Kumpi pahempi lapselle: alkoholisti-isä vai etäisä?

Minä olen onnellisempi nyt, kun isä on maannut mullan alla viimeiset 10v, kuin sillon kun asuin tämän alkkiksen kanssa saman katon alla, tai kun näin häntä etäisänä varhaisteini-iässä. Etä-isyyskään ei poista alkoholismia, syö nuoren sisintä, kun isä ei viitsi edes kerran kahdessa kuukaudessa olla juomatta, vaan räkälä voittaa oman tyttären...Nyt voin sentään antaa ajan kullata muistoja ja isänpäivänä viedä kukkia haudalle. Ei tarvitse hävetä, puolustella eikä kärsiä.

Itse elin lapsuuteni ja nuoruuteni perheessä missä isälläni oli alkoholi-onglema. äitini ei asiasta puhunut kenellekkään kun oli koti-äitinä, ei ymmärtänyt silloin eikä ymmärrä vieläkään että miten se turvattomuus ja pelko siitä että milloin äiti lähtee tai isä tekee jotai äidille. Olin 8 vuotiaana se joka huolehti äidistä, lohdutin sitä ja pelkäsin että kaksi pienempää siskoani kärsii. En missään vaiheessa puhunut ongelmista kun asuin kotona. Sairastuin itse henkisesti ja minulle tuli Anoreksia, alkoholi on siivittyänyt nuoruuttani myös minulla sekä siskoillani. Olen nyt 26 vuotias ja ja edelleen äitini arpoo ollaakko vai eikö olla isäni kanssa, joka on pettänyt sitä useita kertoja, pilannut kaiken kun häneen ei voi luottaa missään. Muistan kun lapsena ihmettelimme miksi vettä ei tule, isän oli pitänyt maksaa vesilasku mutta selvisi kun hanasta ei vettä tullut että kurkusta ne rahat meni alas. ELI ketjun aloittajalle, olet tyhmä ja säälitävä jos luulet että sinä voit miehesi pelastaa jos hänellä on alkoholi ongelma, äitini teki tämän virheen ja hän ei ikinä voi varmaan kun tuosta pääsee lopullisesti joskus niin elää normaalia elämää ja minä plus sisareni olemme kamppailleet ikämme että pysymme kaidalla tiellä ja hyvin olemmekin selvinneet!!! Mutsi sanoo edelleen kun hän on niin kärsinyt aina, sanoin hänelle viimeksi viime viikolla että ai sinä olet kärsiyt???? Meillä viattomilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään, jouduimme vaan kestämään kaiken.. Ne pettymykset, koulukiusaamiset, pelkotilat kaikki. Älä ikinä usko alkoholistiin, älä ikinä usko että sinä voisit sen muuttaa. Oma isäni ei tullut edes häihini, kun putki päällä. Miten paljon alholisti saa satuttaa ja pilata toisten elämää?

Alkuperäinen ap täällä. Mitä te eronneet olette sanoneet lapsellenne? Isi ja äiti erovat, koska? Isi juo? Miten te pystytte pysymään viileinä ja puhumaan rapajuoposta ihmisestä lapselle hyvää? Mitä te kerrotte ulkopuolisille eron syyksi?

On aivan eri asia lähteä nuorena suhteesta jostain vuokrakämpästä kuin erota vuosia rakennetusta kodista, suhteesta ja yhteisestä tulevaisuudesta.

Lapsi ei näe isäänsä juovuksissa. Krapulassa kylläkin ja se vaikuttaa elämään jonkin verran. Miehellä ei ole putkia, eikä hän häivu paikalliseen räkälään. Hoitaa asiantuntijatyönsä ja muut velvoitteet kotona. Mutta on on vknl usein krapulassa, joka vaikuttaa meidän arkeemme. Miten selittäisin viisivuotiaalle eron hänen silmissään hyvästä isästä? KErtokaa se pliis.

