. pettäminen, väkivalta, lapsen kaltoin kohtelu).
Myös suhteen väljähtyminen niin pahasti, ettei sitä enää pystyisi korjaamaan (tai jompi kumpi ei edes haluaisi).
Ja aina varmaan on se mahdollisuus, että rakastuu niin tulenpalavasti johonkuhun toiseen, että ero tuntuu ainoalta mahdollisuudelta. Tätä kyllä epäilen, mutta eihän sitä voi tietää.. ja siis mitkään "ihastukset" ei missään nimessä täytä tätä kategoriaa.
Täytyisi kuitenkin olla todella painavat asiat vaakakupissa, että lähtisin tätä perhettä hajottamaan.