Harmittaako sinua jonkun lapsen puolesta?
Lapsemme päiväkodissa on lapsi, jonka äiti (täysin yh) tarvitsisi selvästikin kasvatusneuvoja. Äiti usein kertoo vuolaasti suurista ongelmistaan lapsen kanssa. En tiedä saako äiti neuvoja jostain. Ainakin lapsi on tukiperheessä joka toinen viikonloppu (äiti on kertonut). Äiti yrittää selvästi parhaansa, mutta on todella epäjohdonmukainen ja jotenkin avuton. Lapsi pyörittää perhettä.
Haemme ja viemme lapset yleensä aina samoihin aikoihin ja lähes joka päivä äidin käytös kummastuttaa, ärsyttää ja harmittaa (sekä minua että miestä). Päiväkodin henkilökunta yrittää välillä hienotunteisesti antaa neuvoja ("meillä täällä päiväkodissa toimitaan noissa tilanteissa näin"), mutta neuvot menevät kuin vesi hanhen selästä.
Poika on selvästi fiksu ja kivan näköinen. Tuntuu että hänellä olisi mahdollisuudet vaikka mihin. Toivottavasti eriskummallinen lapsuus ei niitä pilaa.
Ja ei, en todellakaan ala neuvoa tuota äitiä muuten kuin mallia antamalla. Esim. jos oma lapseni näyttää tekemänsä piirustuksen, kehun kuvaa ja otan sen mukaan. Tuntuu niin pahalta kun tuo toinen äiti sivuuttaa täysin lapsensa jos tämä näyttää hänelle jotain. Lapsi luonnollisesti tuollaisen tilanteen jälkeen saa hepulin ja ottaa huomion negatiivisella tavalla, esim. lyömällä äitiään ja kiroilemalla. Vielä kun tuo toinen äiti kovaan ääneen huutaa että olisipa minulla noin kiltti lapsi kuin teillä niin kylläpä tulee suru hänen lapsensa puolesta (ei meidänkään poika ole aina "kiltti").
Enkä myöskään tee lastensuojeluilmoitusta siitä että äiti ei päiväkodissa katso lapsensa piirustusta ja komenna voimakkaammin laittamaan haalaria päälle.
Kommentit (14)
Tytöllä ikää 9v ja on ainokainen. Kaikki lomat vietetään vanhempien ehdoilla ja yleensä mökillä missä lapsella ei ole ketään leikkikaveria. V iime kesäkin tytöllä kului lähes kokonaan yksin mökillä kun kaverit tapasivat toisiaan...
He joutuvat viettämään kanssamme köyhän elämän, ja ei, tätä asiaa ei ollut suunniteltu. Meidän lapset ei koskaan pääse ulkomaille eikä enää edes sinne ruotsin risteilylle. Särkänniemeen pääsevät kerran vuodessa, siihen teen rahat ihan mistä vaan.
Lapsi on oikeasti ihan fiksu ja vähintään keskivertoälykäs, mutta hänellä on lukihäiriö, asperger ja add, ja siksi hän saa koulussa kuutosia jopa niistä aineista, joita osaa ja joista on kiinnostunut - ja joitain ei tosiaan osaa, kuten kieliä. Surettaa, minkälainen tulevaisuus hänellä on, kun joutuu johonkin linjnatyöhön joka ei vastaa todellista älyä ja osaamista ja mielenkiinnon kohteita. Ja pelottaa, että ehkä ei pääse edes sellaiseen työhön.
Sä et, ap, muuten todellakaan voi pelkkien päiväkodistahakemistilanteiden perusteella sanoa, onko joku "kasvatusneuvojen tarpeessa".
auton takapenkillä turva istuimessa. Aina kun olen lapsen nähnyt on raukka sidottuna istuimeen ja äiti pyörii jossain lähistöllä. Viimeksi huusi naamapunaisena autossa mutta äiti ei vilkaissutkaan lastaan päin. Vielä enemmän surettaa se että nainen on uudelleen raskaana ja luultavasti seuraavakin lapsi viettää elämänsä auton takapenkillä :(
Hän on jo 12-vuotias, mutta ei ole kertaakaan käynyt ulkomailla, ei edes Tukholman tai Tallinnan risteilyllä. Passia hänellä ei ole.
Jossain vaiheessa tajusin, että häneltä on jäänyt paljon asioita maistamatta, on jotenkin arkakin uusien makujen kanssa. Esim. graavilohta hänelle ei ollut koskaan tarjottu, vaikka hänen isoisänsä syö sitä! Miten voi olla ettei tuon ikäiselle lapselle tarjota, jos toinen syö siinä vieressä? Annoimme hänen sitten maistaa kun hän halusi, ja hän pitikin siitä kovasti ja on meillä syönyt aina silloin kun meillä sitä on. Sama juttu monen muun ihan tavallisen jutun kanssa, että meillä hän on päässyt maistamaan ensimmäistä kertaa. Hänen äitinsä on kasvissyöjä ja varmaan tämän vuoksi ruokavalio on ollut rajoittunut, kun ei äiti viitsi pelkkää lasta varten tehdä monenlaisia ruokia.
jos olet ammattikasvattaja, puhua asiat töissä- olet vaitiolovelvollinen
t. ammttikasvattaja
Osoitat oman "tyhmyytesi" väheksymällä tällaisia asioita ja toisen perheen ruokailutottumuksia. Olisit varmaan tarjonnut jehovalle verta ja islamilaiselle sianlihaakin.
