Vanhemmat, miksi kutsutte lapsettomia esim. sisaruksianne lasten synttäreille?
En oikeasti ymmärrä, miksi lapsettoman aikuisen ihmisen pitäisi mennä jonkun taaperon synttäreille, kun ei siitä ole mitään iloa. Ei sille lapsettomalle aikuiselle eikä sille taaperolle. Tai kutsukaa ihmeessä, mutta typerää on suuttua, jos joku ei tule.
Kommentit (23)
hyvä yritys. Kaikki ei ole niin kuin sinä. Ihmiset yleensä haluavat nähdä ystäviään ja sukulaisiaan, ja jopa niiden lapsia. onneksi sunkaan ei ole pakko mennä niihin ja tosiaan paempi ettet menekään pilaamaan toisen juhlia omalla naamallasi.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Toisessa ketjussa paheksutaan, kun ehkä lapseton vieras oli perunut tulonsa lätkämatsin takia. En peru viime tipassa, mutta en mitenkään nautikaan niistä synttäreistä. Lapsiperheillä asia on eri, kun lapset voivat leikkiä keskenään ja kyläily on vastavuoroista.
Me voidaan kyllä suvun lapsia hoitaa, viedä teatteriin, leffaan, uimaan tai sienestämään ja lahjojen määrästä ja laadusta ei pitäisi voida olla valittamista. Silti ainakin yksi sukulainen on ottanut nokkiinsa, kun ei tultu lapsen synttäreille ja kieltäytymisen syy oli kuulemma huono.
Siksi, koska olet sukuani.
Ja ainakin oma siskon tulee aina mielellään lasteni synttäreille. Kaikki kun eivät ole yhtä happamia ja kärttyisiä kuin ap.
Meillä ainakin tädit, sedät ja enot ovat mielellään tulleet lapsien juhlapäiviä viettämään, silloin kun ovat päässeet. Ilokin on ollut molemminpuolinen.
Mut pakko ei kai oo jos ei tahdo! Ei tietenkään.
Jos jättäisin kutsumatta hänet lasteni synttäreille. Vaikka ei ole omia lapsia, niin se ei tarkoita, etteikö voisi pitää lapsista ja jopa kiintyä esim. sukulaisten lapsiin. Omille lapsilleni juuri tuo lapseton siskoni on se paras täti, jolla on aikaa keskittyä heihin, kun ei niitä omia ole.
Me voidaan kyllä suvun lapsia hoitaa, viedä teatteriin, leffaan, uimaan tai sienestämään ja lahjojen määrästä ja laadusta ei pitäisi voida olla valittamista. Silti ainakin yksi sukulainen on ottanut nokkiinsa, kun ei tultu lapsen synttäreille ja kieltäytymisen syy oli kuulemma huono.
Lapsi ehkä toivoi että tulet(te) ja pettyi? Ehkä myös vanhemmat pettyivät.
aika karu meininki sulla jos tosiaan sun lapsille ei tädeistä, enoista yms ole mitään iloa tai enoilla yms lapsista...surullinen on sunkin elämäs!
että onko sillä tädillä omia lapsia vai ei...mun siskoni on kuollut mutta jos eläisi niin tulisi vaikka olisi mitä menoa ja loukkaantuisi jos ei saisi kutsua! aplla ei taida kovin läheiset välit sisariinsa olla jos asenne on tuo...
suomalaisen nuoren aikuisen sielunmaailmaa :D mitäpä tähän enää kommentoimaan mitään. t.Maiju
Me voidaan kyllä suvun lapsia hoitaa, viedä teatteriin, leffaan, uimaan tai sienestämään ja lahjojen määrästä ja laadusta ei pitäisi voida olla valittamista. Silti ainakin yksi sukulainen on ottanut nokkiinsa, kun ei tultu lapsen synttäreille ja kieltäytymisen syy oli kuulemma huono.
Lapsi ehkä toivoi että tulet(te) ja pettyi? Ehkä myös vanhemmat pettyivät.
