Mikä käytännöllinen oppiaine on sellainen, joka hyödyttää kaikkia?
Tuolla toisessa ketjussa mainittiin, että koulussa pitäisi opettaa enemmän käytännöllisiä aineita, jotka olisivat hyödyllisempiä kuin historia ja uskonto, joita on "liikaa".
Mitä tällaiset käytännöllisemmät aineet olisivat? Eihän käsityö tai tekninenkään työ ole hyödyllistä kaikille, jos sattuu olemaan tumpelo. Siis esimerkkinä.
Kommentit (28)
Ja mun mielestäni matematiikka ja äidinkieli sekä muut kielet ovat nimenomaan erittäin käytännöllisiä.
Medialukutaito, yhteiskuntaoppi, historia (miten tämä ei muka ole hyödyllinen??), äidinkieli, kotitalous, tekninen työ, matematiikka, fysiikka, kemia, atk, liikunta.
Siellä oppii käytännön taidot, joita tarvitaan läpi elämän:
- ruuanlaitto
- ruoan ostaminen
- hintavertailu
- vaatehuolto
- siivoaminen
- ravintoasioita
- ryhmätyötaitoja
... jne
Siitä on todellakin hyötyä kaikille.
Toki on muistakin taito- ja taideaineista hyötyä kaikille. Köksä on kuitenkin käytännönläheisin oppiaine.
voisi siellä olla niinkin yksinkeraisia asioita kuin
-pyykkääminen: pyykkikoneen täyttäminen, oikean pasuohjelman valitseminen ja kuivausrummun käyttäminen. Siis ihan kädestä pitäen lajiteltaisiin ensin pyykit ja pyykättäisin.
-sama tiskikoneen käyttöön. koulussa kun tiskataan monesti käsin.
-lampun vaihtoa mukana myös leiselampun vaihto ja sytyttimen vaihtoEDELLÄMAINITUT SISÄLLÖT KUULUVAT KOTITALOUS-OPPIAINEESEEN.
-kartanlukua. jostain syystä suurin osa ei osaa lukea perintestä opaskarttaa saati suunnistaa sen kanssa mihinkään
MAANTIEDON SISÄLTÖ.
-nettikaupassa asionti
TIETOTEKNIIKKA.
-erilaisten laitteiden ottaminen käyttöön ja käyttäminen digiboksi, tv, kännykkä, navigaattori, digikamera,
-kuvien käsitelyäDIGIKAMERAN KÄYTTÖ JA KUVANKÄSITTELY OVAT KUVATAIDE-OPPIAINEEN SISÄLTÖJÄ.
-erilaisten kalusteiden kasaamista esim. IKEA.
-pyörän/autonhuoltoa: renkaiden vaihto, renkaiden paine jne.NÄMÄ LIITTYVÄT TEKNISEEN TYÖHÖN.
-lapsenhoitoa, vaipan vaihtamista jne.
TERVEYSTIETO.
-rahan käyttöä
KOTITALOUDEN SISÄLTÖ, TOKI MYÖS MATEMATIIKKAA JA YHTEISKUNTAOPIA.
-remontintekoa
TEKNINEN TYÖ.
-asumisensääntöjä ja -vastuita
-erilaisten sopimusten tekoaYHTEISKUNTAOPPI.
että koulussa opeteltaisiin täyttämään sossun lomakkeita. Ehkä paneutuminen velkajärjestelyihin, työkkäriturvan anomiseen ja perusteettomien sairauslomien kärttämiseen voisivat olla osa koulun opetusta.
Kotitalous. Hyödyksi kaikille, oli tumpelo tai ei.
Siivousta, ruuanlaittoa, tekstiilihuoltoa, ravintotietoa jne.
Kotitalous. Hyödyksi kaikille, oli tumpelo tai ei.
Siivousta, ruuanlaittoa, tekstiilihuoltoa, ravintotietoa jne.
Alkuperäinen ajatus oli se, että koska noita lukuaineita on "liikaa", pitäisi karsia niitä ja ottaa jotain käytännöllistä tilalle.
Jonkinlainen taloustieto olisi itsestäni hyödyllistä. Joskus nimittäin tuntuu, että kaikki ihmiset eivät hahmota, että yritysten on tarkoitus tavoitella toiminnassaan taloudellista hyötyä. Sen ymmärtäminen kuuluisi mielestäni yleissivistykseen.
Mutta voi olla, että jotain tuollaista on jo enemmän nykypäivänä, meillä ei ollut. Yksi taloustietokurssi olisi ollut tarjolla lukiossa.
Suomen politiikkaan perehtyminen. Lisäksi voisi opettaa sosiaalisia taitoja kuten kommunikointia muiden kanssa, asioiden/erimielisyyksien selvittämistä rauhallisesti ja muiden asemaan asettumista. Englannin opetus on myös tärkeää.
Sitä voisi olla enemmän, jotta oppi jäisi oikeasti päähän.
Lisää käsitöiden perusteita, näin ompelen napin. Näin laitan taulun seinään jne.
sielä oppii yhteiskunnan syy-seuraus -suhteita, jos viitsisi kuunnella.
Ympäristöoppi ja kansalaistaito olivat olemassa vielä (ala-asteella) 80-luvulla kun minä kävin peruskoulua. En ymmärrä miksi ne on jätetty pois. Varmasti olisivat hyödyllisiä kaikille.
Jokaisen olisi hyvä osata prosenttilasku peruskoulusta päästyään (vaikkei kaikki av-mammat osaakaan).
