Ihmettelen jos tuo Satu Taiveahon ja Antti Kaikkosen liitto kestää..
Minun olisi ainakin mahdotonta antaa anteeksi sitä, jos jäisin lapsettomaksi mieheni töppäilyjen takia : (.
Ja vaikka kuinka haluaisi antaa anteeksi, tuollainen jää pariskunnan välille ja katkeroittaa.
Lisänä vielä Antin naissotkut...
Kommentit (5)
tällä adoptioprosessillaan. Ensin mietti sitä, sitten harkitsi sitä, sitten muuten vaan jauhoi sitä, sitten oli "melkein loppusuoralla", sitten sai melkein luvan, jauhoi sitä, jauhoi, sitten sai luvan, sitten jauhoi, sitten oli melkein loppusuoralla.
Ja nyt sitten vissiin saamme vuosikymmenet tasaisin väliajoin lukea, kuinka muistelee sitä adoptiotaan. Josta ei ikinä edes tullut sitä lasta.
Toivottavasti kukaan sossukollega ei päästä häntä nyt enää sijaisäidiksi. Jokin raja sentään.
tunteekohan teistä jompikumpi Satua? Vaikka oliskin vitsiä niin tuntuu pahalta. Taidan ilmoittaa asiaton viesti.
se hänen elämänsä vyöryy silmille tasaisin väliajoin.
Kukahan sen sinne lehtiin taas oli tunkenut? Eikö se nyt voi keskittyä elämään sitä taviselämää, jota julisti haluavansa?
kun esiintyi jossakin "adoptioäitinä" ja "adoption asiantuntijana".
Kun ei sillä ole yhtään ainutta adoptiolasta niin mitä ihmettä se tietää oikeasti aiheesta?!
Ei se että paasaa omista asioistaan vuosikausia joka helvetin naistenlehdessä ja vapppujulkaisussa, tee kenestäkään asiantuntijaa.
Toiset pariskunnat kuitenkin kantavat yhdessä sekä myötä, että vastoinkäymiset. Jos he ovat esimerkiksi molemmat sitä mieltä, että mies on oikeasti syytön, on ihan luonnollista, että he eivät anna mustamaalauksen tulla väliinsä. Jos taas eivät ole sitä mieltä, niin - no silloinkin se riippuu paljon siitä, onko päätökset alusta asti tehty yhdessä.
Ne naisjutut on sit asia erikseen. Yök.