Mitään erillisjuhlia emme ole halunneet, mutta meilläkin on muuta elämää kuin käydä lasten syntymäpäiväkutsuilla. Joskus jokin muu on tärkeämpää. Veimme lahjan muutamaa päivää ennen ja hankimme teatteriliput parin viikon päähän. Enemmän lapsi sai huomiota kuin jos olisimme siellä ison suvun jatkona istuneet kahvikuppi kourassa.
hyväksyttävä syy perua tulonsa samaisena aamuna. Eikö hävetä? Minä en kehtais perua vaikka kyseessä olisi kummin kaiman lapsen juhlat saati sitten jós olisin itse se täti (ihan sama olenko lapseton tai en).!
just jos on ollut jotain mitä ei ole voinut perua/siirtää, esim aiemmin sovittu matka tai työvuorot estäneet. Mutta AINA jos pääsevät, tulevat, ja tasan tarkkaan loukkaantuisivat jos en kutsuisi. Joskus jopa siitä kun en voi kaikkien (monta vuorotöissä käyvää lähisuvussa) työvuoroja huomioida:P Ja muuten, omatkin synttärikahvit keittävät, ja lapset kutsuttu, eli se siitä vastavuoroisuuden puutteesta;) Ja aion minäkin heidän lastensa juhliin aikanaan mennä -tiedän että kutsutaan- vaikka omat olisivatkin sitten jo lapsuusajan ohittaneet. Olen siis lapsuudenperheeni esikoinen.
sisaruksistani on lapsen kummi, joten olen pitänyt ihan asiallisena kutsua lapsen syntymäpäiville myös hänen oman kumminsa. Toisenkin olen kutsunut: Tuntuisi tosi oudolta, että perheestämme olisi paikalla vanhempani ja toisen sisarus puolisoineen, mutta yksi jätettäisiin kutsumatta. Eli hänetkin on kutsuttu.
Aina eivät ole päässeet ja sekin on ollut ihan ok ja ymmärrän, jos ei huvita tulla. Tulkoot sitten kahville joskus toiste. Välillä se toiste sitten on pitkänkin ajan päästä, onneksi eivät odota, että heitä varten jotain erityisesti järjestettäisiin.
Lapsettomanakin. Musta se kuuluu asiaan, kun kerta on niin läheinen, että kutsutaan.
tulleet ihan mielellänsä, ja matkaakin on jonnin verran. Molemmat omat sisarukseni ovat myös toinen yhden ja toinen toisen lapsen kummi.
Ja ajattele, lapsuudesta saakka ystävänäni ollut lapseton aikuinen käy myös mielellään moikkaamassa synttärisankareita, tosin hänkin on nyt kolmannen lapsen kummi. Häntä siis ei ole eriksensä kutsuttu kahden vanhimman lapsen synttäreille, mutta yleensä kysyy, sopiiko tulla piipahtamaan, kun jollakin lapsista on synttärit. Ja tottakai sopii.
Meillä kyllä sekä lapset ilahtuvat lapsettomienkin tätien ja setien vierailusta, samoin nämä lapsettomat lasten näkemisestä.
Ja kyllä muistan omastakin lapsuudestani, kuinka odotin tätiäni vierailulle, vaikkei tällä ollutkaan lapsia, ja kyllä tämä käsittääkseni mielellänsä tulikin. Jopa usein kysyi vanhemmiltani, pääsenkö hänen luokseen yökylään, joten ei kai nuo synttärivierailutkaan kovin vastentahtoisia olleet...
Usein näissä kemuissa tapasi sellaisiakin sukulaisia, joita ei niin usein muuten nähnyt. Oli tosi leppoisaa seurustella kanssaan.
Nykyisin inhoan synttärijuhlissa käymistä. 1- ja 3-vuotiaani pitävät huolen siitä, että äiti ei saa rentoutua hetkeäkään. Koko ajan pitää olla paimentamassa. Mies ei aina pääse mukaan omien töidensä takia. Onneksi äitini usein antaa sen verran hengähdystaukoa, että ehdin kahvit hörpätä. Mutta seurustelu kyllä jää.
jos minut jätettäisiin kutsumatta sukulaisten syntymäpäiville vain sen takia, ettei itselläni ole lapsia. Ihme logiikkaa täällä taas.
Siinä yksi syy.. ja onhan hän veljeni, ja haluaa olla osa lapsen elämää vaikkei itsellä lapsia olekaan.. hän ei ole tuollainen hapannaama niin kuin ap..
lapsettomat eristettäisiin jonnekin omalle saarelleen, niin voisivat olla siellä rauhassa lapsettomina häiriintymättä lapsista ravintolassa tai saatikka lastenkutsuilla.
Siksi, koska olet sukuani.