Oma isäni ei ole juuri koskaan juonut, joten en oikein tiedä mitä on alkoholismi jne.

Suurempi paha se alkoholisti-isä on. Alkoholistien lapsista tulee kaikesta alkoholiin liittyvästä ahdistuvia absolutisteja tai sitten alkoholisteja. Humalapäissään heiluva vanhempi aiheuttaa lapselle turvattomuudentunnetta.

Se että ehjä perhe olisi parempi kuin päihdevanhemman armoilla oleminen, on paskapuhetta.

Elät ap suuressa valheessa, jota koko ajan olet rakentamassa.

t. Kulissit rohkeasti viisi vuotta sitten vihdoin kaatanut 47-vuotias ja onnellisempi kuin koskaan.

Alkuperäinen ap perää edelleen vastauksia: Mitä olette sanoneet lapselle eron syysksi? Ei leikki-ikäinen lapsi ymmärrä, miksi isi ja äiti eroavat! Erosta aiheuttaa varmasti traumoja lapselle. Ei lapsi ymmärrä sitä ikinä. Oikeasti!?!

Kertokaa minulle.

Sulle ap taitaa olla suurempi ongelma hyvästä elintasosta ja ns. hyvän perheen unelman menettäminen sekä se miten kertoa muille.

Joskus onnellisuuden saavuttaminen vaatii elintason laskua. Vaihtoehtona on valita kulissihyvänperheen elämä alkoholistin kanssa ja paha olo itsellä.

Hanki sellainen kirja kuin Avioerotus ja lue se lapsellesi. Viisivuotias ei tarvitse vielä totuuksia, niiden aika on myöhemmin. Mutta älä myöskään kaunistele asioita jos ne tulevat eteen, jos isä missaa tapaamisen krapulan tai juomisen takia, silloin pitää olla rehellinen.

Kuka haluaa olla yh? Ei kukaan. Kerran sen kokeneena haluan olla parisuhteessa, jos se vain on suinkin mahdollista, aviomieheni kanssa. Ns. hyvän perheen unelman menettäminen olisi kova paikka. Enkä tiedä, miten siitä itse edes selviäisin. Miten pystyisin olemaan vahva lapsen edessa, kun ei hän ymmärrä eroa.  Avioero murtaisi lapsen, mullistaisi lapsuuden ja nuoruuden. Sillä olisi myös kauaskantoiset seuraukset tulevaisuuteen. Eikä hän ehkä koskaan ymmärtäsi eropäätöstä.

Edelleenkin toistan, että on eri asia jakaa kaksi astiaa kaapista ja joku Ikean sohva kuin repiä meidän elämämme auki.

Ei syitä pidä ympärillä olevilta ihmisiltä peitellä, ei se oli sinun syysi miksi mies toimii niin. Hyvin ominaista alkoholiongelmaisen puolisolle tai lapsille että keksivät juttuja ja tarinoita että voi peitellä sitä että on ongelma. MIKSI?? Kirjoitin tuon aiemman missä mainitsin että isäni ei tullut häihin, ja kerroin ihan suoraan syyn siihen. Ajattele myös itseäsi, haluatko elää elämäsi onnettomana? Vuodet menee aika nopeasti ja jos et lähde nyt et lähde luultavasti ikinä. Lapselle asiasta kannattaa kertoa että tämä on teidän kahden välinen syy miksi näin on käynyt, ei ikinä pidä purkaa lapseen sitä omaa huonoa oloa, tarkemmat syyt voi kertoa kun lapsi on sen ikäinen että ymmärtää. Enemmän traumoja lapselle tulee siitä että perhe voi huonosti. Miksi yrittää väkisin pitää jotain kulissia yllä?? ei se ole hyväksi kenellekkään. Hei täällä eletään vain kerran, miten sinä haluat oman elämäsi viettää? Onnettomana?