Kotitaloutta on aika vähän nykyään. Sitä voisi olla enemmän, jotta oppi jäisi oikeasti päähän.
Lisää käsitöiden perusteita, näin ompelen napin. Näin laitan taulun seinään jne.
Kuinka paljon sitä kotitaloutta pitäisi olla? Minulla oli ainakin valinnaisena ja perusruokia teimme ja niitä hyödyllisiä taitoja saimme. Ei kai nyt peruskoulun tarvitse mikään emäntäkoulu olla?:)
Ja napin ompelua oli kyllä käsityössä..
Nuo kaikki ovat siis sellaisia, joita on jo pk-opetuksessa. Kysyin, mitä puuttuu?
Ympäristöoppi ja kansalaistaito olivat olemassa vielä (ala-asteella) 80-luvulla kun minä kävin peruskoulua. En ymmärrä miksi ne on jätetty pois. Varmasti olisivat hyödyllisiä kaikille.
Historia ei ole turhaa. Jos tuntee historiaa alkaa huomaamaan, että ihmiset toistavat samoja asioita mitä on jo aikaisemmin tehty. Mutta eiväthän ihmiset sitä tajua, kun se historia on kuulemma niin turhaa, ettei sitä kannata tuntea. Historiasta saa myös hyvin perspektiiviä siihen mikä on pelkkää muuttuvaa kulttuuria ja mikä on pysyvämpää yhteiskunnassa.
Uskonnon opetusta voisi puolestani vähentää, vaikka ei ihan täysin poistaa. Sen voisi kyllä ympätä johonkin muuhun aineeseen.
Koulun turhin pakollinen oppiaine on kuitenkin ruotsi.
ettei tarvitse tulla av-palstalle ihmettelemään tarviiko perunan keitossa vettä.
Lisäksi oppiaineiden sisältöä voisi tarkistaa, esim sitä nappia ommeltaisiin takkiin joka vuosi eikä vain kerran kokeiltaisi. Ja pestäsiin pyykki jne.
Eihän tarvitse kuin lukea tätä palstaa, niin huomaa miten uusavutonta porukkaa on olemassa!
Kotitaloutta on aika vähän nykyään. Sitä voisi olla enemmän, jotta oppi jäisi oikeasti päähän.
Lisää käsitöiden perusteita, näin ompelen napin. Näin laitan taulun seinään jne.
Kuinka paljon sitä kotitaloutta pitäisi olla? Minulla oli ainakin valinnaisena ja perusruokia teimme ja niitä hyödyllisiä taitoja saimme. Ei kai nyt peruskoulun tarvitse mikään emäntäkoulu olla?:)Ja napin ompelua oli kyllä käsityössä..
Nuo kaikki ovat siis sellaisia, joita on jo pk-opetuksessa. Kysyin, mitä puuttuu?
Opettaa elämään tulojen ja menojen suhteessa.
Todellakin! Vaikea uskoa, että nykyaikuiset (noin 40v ja vanhemmat) on tosiaan lukeneet näitä koulussa kun meno on mitä on. Olisi ehkä ollut jo silloin syytä jatkaa näitä aineita yläasteellekin.
Mutta täytyy sanoa, että olin järkyttynyt kun 90-luvun alkupuolella syntynyt lapsi meni autokouluun ja kävi ilmi, ettei se tuntenut yhtään liikennemerkkiä!! Siellä se oli kuitenkin pyöräillyt liikenteessä jo aika monta vuotta. Meidän aikana liikennemerkit opittiin varmaan tokaluokan kansalaistaidossa.
Kansalaistaitoonhan ne kela-lomakkeetkin sopisi jos sitä opetettaisiin vielä yläasteella.
Ympäristöoppi ja kansalaistaito olivat olemassa vielä (ala-asteella) 80-luvulla kun minä kävin peruskoulua. En ymmärrä miksi ne on jätetty pois. Varmasti olisivat hyödyllisiä kaikille.
Kotitalous lisää elämänhallinnan taitoa ja pärjäävyyttä.
Käsityössä oppii ongelmannratkaisuprosessin hallintaa ja luovaa ajattelua, jos opetus on toteutettu oppilaan ajattelua kehittäväksi - eli oppilaan oma ideointi ja suunnittelu on siinä tärkeässä osassa. Käsityötä voi hyvin toteuttaa muotoiluprosessin kaltaisena toimintana. Ajatteluntaitojen ja suunnittelutaitojen oppiminen edistää kognitiivisten taitojen kehittymistä ja niitä voi hyödyntää jokaisessa oppiaineessa ja on ihmien älykkyyden perusta.
Jokaista oppiainetta voi toteuttaa siten, että se kehittä ämonipuolisesti oppilasta - tai sitten heikosti siten, että mitään oppimista ei tapahdu. Opettajan didaktisesta ja pedagogisesta taidosta riippuu, millaisia asioita oppilaalla on mahdollista oppia.
Ainakin konekirjoitus – millä nimellä sitä nykyään kutsutaankin – on tänä päivänä äärimmäisen hyödyllinen taito, nimittäin kymmensormijärjestelmä. Siitä on ollut valtavasti apua tietokoneiden kanssa puuhastellessa. Tietokoneita puolestaan tarvitaan elämän monilla osa-alueilla, tavalla tai toisella.
Historia, englanti ja äidinkieli ovat tärkeitä.
Paha sitä on mennä sanomaan, mikä on toistaan tärkeämpi.