Ruotsi on helppo kieli oppia, mutta silti suurin osa vuosia pakkoruotsia opiskelleista ei osaa

pakkoruotsista puhuisi vaikka pakkoruotsia vastustankin. Ei se nyt mikään kultti johon lapsetkin pitää saada mukaan ole kuitenkaan ja pakkohan sitä kuitenkin on lukea niin onhan se koulumenestys tietty parempi jos sitä vähän sitten osaa, kun se pakko kerran on.

Noihin pakkoruotsin puolustajien argumentteihin eihän sitä koskaa tiedä ja ei ole haittaa voisi laittaa vaikka sanan perseseksi tilalle eikä itse argumentin muuttuisi mitenkään asiasisällöltään.

Ei tiedä koska osuu kohdalle tarpeeksi pervo mies tai että mitä haittaa siitä perseseksin osaamisesta oikein on. Hyötykin on paljon yleisempi kun melkein puolet 40-kymppisistä naisista on sitä ainakin kokeillut. Useampi siitä jopa tykkää kuin pakkoruotsista.

Tässä on toinen fiksu:

Pakollinen ruotsinkielen opetus jakaa jo ruotsalaista kansanpuoluettakin. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds olisi valmis luopumaan pakkoruotsista. RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos tyrmävät Torvaldsin ajatukset. Wideroos on myös hämmästynyt Ylen tilaaman mielipidemittauksen tuloksista.

Keskustelu ns. pakkoruotsista on saamassa uutta suuntaa, kun liki 40 prosenttia suomenruotsalaisistakin on valmiita luopumaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Samaan aikaan myös RKP:n johdossa on alettu epäröidä pakkoruotsin tarpeellisuutta. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds olisi valmis kuoppaamaan koko pakkoruotsin.

- Yksinkertainen totuus on, ettei nykyinen järjestelmä toimi, Torvalds sanoo.

pakkoruotsista puhuisi vaikka pakkoruotsia vastustankin. Ei se nyt mikään kultti johon lapsetkin pitää saada mukaan ole kuitenkaan ja pakkohan sitä kuitenkin on lukea niin onhan se koulumenestys tietty parempi jos sitä vähän sitten osaa, kun se pakko kerran on.

Noihin pakkoruotsin puolustajien argumentteihin eihän sitä koskaa tiedä ja ei ole haittaa voisi laittaa vaikka sanan perseseksi tilalle eikä itse argumentin muuttuisi mitenkään asiasisällöltään.

Ei tiedä koska osuu kohdalle tarpeeksi pervo mies tai että mitä haittaa siitä perseseksin osaamisesta oikein on. Hyötykin on paljon yleisempi kun melkein puolet 40-kymppisistä naisista on sitä ainakin kokeillut. Useampi siitä jopa tykkää kuin pakkoruotsista.

Tässä on toinen fiksu:

Pakollinen ruotsinkielen opetus jakaa jo ruotsalaista kansanpuoluettakin. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds olisi valmis luopumaan pakkoruotsista. RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos tyrmävät Torvaldsin ajatukset.

Tuo Nils savustettiin sieltä pihalle "väärien" mielipiteiden takia. Nykyinen RKP-johto vaatii LISÄÄ pakkoruotsia ja AIKAISEMMIN pakkoruotsia ja lisää kyttäystä ja sanktioita, jos suomenkielinen ei kuuliaiesti palvele ruotsin kielellä. Ja sitten vielä ihmettelevät, että miksi RKP:läisiä vihataan...

Joten en viitsinyt käyttää energiaani ruotsinopintoihin. Tuntui niin turhalta. Saksaa ja ranskaa C- ja D-kielinä kyllä opiskelin innolla koska olin ne itse valinnut ja halusin niitä oppia. Ja tietysti englantia koska sen tarpeellisuus nykymaailmassa on itsestäänselvää. Mutta ruotsi? Ruotsissa pärjää hyvin englannilla, eikä kieli itsessään kiinnostanut joten miksi sitä opiskella?



En ymmärrä pakkoruotsia siitäkään syystä että kielen kuin kielen voi kyllä aikuisena tarvittaessa opiskella ja se onnistuu paljon helpommin kun on oikea motivaatio kuin jos on vaa koulussa pakko pari tuntia viikossa sitä lukea. Esim. kun itse muutin espanjaan töihin täysin ummikkona, opin kielen todella nopeasti ihan itsenäisesti opiskellen, kun oikeasti kiinnosti.

Uskon, että suurimmalla osalla varsinkin yläkoulussa ruotsia opiskelleistä on nimenomaan kiinnittänyt huomionsa siihen "pakko" -sanaan. Kukaan ei halua oppia pakolla.



