Kumpi pahempi lapselle: alkoholisti-isä vai etäisä?

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 15:44"]

Minäkin sanoisin, että noista vaihtoehdoista alkoholisti-isä on pahempi. Oletko, "uusi ap" (tällekin lienee jokin sovittu termi), sanonut miehellesi jo, että sinä harkitset eroa, jos alkoholi vielä kuuluu miehen elämään? Valinta noiden kahden vaihtoehdon välillä ei ole helppo, mutta mitä jos asettaisit yhteiselon jatkumisen ehdoksi alkoholin poisjäämisen.

 Antamalla vielä yhden mahdollisuuden, mutta selkein ehdoin, voit todeta miehen tehneen oman valintansa, minkä jälkeen sinä voit tehdä omasi.

[/quote]

Mies lähti hoitoon, mutta nyt taas retkahdukset viikottaisia. Yrittää siis, mutta ei näytä onnistuvan:(

[/quote]

Sitten sulla ei ole enää juuri vaihtoehtoja. Muutat erilleen ja asutte erillään, kunnes mies on todistetusti raitis ja pysynyt raittiina ainakin vuoden. Mitä useammin sä annat retkahdukset anteeksi, sitä useammin niitä tapahtuu kun se oppii että retkahtaa saa.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2012 klo 13:53"]

yhdessä kuin alat yksinhuoltajaksi. Saat miehiltäkin arvostusta jos yrität parantaa alkoholismimiehesi etkä eroa siitä. Muista että yh-naisen arvo miesten silmissä on nolla.
Sairas on nainen, joka antaisi lastensa elää alkoholistin kanssa jotta "saa arvostusta miehiltä".

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.04.2012 klo 13:53"]

yhdessä kuin alat yksinhuoltajaksi. Saat miehiltäkin arvostusta jos yrität parantaa alkoholismimiehesi etkä eroa siitä. Muista että yh-naisen arvo miesten silmissä on nolla.

[/quote]

Voi taivas sentään, mikä kommentti. Kyllä vaakakupissa painaa tsiljoona kertaa enemmän erityisesti lapsen, mutta myös oma hyvinvointi. Tästä se ratkaisu syntyy. Pitää vaan miettiä kumpaa on enemmän tällä hetkellä, hyötyä vai haittaa perheelle tästä tilanteesta. 

Minä elin alkoholinhuuruisen lapsuuden. Silloin se tuntui "normaalilta", kuten joku aikaisemmin kirjoittikin. Se känninen lässytys kyllä ärsytti ja teininä opin käyttämään isän humalaa hyödyksi. Rahaa irtosi silloin helposti. Meillä ei onneksi ollut väkivaltaa tai riitelyä. Joulut olivat helvettiä, kun isä kantoi töistä kotiin niitä lahjapulloja, joita riitti sitten pitkälle kevääseen.

Itse en käytä alkoholia ja mieskin erittäin vähän ja harvoin. En vaan voisi altistaa lapsia sellaiselle elämälle.

Alkoholisti-isä on pahempi kuin ero. Rohkeasti edes asumuseroon.

No, tiedämmekö me tarpeeksi tilanteesta? Juoko mies itsensä mihin kuntoon? Juoko kodin ulkopuolella? Vasta lasten nukkuessa? Onko tahti kiihtynyt? Vaikuttaako talouteen?

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 16:59"]

No, tiedämmekö me tarpeeksi tilanteesta? Juoko mies itsensä mihin kuntoon? Juoko kodin ulkopuolella? Vasta lasten nukkuessa? Onko tahti kiihtynyt? Vaikuttaako talouteen?

[/quote]

Jos ap on huolissaan miehestään ja pohtii tämän alkoholinkäyttöä, silloin asia on ongelma. Se riittää. Silloin alkoholia käytetään liikaa jos sitä täytyy miettiä ja olla huolissaan.

Alkoholisti voi toipua vain silloin kun tekee sen itsensä takia, ei lasten, avioliiton tai työpaikan. Alkoholistia on turha paapoa, raja on ylitetty silloin kun ongelmaa ei haluta myöntää. Kannattaa muistaa, että alkoholistilla on aina mahdollisuus toipua, ei tosin koskaan omin avuin. Suosittelen yhteydenottoa a-klinikalle, aa:n auttavaan puhelimeen (myös alkoholistin läheisille) molemmista löytyy apua silloin kun aviopuoliso haluaa tukea ja alkoholisti itse haluaa apua.

Raitis juhannuksesta 1995

Molempi pahempi.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2012 klo 13:53"]

yhdessä kuin alat yksinhuoltajaksi. Saat miehiltäkin arvostusta jos yrität parantaa alkoholismimiehesi etkä eroa siitä. Muista että yh-naisen arvo miesten silmissä on nolla.

[/quote]

Pisteet eräästä av-palstan typerimmistä vastauksista. Että onko todella muiden ihmisten arvostus alkoholistin vaimona arvokkaampi asia kuin oman lapsen terveys+

Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että ehdottomasti etäisä parempi kuin alkoholisti-isä. Alkoholistietäisä tai ei isää "ollenkaan" on parempi kuin päivä päivältä ikävämmäksi käyvä alkoholisti. Tätä kokemusta on nyt useamman sukupolven ajalta ja toivottavasti edes lapseni ovat aikanaan viisaampia. Samaa kai toivoi äitini aikanaan. Mutta ehkä se kotoa peritty malli jatkuu siten, että pitää normaalina sellaista käytöstä. johon itse on tottunut vaikka tiedostaa, että se on huono.

Teinini, 17 v, vastaa: "Alkoholisti." Asunut 11 vuotta alkoholisti-isän kanssa, joka raitistui muutettuaan toisen naisen luo.

.