Itse alkoholistin perheessä kasvaneena (eli hyvin subjektiivinen kommentti) sanoisin että alkoholisti-isä on pahempi. Vaikuttaa väkisinkin vähintään perheen ilmapiiriin, ja lapset kyllä huomaa, ihan takuulla, vaikka vanhemmat itselleen muuta haluaisi uskotella. Etäisästä sentään voi kannatella myönteisiä mielikuvia, ilman että arjen turvallisuudentunne järkkyy. 

[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 11:27"]

Ei syitä pidä ympärillä olevilta ihmisiltä peitellä, ei se oli sinun syysi miksi mies toimii niin. Hyvin ominaista alkoholiongelmaisen puolisolle tai lapsille että keksivät juttuja ja tarinoita että voi peitellä sitä että on ongelma. MIKSI?? Kirjoitin tuon aiemman missä mainitsin että isäni ei tullut häihin, ja kerroin ihan suoraan syyn siihen. Ajattele myös itseäsi, haluatko elää elämäsi onnettomana? Vuodet menee aika nopeasti ja jos et lähde nyt et lähde luultavasti ikinä. Lapselle asiasta kannattaa kertoa että tämä on teidän kahden välinen syy miksi näin on käynyt, ei ikinä pidä purkaa lapseen sitä omaa huonoa oloa, tarkemmat syyt voi kertoa kun lapsi on sen ikäinen että ymmärtää. Enemmän traumoja lapselle tulee siitä että perhe voi huonosti. Miksi yrittää väkisin pitää jotain kulissia yllä?? ei se ole hyväksi kenellekkään. Hei täällä eletään vain kerran, miten sinä haluat oman elämäsi viettää? Onnettomana?

[/quote]

Kiitos, annoita minulle paljon ajateltavaa. Ongelma on se, etten ole onneton. Haluan olla tässä liitossa, eikä minulla ole voimavaroja tällä hetkellä koota itseäni atomeista, mikäli ero tulisi. ap

Alkoholismi on sairaus, joka pahenee ja jota on vaikea parantaa. Lapsi kärsii, vaikka ei ymmärräkään miksi ja hänen oma kehityksensä vääristyy niin että on suuri mahdollisuus siihen että alkoholisoituu (tai sairastuu muihin riippuvuuksiin) tai vähintäänkin syyttää oikeutetusti sinua, että pidit juoppoa ja kulisseja tärkeämpänä kuin omaa lastasi.

Jos haluat olla tuossa liitossa niin tuo ongelma on hoidettava niin että se einään ole ongelma! Omalla isälläni mihin olen tässä viitannut aiemmissa kirjoituksissa niin se alkoholi-ongelma mikä miehelläsikin on niin paheni ajan myötä. Hänkin teki töitä mutta tänä päivänä tekee milloin mitäki jos haluaa. Se että alkoholiongelma vaikuttaa jo nyt perheesi arkeen niin ei muutu ellei mies hae apua itse ja myönnä ongelmaansa. Se että ei voi luottaa toiseen ja asiat eivät mene miten sovitaan niin nekin pahenevat ajan myötä. Kyllä me kävimme lomien aikaan huvipuistoissa ja million missäkin, eli ei kaikki mennyt silloin lapsena persiilleen mutta aika kului ja tämä ongelma kasvoi, riidat vanhempien välillä, poliisit ovella ja lopulta se että kun lapset kasvaa ja alkaa tajuta missä mennään niin silloin se vasta piru irti onkin. Valitettavasti AP se että jos tuosta asiat vielä huonommaksi menee nii sitten sinun on vaikea vasta itseäsi koota. Puhu avoimesti ongelmasta ystäville.