Matikkakin on "pakkomatikkaa", mutta hyvin harva sitä vastaan hangoittelee niin paljon kuin ruotsia. Valitettavaa, koska ruotsi tosiaan on helppo kieli oppia eikä mikään kielitaito ole pahasta.

Uskon, että suurimmalla osalla varsinkin yläkoulussa ruotsia opiskelleistä on nimenomaan kiinnittänyt huomionsa siihen "pakko" -sanaan. Kukaan ei halua oppia pakolla.

Matikkakin on "pakkomatikkaa", mutta hyvin harva sitä vastaan hangoittelee niin paljon kuin ruotsia. Valitettavaa, koska ruotsi tosiaan on helppo kieli oppia eikä mikään kielitaito ole pahasta.

Yläkoulussa kyllä opitaan saksaa ja ranskaa ihan kivuttomasti.

Samoin pakkokemiaa ja pakkofysiikkaa (nämä ainakin ennen alkoivat vasta yläasteella) ilman kitinöitä.

ruotsia.



Olen ihastunut kieleen vasta riikinruotsin ja musiikin/ lyriikoidne kautta.

Valitettavaa, koska ruotsi tosiaan on helppo kieli oppia eikä mikään kielitaito ole pahasta.

Hesarissa oli juuri mielipidekirjoitus, että koska ruotsi on helppo kieli, sen voi opiskella myöhemminkin, jos tarvitsee tai kiinnostaa. Ja peruskoulussa pitäisi ruotsin sijaan opiskella vaativampia maailmankieliä. Ihan hyvä ajatus.

ruotsi on oikeasti helppo kieli. Opettelin sen aikoinaan hyvin lyhyeesä ajassa kun oli pakko,muutamassa kuukaudessa. Totuus on ettei ruotsia koeta elämän kannalta hyödylliseksi, sitä harvemmin tarvitsee työelämässä ja pelkkä pakko etuliitteenä tekee siitä vastenmielisen opiskeltavan.



Paras ratkaisu olisi jos ne joita aidosti kiinnostaa saisivat sitä opiskella ja loput voisivat kohdentaa energiansa johonkin oikeasti hyödylliseen, vaikka englannin opiskeluun tai matematiikkaan.

[/quote]

Yläkoulussa kyllä opitaan saksaa ja ranskaa ihan kivuttomasti.

[/quote]

En tiedä miten muualla on, mutta esim meidän yläasteellamme saksa ja ranska olivat nimenomaan valinnaisaineina, näitä aineita valitsivat nimenomaan ne jotka halusivat oppia. Kyse ei ollut siitä että olisivat kuuluneet opetussuunnitelmaan automaattisesti kuten ruotsi.

ja tuo medborgare laustaa medbörjäre melkein poikkeuksetta kaiken lisäksi.



Onhan meillä ministerejä useitakin, ihan esimerkkinä liikenneministeri Kyllöskä, joka ei juuri ruotsia osaa eli suht pitkälle pääsee osaamattakin ja keinotekoisiahan ne vaatimukset muutenkin on.

Asennekysymys ja se, että Suomessa opetetaan RUMAA ruotsia.

Olen ihastunut kieleen vasta riikinruotsin ja musiikin/ lyriikoidne kautta.

Varsikin Helsingin "ruotsi" on (anteeksi nyt vaan kamalasti) aivan kammottava sekasotkukieli. Aksentti on täysin sama kuin suomen kielessä ja 1/3 sanoista on suomen sanoja. En haluaisi ikinä lapsilleni sellaista kieltä opettaa !

ja tuo medborgare laustaa medbörjäre melkein poikkeuksetta kaiken lisäksi.

Onhan meillä ministerejä useitakin, ihan esimerkkinä liikenneministeri Kyllöskä, joka ei juuri ruotsia osaa eli suht pitkälle pääsee osaamattakin ja keinotekoisiahan ne vaatimukset muutenkin on.

Ei Vanhanen eikä Katainen osaa ruotsia sanaakaan (paitsi paperista luettuna). Jos PÄÄministeriksi asti pääsee osaamatta ruotsia, niin miten voisi ruotsin pakko-opiskelua perustella lapsille...