Meillä on tällä hetkellä alkoholisti-isä. Jos tilanne pahenee niin eroan, olen antanut miehelle ns. viimeisen mahdollisuuden ja toistaiseksi hän onkin pysynyt selvinpäin. En kuitenkaan tiedä, miten ikinä uskallan erota jos tilanne sitä vaatii, koska mies voisi hyvin tavata lasta kännissä. En siis ikinä uskaltaisi antaa lasta miehelle viikonlopuksi tms. Käytännössä ainoa vaihtoehto olisi valvotut tapaamiset tai sitten mies tulisi meille tapaamaan lasta. En vain tiedä, miten tällaisen asian saisi ikinä ajettua lastenvalvojalla paperille asti, koska miehellä on ennestään lapsi jota tapaa normaalisti 2x kk. Mies on tavannut tätäkin lasta kännissä, mutta milläs minä sen todistan. Saatana että ärsyttää olla tällaisessa loukussa.

Meillä isä on tavannut lapsia meillä eli lasten kotona. Ja ihan hyvin meni lastenvalvojalla läpi. Tilanne menee kyllä uuteen harkintaan, sillä isä humaltuu lasten läsnäollessa ja siihen on saatava muutos. Ikävä kyllä lastenvalvoja ei voi merkitä sopimukseen ehdoksi raittiutta. :(

Kuule, hyvin pärjää.

Nimim. kokemusta on

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 14:55"]

Nostan tämän ylös, koska painin samanlaisten kysymysten kanssa juuri nyt. Meillä mies ollut suomen "parhaassa" hoidossa keväällä, mutta nyt rupeaa retjahdukset olemaan viikottaisia ja tässä tuskaisena mietin mitä tehdä. Jos lähdemme lasten kanssa, joudun sossun luukulle. Kai sillä just jotenkin pärjää?!..

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 20:57"]

Meillä isä on tavannut lapsia meillä eli lasten kotona. Ja ihan hyvin meni lastenvalvojalla läpi. Tilanne menee kyllä uuteen harkintaan, sillä isä humaltuu lasten läsnäollessa ja siihen on saatava muutos. Ikävä kyllä lastenvalvoja ei voi merkitä sopimukseen ehdoksi raittiutta. :(

[/quote]

Mutta jos on vahva epäilys (ja jopa kokemusta) siitä että mies kännää lasten läsnäollessa, niin ei kai sellaista tapaamissopimusta voi sitten allekirjoittaa? Siis sellaista, jossa sovitaan lapsen vierailuista isän luona kahdestaan isän kanssa. Kun meilläkin minä tosiaan olen todistanut parikin kertaa tilannetta, jossa mies on ollut etälapsen kanssa kännissä. Ja näissähän siis miehen kuuluisi olla se vastuussa oleva henkilö, koska ei voida olettaa minun huolehtivan etälapsesta (vaikka tosiasiassa tietysti huolehdinkin).

Jaa-a, jos tässä jossain vaiheessa ero tulee, niin menen vaikka oikeuteen jos on epäilystä miehen kännäilyistä. Lapseni turvallisuutta en riskeeraa. Etälapsi vaan säälittää, koska tämän äiti tietää tilanteen eikä silti puutu asiaan mitenkään, enkä minä voi tehdä mitään kun ei äitikään tee.

Onko jollain lisää omakohtaisia kokemuksia alkoholisti-isien tapaamisoikeuksista? Meillä lapset joutui lastensuojelun asiakkaikiskin kun iskä oli kerran maistissa kuljettanut lapsia autolla. Pelottaa juuri se, että eron tullessa en voisi olla vahtimassa onko selvinpäin lasten kanssa:(

[quote author="Vierailija" time="20.07.2013 klo 23:58"]

Onko jollain lisää omakohtaisia kokemuksia alkoholisti-isien tapaamisoikeuksista? Meillä lapset joutui lastensuojelun asiakkaikiskin kun iskä oli kerran maistissa kuljettanut lapsia autolla. Pelottaa juuri se, että eron tullessa en voisi olla vahtimassa onko selvinpäin lasten kanssa:(

[/quote]

No mitä vaihtoehtoja sulla on? Pysyä yhdessä sen juopon kanssa sen takia ettei vaan satu olemaan tapaamisissa kännissä? 

Sille voidaan järjestää valvotut tapaamiset tai ei ollenkaan tapaamisia. Älä nyt keksi selityksiä ja puolusteluja sille ettet uskalla tai halua erota. Valitse juoppo, ja lapsesi tulevat vihaamaan sinua.

Kyllä meillä vaan tapaamissopimuksessa lukee että vaaditaan ehdotonta raittiutta tapaamisen aikana. Jos isä on kännissä kun vien lapset, käännymme ovelta takaisin. Jos se aloittaa kun lapset on siellä, vahnin lapsi soittaa että haetko meidät pois.

Vaikeita kysymyksiä. Minullakin on mietittävänä että tapaavatko lapseni isäänsä koskaan ollenkaan, jos vaatimuksena on ehdoton raittius. Ne rakastaa sitä alkoholisti-isäänsä ja minulla on vaihtoehtona joko tukea tätä rakkautta ja suhdetta siihen ihmiseen, tai pistää liinat kiinni kokonaan. Kumpi on parempi vaihtoehto sitten. Itte en ole katkera eikä minulla ole tarvetta valtataisteluihin tässä asiassa. Jos pistäisin liinat kiinni kokonaan, se olisin minä joka ottaisin vastaan lasten vihan ja surun aiheesta. Ja lapseni olisivat käytännössä isättömiä. Vanhempi alaa olla jo sen ikäinen että saa alkaa itse päättää kun osaa jo ajatella itse syitä ja seurauksia.

up