Mutta asiaan. Minua surettaa naapurin lapset. Vanhemmat eivät osaa olla heidän kanssaan tavallisessa arjessa. Eilen pitkän hoitopäivän jälkeen lapset meni vielä mummolaan hoitoon että vanhemmat saivat tehdä rauhassa pihan siistimistöitä. Talvellakaan lasten kanssa ei voinut olla ulkona kun ne eivät viihtyneet siellä. Mutta kun ei heidän kanssaan tehdä koskaan mitään yhdessä. Eikä heitä ikinä oteta ihan tavallisiin arjen touhuihin mukaan.
Hän on jo 12-vuotias, mutta ei ole kertaakaan käynyt ulkomailla, ei edes Tukholman tai Tallinnan risteilyllä. Passia hänellä ei ole.
Jossain vaiheessa tajusin, että häneltä on jäänyt paljon asioita maistamatta, on jotenkin arkakin uusien makujen kanssa. Esim. graavilohta hänelle ei ollut koskaan tarjottu, vaikka hänen isoisänsä syö sitä! Miten voi olla ettei tuon ikäiselle lapselle tarjota, jos toinen syö siinä vieressä? Annoimme hänen sitten maistaa kun hän halusi, ja hän pitikin siitä kovasti ja on meillä syönyt aina silloin kun meillä sitä on. Sama juttu monen muun ihan tavallisen jutun kanssa, että meillä hän on päässyt maistamaan ensimmäistä kertaa. Hänen äitinsä on kasvissyöjä ja varmaan tämän vuoksi ruokavalio on ollut rajoittunut, kun ei äiti viitsi pelkkää lasta varten tehdä monenlaisia ruokia.
oletko ap ammattikasvattaja vai naapuri? jos olet ammattikasvattaja, puhua asiat töissä- olet vaitiolovelvollinen
Miksi luulet että ap olisi vaitiolovelvollinen ammattikasvattaja jos hän aloittaa tekstin "Lapsemme päiväkodissa..."
Lapset päiväkodissa, josta heidät hakee hoitaja. Vanhemmat tekevät vuorotellen pitkää päivää/harrastusta, jolloin lyhyttä päivää tekevä tulee kuudelta kotiin. Lapset olleet siis jo aamusta päiväkodissa.
Iltaisin aikuiset komentavat huutamalla ja lapset uhmaavat. Sitten lapset viedään mummulaan tai hoploppeihin, kun arki on niin vaativaa. Jos viettäisi edes yhden päivän kotona rauhassa, mutta nytkin ovat lähdössä viemään lapsia mummulaan.
Seinänaapureita ollaan, joten tiedetään heidän puhetapansa ja rytminsä.
Vanhempansa ovat yrittäjiä ja todella paljon töissä. Lapsi on yksin kotona tai meillä.
Mietin kuinka paljon koululainen (1. lk) saa olla yksin kotona ilman että pitäisi soittaa sossulle.
häntä ei ymmärretä ja saa selkäänsä,harvoin tosin
Vanhemmat saivat lapsen vanhoina ja eivät jaksa lasta yhtään. Jo vauvana isovanhemmat hoitivat lasta enemmän kuin vanhemmat. Nyt lapsi on jo päiväkodissa, josta mummot hakevat hänet hyvin usein. Myös viikonloppuisin on paljon isovanhempien hoidossa. Mua harmittaa lähinnä se, ettei lapsi saa vanhemmiltaan koskaan positiivista huomiota. Ei ole koskaan saanut ja siksi lapsi onkin oppinut ottamaan huomion huutamalla ja huonolla käytöksellä. Siitähän vanhemmat saavat syyn mollata lasta lisää. Kunpa mustalaiset tulisivat hakemaan sut, on hyvin tyypillinen kommentti äidiltä :(
jotka eivät saa sitä aikuisen aikaa, lämpöä ja läsnäoloa jota niin janoavat.
sen lapsen puolesta, jonka äiti hankkiutui salaa raskaaksi vaikka tapailemansa mies ei halunnut eikä suostunut aborttiin. Mies ei ole kiinnostunut lapsesta eikä halua koskaan tavata ja sanoi tämän heti, mutta naiselle oli niin tärkeää saada Oma Lapsi, että sen mahdolliset tulevat oikeudet Omaan Isään eivät olleet mitään siinä rinnalla.