Ala-asteella ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi tuli ruotsi. No kolmasluokkalaiselle se ei ollut yhtään enempää pakkoa kun äidinkieli, matikka tai bilsa. Viidennellä tuli koulunvaihto ja uudessa koulussa ei luettukkaan pitkää ruotsia ollenkaan, joten vanhemmat valitsivat saksan. Voi mikä pettymys, olisin halunnut jatkaa ruotsia ja enkkukin olisi kelvannut, mutta vanhemmat pakotti saksaa lukemaan ja minä en saanut valita. En oppinut ikinä koko pakko-kieltä.

yhtä lailla en osaa koulusaksaa enkä kouluranskaakaan, koska en ole päässyt harjoituttamaan taitojani noissa kielissä.



Kuten olen monta kertaa sanonut, kouluopetus on pohja, sen päälle pitää vielä harjoitella, ennen kuin osaa kieltä. Pelkän koulussaistumisen perusteella ei kukaan osaa. Ei enkkuakaan. Minä opin puhumaan enkkua vasta, kun puhuin sitä natiivin kanssa.

yhtä lailla en osaa koulusaksaa enkä kouluranskaakaan, koska en ole päässyt harjoituttamaan taitojani noissa kielissä.

Kuten olen monta kertaa sanonut, kouluopetus on pohja, sen päälle pitää vielä harjoitella, ennen kuin osaa kieltä. Pelkän koulussaistumisen perusteella ei kukaan osaa. Ei enkkuakaan. Minä opin puhumaan enkkua vasta, kun puhuin sitä natiivin kanssa.

Suomi on käytännössä niin yksikielinen maa, että ruotsin harjoituttaminen luokan ulkopuolella on useimmille mahdotonta. Harvaa kiinnostaa katsoa jotain FST:tä.

yhtä lailla en osaa koulusaksaa enkä kouluranskaakaan, koska en ole päässyt harjoituttamaan taitojani noissa kielissä.

Kuten olen monta kertaa sanonut, kouluopetus on pohja, sen päälle pitää vielä harjoitella, ennen kuin osaa kieltä. Pelkän koulussaistumisen perusteella ei kukaan osaa. Ei enkkuakaan. Minä opin puhumaan enkkua vasta, kun puhuin sitä natiivin kanssa.

mulla oli a-kielenä englanti, osaan hyvin, pärjään hyvin ja ymmärrän hyvin.

b-kielenä ruotsi, osaan, pärjään, ymmärrän melko hyvin

c-kielenä ranska (5 vuotta luin sitä) en osaa juuri ollenkaan

5 kk asuin Lontoossa perheessä, jossa oli suomalainen äiti, joten ei ollut pakko koko ajan puhua englantia.

Ruotsia en ole kouluaikojen jälkeen käyttänyt, mutta on hyvässä muistissa.

Ranskaa en myöskään ole juurikaan käyttänyt, mutta ei jäänyt muistiinkaan.

Eli kyse on jostain muusta.

Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.

Olisiko ruotsin rakenteet jotenkin loogisempia kuin esim. ranskan, mene ja tiedä.

ja kommenttina jollekin aiemmalle, pakkofysiikka ja -kemia alkaa nykyään jo alakoulussa.

Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.

Ruotsi on ainoa pakollinen nimetty kieli, siksi pakko-etuliite on ihan kuvaava. Edes englanti ei ole pakollinen, sen voi periaatteessa korvata jollain muulla pitkällä kielellä (ei tosin onnistu kovin monessa koulussa, mutta tämä ei perustu lakiin vaan ihan käytännön resursseihin). Ruotsi on myös ainoa pakollinen aine, joka on pakollinen jokaisella koulutasolla peruskoulusta yliopistoihin saakka.

Muita kieliä opitaan koska valinnaisia kieliä yleensäkkin ottavat ne jotka ovat lahjakkaita kielissä. Suurelle osalle minkä tahansa kielen opiskelu on toivottoman vaikeaa. Englanti sujuu vähän paremmin koska sitä kuulee jatkuvasti. Ruotsia ei pääse juurikaan käyttämään eikä ruotsinkielisiä ohjelmia tai musiikkiakaan tule seurattua samassa määrin.

Muita kieliä opitaan koska valinnaisia kieliä yleensäkkin ottavat ne jotka ovat lahjakkaita kielissä. Suurelle osalle minkä tahansa kielen opiskelu on toivottoman vaikeaa. Englanti sujuu vähän paremmin koska sitä kuulee jatkuvasti. Ruotsia ei pääse juurikaan käyttämään eikä ruotsinkielisiä ohjelmia tai musiikkiakaan tule seurattua samassa määrin.

Jos ruotsin tilalla voisi lukea saksaa, ranskaa tai venäjää, niin olisiko todennäköisempää, että oppilaalla olisi jotain henkilökohtaista yhteyttä ja kiinnostusta ko. kieleen ja motivaatio ja oppimistulokset siten parempia?