Ja edellä oleva viesti on siis multa joka laittoi tuon aieman mihin ap suoraan vastasit

el

Riippuu täysin siitä, miten lapset kokevat isänsä juomisen. Kaikki juopothan eivät ole aggressiivisia tai edes kovin humalassakaan (mitä enemmän juovat, sitä vähemmän ovat humalassa joidenkin kohdalla). Meillä taisivat lapset kärsiä eniten siitä että äiti oli huonolla tuulella ja kiukkuinen koko ajan. Kun lapset tulivat sihen ikään, että tajusivat asioita, alkoivat huolestua siitä, että ottaisin eron isästään ja kyselivät jatkuvasti, että ettehän te vaan eroa, ettehän... Kinkkinen kysymys: sietääkö miehen jokapäiväinen kaljoittelu lasten takia vai erota? Jokaisen pitää miettiä ratkaisu juuri oman elämänsä tilanteen mukaan eikä verrata sitä kenenkään muun tilanteeseen tai mihinkään yleisiin mielipiteisiin. Meillä isi muutti viereiseen rappuun omaan kämppäänsä (emme eronneet) ja tapaa lapsiaan päivittäin (selvänä), iltaisin voi sitten kaljoitella omissa oloissaan.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2012 klo 13:53"]

yhdessä kuin alat yksinhuoltajaksi. Saat miehiltäkin arvostusta jos yrität parantaa alkoholismimiehesi etkä eroa siitä. Muista että yh-naisen arvo miesten silmissä on nolla.

mitä tekee muiden miesten arvostuksella jos pilaa oman elämänsä alkoholistimiehen kanssa, jos nimenomaan haluaisi rakastaa ja vastarakkautta?  oletko nainen vai mies? kuka sanoo, etteivät miehet arvosta-yh-äitejä? On monia mieheiä, jotka menevät naimisiin yh-äidin kans.

[/quote]

Mites olisi alkoholisti-etäisä, eli siis eronnut ja alkoholisti ja aina välillä ei vaivautunut edes tulemaan paikalle omina viikonloppuinaan kun oli kait parempaa tekemistä.

Vieläkin (20v myöhemmin) on välillä semmoinen fiilis, että jos ei joku tule sovittuun tapaamiseen just sovittuun aikaan tai ilmoita myöhästyvänsä, niin noin sekunttia yli tulee mieleen, että en jaksa odottaa kun ei se tule kuitenkaan. Vähän hankalaa työelämässä :)

Noista vaihtoehdoista kuitenkin alkoholismi on se pahempi. Loputtomiin ei kannata kuunnella lupauksia parantaa tapansa kun nyt taas kerran (100. kerta) vähän lipsahti.

Joo hyvin vastattu. Ja en vielä menis laskemaan pikku kohmeloa lauantai aamuna ihan alkoholismiks, ja tää äippä vpis kans ettiä ukon joka ei juo ollenkaan jos pikku kaljottelu tai ulkona pään tuuletus on alkoholismia. Idioottimaisia juttuja teillä kepulaisilla joilla on vähän liikaa rahaa ja liian paljon varaa aukoa päätä.

ehdottomasti on pahempi! Teillä on taatusti aina ei-niin-miellyttävä tunnelma kotona, kun mies juo. Vaikka ette riitelisi, niin lapsi kyllä aistii, ettei kaikki ole ok. Ja lapsikin huomaa, ettei isi ole ihan tavallinen.



Eroa ihmeessä. Itsekin elän alkoholistimiehen kanssa, mutta hän on lopettanut juomisen. En voisi elää hänen kanssaan, jos hän joisi.

erittäin hyvästä virasta poispotkittu (ilman omaa syytä) noin vuosi sitten. Ja mies juo murheeseen, itsetunnon kolaukseen, näkemättä että me, minä ja lapsi, kärsimme siitä juomisesta mm. tiuskimisena, karjumisena, epävakaana olona ym. En silti ole eroa lähtenyt hakemaan, myötä- ja vastamäessä ollaan, mutta tilanne ei saisi paheta. Voihan se paheta, ja silloin tulee uusi ratkaisun paikka, pirullisen vaikea.